Aihe: Line Array | |
---|
|
Jeah, tiedän mikä se on ja mitä se tekee mutta tekis mieli päästä syvemmin kiinni siihen syvimpään olemukseen.. hmm miksi, mitä, milloin, missä? Mikä siitä tekee hyvän mikä huonon, ketkä valmistaa, ketkä maahantuo ja mitä? ja sitten kokemuksia ja järjestelmiä siis helvetti kaikkee. Tää on juuri tällänen osaa ärsyttävä amatöörikyssäri mut toivoisin pienen alkutappelun jälkeen et kattava keskustelu lähtis käyntiin..! :D -Eetu don't you ever ever ever trust my mercy | |
Google on ystäväsi. http://en.wikipedia.org/wiki/Line_array | musamies 29.11.2009 02:17:52 (muokattu 29.11.2009 02:21:05) | |
|
Samma på finska... Kaikille ei välttämättä aukea vieraat kielet yhtä selkeästi kuin mitä olisi asia suomeksi. Itsekin kaipaisin vähän käytännön kokemuksia line arraysta, jos lähdettäisiin siitä mikä on suomenkielinen vastine. Tarkoittaako siis linjasäteilijä yhtä kaiutinyksikköä ja useampi sellainen on array. Ja tarkoittiko sitten array joukkoa vai miten se oli... Siis suoraan suomennettuna olisi linja joukko. Höh. Mikä kaiutin on linjasäteilijä ja mikä taas ei? Minkälaisessa mittakaavassa linjasäteilijöiden tai niiden joukon käyttäminen on mielekästä? Jos niillä voi paremmin ohjata äänen oikeaan paikkaan, silloinhan niiden luulisi olevan tervetulleita useaan käyttötarkoitukseen. | |
musamies: jos lähdettäisiin siitä mikä on suomenkielinen vastine. Tässä kohtaa iltaa tulee hyvin lyhyt vastaus: linjalähde. -Paavo | |
Minäpäs yritän. Kun kukaan muu ei oo tarttunu tähän ja ihan noin niinku jo pelkästään mielenkiinnosta että millanen soppa tästä saadaan aikaiseksi =) Yritän selittää tässä asiat mahdollisimman yksinkertaisesti ja lyhyesti ja tarkoituksena on tuoda asiasta ymmärtämättömälle jonkinlaista perustietoa mahdollisimman selkeällä suomella. Ja jotta tuo selkeys säilyisi niin joutuu monessa kohtaa vähän "oikomaan" sekä tekemään todella raakoja yleistyksiä. Allaoleva siis sisältää joka lauseessa asioita mihin asioista ymmärtävä voi halutessaan takertua. Toivon kuitenkin että piipitys jäisi (kerrankin) vähän vähemmälle. MITÄ "LINE ARRAY"-KÄSITE ÄÄNENTOISTOSSA TARKOITTAA JA MISTÄ SE ON PERÄISIN Line array-käsite tarkoittaa kaiutinta/kaiutinjärjestelmää joka on kasattu tiettyjen ehtojen mukaan ja ehtojen täyttyessä kaiuttimesta/järjestelmästä tulee voimakkaasti suuntaava. Line array-teoria keksittiin 50-luvun lopulla. Line array-kaiuttimia on ollut olemassa viimeiset 50 vuotta, tosin niitä on käytetty lähinnä puheäänentoistoon kaikuisissa tiloissa. Isoihin live-äänentoistojärjestelmiin line array tuli 90-luvun puolivälissä. Ensimmäinen kaupallisen läpimurron tehnyt tuote oli L'Acoustics V-DOSC. MIKÄ ON LINE ARRAY Liveäänentoistossa kun puhutaan line array-järjestelmästä niin sillä tarkoitetaan yleensä line array-kaiuttimista muodostuvia pystysuoria rimpsuja sekä vahvistimia/prosessointia millä niitä ajetaan. Line array-kaiuttimista puhutaan myös line array-elementteinä. Jotta line array-toiminnallisuus saavutetaan niin kaiuttimen pitää olla nimenomaan tähän käyttöön suunniteltu ja niitä pitää olla riittävä määrä (tuotteesta riippuen yleensä vähintään 4-6 kpl) per rimpsu jotta line array-toiminnallisuus saavutetaan. Toistaiseksi aika harvoin kuulee puhuttavan linjasäteilijöistä niin jätän noi suomennokset kielitoimiston murheeksi. MIKÄ LINE ARRAY-KAIUTTIMISSA/JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPAA VERRATTUNA "TAVALLISIIN" KAIUTTIMIIN? Line arrayn suurimmat hyödyt ovat: HYVÄ SUMMAANTUMINEN Perinteisessä järjestelmässä kun kaiutin ei riitä niin tarvitaan isompi kaiutin. Kun kaiutin on niin iso että ei voi enää laittaa isompaa kaiutinta niin tarvitsee laittaa siihen viereen toinen kaiutin. Maalaisjärjellä voisi ajatella että toisen kaiuttimen myötä äänenvoimakkuus kaksinkertaistuu mutta käytännössä näin ei ole. Lisäksi, kun useampi perinteinen kaiutin on läjässä ja ne soivat samaan suuntaan niin se kuulostaa paskalta koska ne eivät "summaudu" kuulijan korvaan oikein. Ja mitä enemmän niitä kaiuttimia on niin sitä paskemmalta se kuulostaa. Kaiuttimissa itsessään ei ole mitään vikaa jos niitä käytetään yksi kerrallaan mutta ne eivät toimi yhdessä. Line array-järjestelmän suurimpia etuja on se että ne rimpsuun ripustetut kaiuttimet toimivatkin yhtenä kokonaisuutena, periaatteessa yhtenä isona kaiuttimena. Eli kun kaiutinmäärää rimpsussa kasvatetaan niin tehoa tulee suhteessa lisää huomattavasti enemmän kuin perinteisillä kaiuttimilla. Lisäksi soundi pysyy paremmin hanskassa. SUUNTAAVUUS Jokainen joka on seissyt perinteisen kaiuttimen takana missä tahansa (keikalla, kotona, baarissa) on varmaan huomannut että musiikki kuuluu kyllä mutta ne diskantit on kadonnu jonnekin. Eli kuuluu bassot ja sellaista keskiäänimölinää. Miksi? Kyseessä on kuitenkin suuntaava kaiutin xxx. Niin jos se on suuntaava niin eihän kaiuttimen taakse pitäisi kuulua yhtään mitään. Kaiku korkeintaan. Nyt pitääkin kysyä: millä taajuuksilla se kaiutin olikaan suuntaava? Vastaus: ainoastaan ylätaajuuksilla ja kun alitetaan xxx hertsiä niin se kaiutin ei ole enää suuntaava ollenkaan vaan soi taakse ihan yhtä lujaa kuin eteenkin. Ja tätä varten ne bassot ja se keskiäänimölinä kuuluu aina vaan. Line array-järjestelmä on suuntaavampi huomattavasti alemmas (ja tarkemmin) kuin perinteinen kaiutin. Ja mitä pidempi rimpsu niitä kaiuttimia roikkuu niin sitä alemmilla taajuuksilla se suuntaavuus toimii. Eli lavalla on hiljaisempaa ja saadaan parempaa soundia ja on taas vähän vähemmän murheita kun PA ei vuoda mikkeihin. Tai päästään siihen että siellä lavalla ylipäätään pystyy olemaan. Tai pystytään ulkoilmavedossa täyttämään desibelirajoitukset että tuolla 200 m lavan takana olevaan kerrostaloon ei saa tulla kuin xxx dB. Tai voidaan sijoittaa festareilla VIP-alue niin että on näköyhteys lavalle mutta juuri sen verran sivuun PA:sta että siellä onkin yhtäkkiä melko hiljaista. Eli on olennaista (tottakai) että pystytään kohdistamaan mihin se systeemi soi. Mutta yhtä olennaista on se että pystytään kohdistamaan mihin se EI soi. ENNUSTETTAVUUS Kun pinoaa/ripustaa ison läjän perinteisiä kaiuttimia jonnekin niin kukaan ei osaa tarkalleen sanoa miten ne pitäisi pinota/ripustaa ja miten se systeemi loppupeleissä soi. Ja kuinka lujaa. Ja minne. Ja jos se ei ole hyvä niin mitä pitäisi tehdä. Line array-järjestelmissä jokaisella vakavasti otettavalla valmistajalla on softa millä koko järjestelmän toiminnan pystyy mallintamaan, Eli käytännössä softaan syötetään tiedot jotenkin näin: meillä on nämä ja nämä kaiuttimet roikkumassa korkeudessa x, sitä rimpsua kallistetaan y astetta, kaiuttimien väliset kulmat menee näin-näin-ja-näin ja tila on tämän kokoinen. Ja painaa enteriä niin ruudulle tulee selkeä graafinen esitys että näin tämä systeemi soi. Ja siitä voi sitten tuijotella että 30 metrin päässä lavasta soi ihan hyvin mutta 35 metrissä ei sitten enää soikaan. Ja sali on 40 m pitkä. Hmm... jos vähän käännetään noita ylimpiä kaiuttimia ja kokeillaan uudelleen... no nyt on hyvä. Ja tämä kaikki siis pyörii puhtaasti tietokoneen ruudulla, yhtään kaiutinta ei oo vielä missään. Useimmiten se softa ei osaa oma-aloitteisesti neuvoa mitään. Eli se ei kerro että "näin". Mutta sinne voi syöttää eri vaihtoehtoja ja niistä saa ennusteen että näin tässä hommassa tulee käymään. Noi softat on tarkkoja ja helppokäyttöisiä. Jos on tiedot tilasta ja järjestelmästä niin pikaopastuksella melkein kuka tahansa pääsee vähintäänkin tyydyttäviin lopputuloksiin. Jos joku haluaa ihmetellä noita softia niin ne saa valmistajien nettisaiteilta joko suoraan lataamalla tai viimeistään sitten jos rekisteröityy käyttäjäksi. Eikä maksa mitään. Softat on järjestelmäkohtaisia. HELPPOKÄYTTÖISYYS Line arrayt on tehty niin että ne on helppo ja nopea ripustaa. No okei, jotkut tuotteet enemmän ja toiset vähän vähemmän... Mutta kuitenkin, kun auto ajaa paikalle niin sisääntyöntämisineen päivineen nyytit on ilmassa hyvinkin nopeasti parin ihmisen voimin ja pienimmät vehkeet saa ylös suht rivakasti yksinkin. Valtaosa line array-järjestelmistä on enemmän tai vähemmän suljettuja. Eli niitä ajetaan valmistajan omilla päätteillä/pääteräkeillä tai ainakin prosessorilla. Tai sitten koko hoito on aktiivinen. Eli ei tarvitse miettiä päätetehoja tai jakotaajuuksia eikä hirveästi mitään muutakaan. Ensin ihmetellään sen softan kanssa tovi. Sitten säädetään maatasossa se rimpsu sellaiseksi mihin on sen softan kanssa päädytty, samalla törkätään piuhat kiinni ja sitten vaan rimpsut ylös. Yksinkertaisimmillaan syötetään prossuun kaiutinkattaus että näillä mentäisiin tänään ja soundi onkin jo hyvin pitkälle valmis. Tilakohtaisia eq-säätöjä ja mahdollisia viivelinjoja sitten joutuu ehkä vähän pohdiskelemaan. TASALAATUISUUS Line array-järjestelmien valmistajat tähtäävät enemmän tai vähemmän määrätietoisesti siihen että menet mihin tahansa maailmassa vetämään järjestelmällä X niin se soi prikulleen samalla tavalla. Tuo äskeinen saattaa kuulostaa vähän kaukaa haetulta mutta jos tarvisi miksata Rolling Stones tänään Nykissä, Muse huomenna Brasiliassa ja U2 ylihuomenna Helsingissä niin kyllähän se helpottaa jos voi tilata että saisinko systeemin X ja kun menee paikalle ja pistää sen #%" Toton soimaan niin se tulee aina samalla soundilla. Kun ei luultavasti itse kerkeä kauheasti säätelemään. Käytännössä tuo homma menee niin että jos firma ostaa järjestelmän niin fiman työntekijöille järjestetään yhteistyössä laitetoimittajan/maahantuojan kanssa koulutus että näin sitä vehjettä pitäisi käyttää ja näin laitevalmistaja toivoo ja joidenkin valmistajien ollessa kyseessä jopa puolittain määrää että sitä käytetään. HUONOT PUOLET Line array soveltuu huonosti pieniin keikkoihin. Kun Suomen baarien koko ja korkeus on mitä on niin harvoin sitä rimpsua saa roikkumaan. Tällöin "groundstäkätään" eli suomeksi kasataan line array-kaiuttimet subbareiden päälle tai lavalle. Tässä tapauksessa ei voida enää line arraysta puhua, tyypillisesti kaiuttimia on 2-3 kpl per puoli niin onhan ne line array-kaiuttimia, kyllä, mutta järjestelmä ei saavuta line array-toiminnallisuutta (suuntaavuutta ja summautumista) Homma ei kuitenkaan mene penkin alle koska tästä kaikesta huolimatta ja kokonaisuudesta irrotettuna se line array-vekotin on edelleen suhteellisen hyvä kaiutin. Tavallaan käyttötarkoituksen vastaisesti line array-kaiuttimien kanssa tehdään pieniä keikkoja aika paljonkin, suurilta osin johtuen siitä että firmat eivät ymmärrettävistä syistä halua hankkia kahta eri järjestelmää. Eli kun oot katsomassa keikkaa missä on lavalta baarin takaseinään 10 metriä ja subbarin päällä on ensin pari casea ja niiden päällä muutama line array-elementti per puoli ja koko hoito on vedetty jollain iloisenvärisellä kuormaliinalla nippuun niin se ei johdu siitä että se olisi se paras ja helpoin tapa hoitaa homma. SUBBARI JA TOLPPA JA SIINÄ KAKSI LINE ARRAYTA Käsitteet haltuun. Siinä on kaksi 90 astetta käännettyä kaiutinta tolpan nokassa. Se VOI olla constant curvature array tai se VOI olla constant/differential directivity system mutta line array se ei ole, eikä siitä sellaista tule, luki siinä myyntipuheessa mitä hyvänsä. Tosin voi kyllä muuten olla ihan toimiva systeemi. Joo, ja jos sen ripustaa ja niitä samoja vehkeitä on neljä per puoli niin se ei VIELÄKÄÄN ole line array. THOMANNILLA ON... Aivan sama mutta ei ole =) PERINTEINEN KAIUTIN VS LINE ARRAY, EIKÖ MITÄÄN MUUTA OLE Ainoa tietämäni laajempaa huomiota saanut firma joka menee vähän omilla laduillaan on Danley Sound Labs, www.danleysoundlabs.com MILLOIN TARVITSEN LINE ARRAYN Tiedät kyllä koska tarvitset line arrayn. Ja luultavasti siinä kohtaa niitä on tullu nähtyä sen verran että tiedät jo minkälaisen ja mistä niitä saa. MITÄ MAKSAA Halvimmassakin starter-packissa (8 kpl line array-kaiutin, ripustuskamat, jotain mihin ripustaa ne rimpsut, subbarit, päätteet, prosessointi, caset ja piuhat) puhutaan viisinumeroisesta summasta joka ei ala ykkösellä tai kakkosella. TUOTTEET - aakkosjärjestyksessä, maahantuojan nimi perässä Jos jotain unohtui niin se ei ole tarkoituksellista. d&b audiotechnik Q/J - www.dbaudio.com Soundata - www.soundata.com EV X-Line - www.electrovoice.com Hedcom - www.hedcom.fi JBL VerTec - www.jblpro.com Studiotec - www.studiotec.fi L'acoustics V-DOSC, dv-DOSC, KIVA, KUDO, K1 - www.l-acoustics.com Starlike - www.starlike.fi Martin Audio W8 - www.martin-audio.com EM Nordic - www.emnordic.fi Meyer MILO, MICA - www.meyersound.com Studiotec - www.studiotec.fi Nexo Geo - www.nexo-sa.com Hedcom - www.hedcom.fi RCF TT+ - www.rcf.it Noretron - www.noretron.fi Turbosound Flex - www.turbosound.com Noretron - www.noretron.fi Itse olette lihava. | |
Semmonen itteä mietittäny, että mitä eroa sitten näillä ns. hoikilla malleilla missä on pienet elementit sitten kuutiot ja vielä kanootit. Ilmeisestikkin nämä kaikki on line array:tä, mut saavutetaanko eri tyylisillä kaiuttimilla jotaki etuja tms. Sitten viel, et paljon keskimäärin painaa tommoset banaanit? Vai onko ihan laijasta laitaan. -Hensu www.valoakansalle.webs.com | pwc 29.11.2009 12:39:04 (muokattu 29.11.2009 12:39:51) | |
|
Henri93: Sitten viel, et paljon keskimäärin painaa tommoset banaanit? Vai onko ihan laijasta laitaan. Aivan laidasta laitaan, koska noita banaanejakin on niin erikokoisia, viidestä kaiuttimesta stadionkeikkojen helposti pariinkymmeneen. Lisäksi esimerkeiksi vain yhdeltä valmistajalta pari mallia: d&b Q1 painaa 22 kg / kpl, kun taas saman valmistajan J12-malli 60 kg / kpl. Kyllä, ne ovatkin aika eri kaliiperia. | |
Kiitos Sami T:lle, ja plussa! Line array- järjestelmien suurin hyöty ja tavoite jäi kuitenkin mainitsematta (menemättä teknisiin yksityiskohtiin): Hyvällä ja hyvin suunnitellulla linjasäteilijällä päästään lähemmäs sitä ihannetilannetta, jossa yleisöalueella on sama äänenvoimakkuus ja sama soundi joka paikassa. Perinteisellä kaiuttimella törmätään helposti tilanteeseen, jossa eturivin kuulijoiden korvat vuotavat verta, mutta takarivi ei kuule juuri mitään. Asiaan liittyy miljoona muutakin muuttujaa, mutta suurissa tiloissa, kuten festivaaleilla tai jäähalleissa, on line array- tekniikkaa hyväksikäyttäen mahdollista, että eturivin porukalle musiikki tulee vain muutamia desibelejä lujempaa kuin vaikkapa 75 metrin päähän. Kallista, kyllä. Ei toimi pienessä tai keskisuuressa suomalaisessa ravintolassa, ei. Muutama kaiutinvalmistaja on tehnyt omat versionsa "kompaktista" linjasäteilijästä, joilla voidaan saavuttaa joitakin kyseisen metodin hyödyistä. Esim Renkus-Heinzin IC Live, "Digitally steerable line array". http://renkus-heinz.com/loudspeakers/iclive/index.html tai Alcons Audio Q-sarja. http://www.alconsaudio.com/site/q_series.html Artificiality is normal to the medium. | |
Jooh, Sami osui kyllä varsin hyvin kohteeseen kirjoituksellaan. Tokihan siellä on suurimmassa osassa kappaleita yleistyksistä johtuvia puutteita, mutta niiden selvittämiseen ja oikomiseen kuluisikin jo varsin iso määrä rivejä... :) Kuten kirjoittaja itsekin totesi tekstinsä alussa. Pari huomiota voisin tähän vielä lisäillä. Linearray on sopivassa paikassa sen verran toimiva ratkaisu, että niitä valitettavasti yritetään sen takia tuupata moneen vääräänkin paikkaan. Näidenkin järjestelmien tapauksessa nimittäin pätee se iki-aikainen totuus, että yksi kaiutin kuulostaa aina paremmalta kuin monta. Livejutuissa on kuitenkin muitakin kriteereitä olemassa kuin se hifi soundi, kuten äänenpaine, kuinka hyvin ääni saadaan tuupattua jokaiselle jakkaralle, yms... Niin, ja sitten myös se jo muutamaan kertaan mainittu seikka, että naapurintäti ei välttämättä tykkää siitä Apulannan mölinästä olohuoneessaan ihan kauheasti. Kyllä noita akustiikkamallinnussoftia on ollut ennen line array -kattauksiakin, ja on edelleen. Ne ovat myös paljon monipuolisempia kuin nuo line array-kalkulaattorit, tosin myös huomattavasti vaikeampia oppia käyttämään. Lisäksi ne eivät välttämättä ymmärrä line array-järjestelmien päälle, koska tuossa tulee aika paljon uutta matematiikkaa mukaan. Line array-nipun toimintaa ei siis voida simuloida mittaamalla yksi komero kaiuttomassa huoneessa, ja laittamalla niitä kasaa päällekkäin simulaatiomalliin. Se vain ei toimi, koska komeron vieressä olevat esineet (eli siis ne toiset komerot) vaikuttavat yksittäisen komeron käyttäytymiseen enemmän kuin uskoisi. Vaikka ne viereiset olisivatkin mykkiä. Osaan ko. softista saa valmistajalta lisäkikkareen, joka tekee tuota laskentaa, mutta ei kaikkiin eikä kaikilta. Selvää, eikös? Mutta, noille "perinteisillekin" softille on edelleen käyttötarpeensa. Jos jotakuta nyt kiinnostaa, niin tuolle listalle kuuluvat ainakin Catt-A, EASE, Odeon, Ulysses. Niin, ja niistä komeroiden painosta vielä. d&b:n T10 painaa sen ~11 kg/kaappi, eli 8 komeron banaani ripustusrautoineen lienee Puukorvaisen miksaajan seikkailut: http://puukorva.blogspot.com | |
Missä määrin viivelinjalla/joilla voidaan vastata - vai pitäisikö kysyä toistepäin - tuohon samaan tarpeeseen kuin line arraylla jos haetaan äänen tarkoituksenmukaisempaa ja hallitumpaa jakautumista? | |
Sami_T: Halvimmassakin starter-packissa (8 kpl line array-kaiutin, ripustuskamat, jotain mihin ripustaa ne rimpsut, subbarit, päätteet, prosessointi, caset ja piuhat) puhutaan viisinumeroisesta summasta joka ei ala ykkösellä tai kakkosella. :) http://www.huuto.net/kohteet/db-dva-linearray/120563374 | |
Sami_T: Halvimmassakin starter-packissa (8 kpl line array-kaiutin, ripustuskamat, jotain mihin ripustaa ne rimpsut, subbarit, päätteet, prosessointi, caset ja piuhat) puhutaan viisinumeroisesta summasta joka ei ala ykkösellä tai kakkosella. http://www.thomann.de/fi/the_box_pro_la210.htm äähh noitahan irtoaa jo 700e ;) hahahahahahahhaha
www.valoakansalle.webs.com | |
nuo bassot on aika jees mut yläkerroissa ei vaan riitä potkua oikeen rokkibändille ja ne on lisäksi muovia. mut kaikkea ei voi saada kymppitonnilla.... hösösö ! | |
Henri93: http://www.thomann.de/fi/the_box_pro_la210.htm äähh noitahan irtoaa jo 700e ;) hahahahahahahhaha toi 8 kertaa on 6216, siihen päätteet ja subbarit päälle niin kylhän noillakin päästään viisinumeroisiin lukuihin. :) | |
puhumattakaan: http://www.thomann.de/fi/the_box_pro_achat_system_2_demo.htm | |
Sanovat muuten, että nuo achatit olis ihan jees kuuloset komerot. Mene ja tiedä. Mut kyllä tuo t.boxin line array ainakin henkilökohtaisesti tuntuis mihin tahansa väärältä valinnalta. http://picasaweb.google.com/hjunnila/Baah#5381179186100182066 | |
Omilla poluillaan samoilee myös Funktion-One (www.funktion-one.com). Tony Andrews ei paljoa arvoa anna järjestelmille, joiden ympärille se keikkapaikka suunnitellaan, vaan, suunnittelee itse järjestelmiä, joita muutetaan keikkapaikan mukaan. Olen tässä vuosien varrella nähnyt herraties kuinka paljon linjalähteiden väärinkäyttöä. Oletuksellisesti kun ovat varsin leveälle vaakasuuntaisesti harottavia (seinäheijastukset), niin miksi niitä pitää pitkulaisissa tunneleissa (esim. Kaapelitehdas) yrittää käyttää takarivin saavuttamiseen. Turpiinsa saa halvemmallakin (snägärijono) ja viivelinjat toisi paremman soundin ohella jopa kustannussäästöjä. Toisaalta, Merikaapelihallissa perinteinen L+R pino on kans mun mielestä väärä valinta järjestelmän merkistä sekä mallista riippumatta. Lisään tähän vielä parin valmistajan tiedot. Outline Butterfly - www.outline.it Kling & Freitag Sequenza - www.kling-freitag.biz maahantuoja Ideafix - www.ideafix.fi turkulainen | |
Gearsourcest voi käydä kattoo hintoja: http://www.gearsourceeurope.com/ | |
NeliX4: :) http://www.huuto.net/kohteet/db-dva-linearray/120563374 Eipä ole yhtään huutoa tullut. Mut miks kommentoin johtuu siitä, että turkasen paholainen käski kattomaan myyjän muut kohteet... Nyt vois joku ostaa mun vanhat kamat, jotta saan sen Maxxyzin :) turkulainen | |
Toisaalta, Merikaapelihallissa perinteinen L+R pino on kans mun mielestä väärä valinta järjestelmän merkistä sekä mallista riippumatta. Toisinaan tuntuu siltä että mainittu halli on väärä valinta mihin tahansa paitsi Helsinki Beer Festivaliin. "Te ette osaa." -- Tattarisuon konttorin katsastusmies | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|