| Aihe: Soittonopeus vai sielu? | |
|---|
|
Aloitin itse soittamisen liian vanhana, joten on pakko yrittää pelata sielulla. Luulen että soittonopeus ja paras oppiminen sijoittuu tuonne 10 v- 20v ikä alueelle. You tubessa jopa 10 vuotiaat pistää ihan tajuttoman nopeita sooloja, mutta toisaalta sielu puuttuu.
Vanha koira, kuten minä.. ei juurikaan nopeutta enää opi. Mutta treeniä treenin perään. |  lxi
19.11.2009 01:40:50 | |
|
En tiennytkään, että se on joko/tai-kysymys. | |
Miten olis soittonopeus _ja_ sielu?
*odotellen jucciz-rölöä tähän kohtaan*
http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=22619 | |
hmmm....tunne vai tekniikka: kas siinä kysymys. Mä oon tullu siihen lopputulokseen, et tunnetta tai sielua muusikissa ei ole. On vain hienoja musikaalisia oivalluksia, mutta tekniikkaa voi treenata vaikka 90-vuotiaana. Miksi soittaa hitaasti kun voi myös soittaa nopeasti? Ja mikset tulisi tänne soittamaan nopeasti?!?! | |
Anhedonia: Aloitin itse soittamisen liian vanhana, joten on pakko yrittää pelata sielulla.
Vastaus on Wes Montgomery. Käytä hakua jos kiinnostaa miksi. | |
nahkis: En tiennytkään, että se on joko/tai-kysymys.
Ei se kaikilla olekkaan. |  jra
19.11.2009 03:47:44 | |
|
Ambitus: hmmm....tunne vai tekniikka: kas siinä kysymys. Mä oon tullu siihen lopputulokseen, et tunnetta tai sielua muusikissa ei ole.
Mikä sitten välittää sen tunteen soittajalta kuulijalle, jos ei musiikki? Jos suhtautuu kovin teknisesti musiikkiin, niin varmasti saa erilaisia tunteita siitä miten joku juttu on sävellys- tai soittoteknisesti toteutettu, "tavallinen" kuuntelija saa kuitenkin tunteen siitä moodista mikä musiikissa on, oli se teknisesti sitten oivaltavaa tai sitten ei. Onhan jo pelkästään duurilla ja mollilla, niin harmonisesti kuin melodisesti erilaista tunnetta kuulijassa aiheuttava vaikutus, miksi ei sitten myös musiikkiteoksella tai sen tulkinnalla laajemminkin?
Omasta mielestä (jos mennään näihin kaikkien rakastamiin analogioihin) esim. abstraktilla taideteoksella tai arkkitehtuurilla on mahdollista välittää tunteita, miksi ei siis musiikilla?
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
Sielua soitossa saa korvattua sillä, kun ruuvaa käytössä olevan soundin imelän hyväksi ja mehustelee pitkillä äänillä, mutta kykyä nopeuteen ei pysty korvaamaan millään. |  John Titor
19.11.2009 05:24:57 (muokattu 19.11.2009 05:29:37) | |
|
Ambitus: hmmm....tunne vai tekniikka: kas siinä kysymys. Mä oon tullu siihen lopputulokseen, et tunnetta tai sielua muusikissa ei ole. On vain hienoja musikaalisia oivalluksia, mutta tekniikkaa voi treenata vaikka 90-vuotiaana.
Ai säkin oot päätynyt siihen tulokseen. Ilmankos me tullaan niin hyvin toimeen :D Kerro Alexallekin että midi-informaatioon ei sisälly CC21: Feeling -algoritmiä! Bisselle sunnuntaina??
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. |  wavelength
19.11.2009 08:15:46 (muokattu 19.11.2009 08:16:22) | |
|
jra: Mikä sitten välittää sen tunteen soittajalta kuulijalle, jos ei musiikki?
Musiikki ei välitä soittajan tunteita kuulijalle. Soittajan tunnetilat kyllä vaikuttavat musiikin luonteeseen, ja musiikki saattaa herättää kuulijassa monenkirjavia tuntemuksia. Kuuiija voi esimerkiksi raivoisaa paiskomista kuullessaan arvella, että tänään soittajaa hieman ketuttaa, mutta on kuulijan herkkyydestä kiinni, aiheuttaako tämä ketutusta vastaanottavassa osapuolessa. Suoraa transferenssia ei ole.
Myytävänä: Jackson PS4 -sähkökitara & Roland TD8-sähkörummut. |  Numb
19.11.2009 08:33:25 | |
|
Soittonopeus on osa tekniikkaa, ja tekniikka taas on ilmaisun väline. Mitä monipuolisempi tekniikka, sitä monipuolisempi ilmaisun välineistö.
Tämä on vähän sama juttu kuin se "ai hän osaa yhdeksää kieltä. Entä onko hänellä mitään sanottavaa?".
Kapitalismissa ihminen riistää ihmistä, mutta sosialismissa kaikki on päinvastoin. | |
Oiskohan näin, että vanha koira ei jaksa/ehdi jaksa harjoitetella teknisiä (nopeus)harjoituksia? Itselläni ainakin on näin. Vanha koira kun olen minäkin. Soittamisen aktiivisesti aloitin vasta kolmikymppisenä. Toki olin jotin 15-18vuotiaana rämpytellyt vähän bassoa, rumpuja tai komppikitaraa koulukavereiden kanssa. Sitten aikuiseksi tultuani möin kamat ja pidin kymmenen vuoden tauon (arvatkaa, että vituttaa).
Tiedän, että kehittyäkseni tulisi harjoitella myös tekniikkaa; kaikenlaisia sormi-, tekniikka-, skaala- ja nopeusharjoituksia. Mutta ei tahdo millään viitsiä tai ehtiä. Töissäkäymisen, vaimon viihdyttämisen ja pakollisen kunnonhoitamisen jälkeen iltamyöhällä ei millään viitsi alkaa sahaamaan skaalaharjoituksia tms. Mukavampi laittaa Claptonin cd pyörimään ja fiilistellä sekä sooloilla Ericin kanssa. Kyllä kait sitä tälläkin iällä voisi oppia jonkin verran nopeuttakin, mutta ilmeisesti on niin, että 10-20 vuotiaana tekniikkaa (tai mitä tahansa?) oppii helpommin? Vai onko niin, että tuossa iässä on aikaa ja viitseliäisyyttä harjoitella enemmän?
Jos se ei svengaa, se ei ole minkään arvoinen. (Duke Ellington) | |
Tiedän, että kehittyäkseni tulisi harjoitella myös tekniikkaa; kaikenlaisia sormi-, tekniikka-, skaala- ja nopeusharjoituksia.
Harjoittele musiikkia, ei harjoituksia. Jos asteikkosormitukset ovat hallussa, kirjoita linjoja korvakuulopohjalta pitäytyen asteikon/moodin saundissa ja sävelissä. Voit kirjoittaa niin teknistä kamaa kuin haluat. Sitten opettelet soittamaan linjat niin monesta paikkaa otelaudalta ja niin laajalla tempohaarukalla kuin mahdollista. Saat useamman kärpäsen yhdellä iskulla.
Ja mitä ketjun aiheeseen tulee, mielestäni tekniikka ja tunne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. | jra
19.11.2009 10:00:03 | |
|
wavelength: Musiikki ei välitä soittajan tunteita kuulijalle. Soittajan tunnetilat kyllä vaikuttavat musiikin luonteeseen, ja musiikki saattaa herättää kuulijassa monenkirjavia tuntemuksia. Kuuiija voi esimerkiksi raivoisaa paiskomista kuullessaan arvella, että tänään soittajaa hieman ketuttaa, mutta on kuulijan herkkyydestä kiinni, aiheuttaako tämä ketutusta vastaanottavassa osapuolessa. Suoraa transferenssia ei ole.
Ei tietystikään välity 1:1, eikä varmaan ole kenekään taiteilijan tarkoituskaan. Tuo ei kuitenkaan poista sitä että teoksella ei voisi välittää tunteita, oli vastaanottajan alltopituus sitten mikä tahansa. Jos ei voisi välittää, niin reaktiot olisivat lähes randomia, mitä ne eivät ole (vaikka jätettäisiin massakonserttien sytkärien heiluttaminen ja nyrkkien huitominen pois).
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
Anhedonia: Aloitin itse soittamisen liian vanhana, joten on pakko yrittää pelata sielulla. Luulen että soittonopeus ja paras oppiminen sijoittuu tuonne 10 v- 20v ikä alueelle. You tubessa jopa 10 vuotiaat pistää ihan tajuttoman nopeita sooloja, mutta toisaalta sielu puuttuu.
Vanha koira, kuten minä.. ei juurikaan nopeutta enää opi. Mutta treeniä treenin perään.
Kait sitä mieluusti sais molempia olla ja tietysti siten, että soiton tekniikka on kohdillaan. Se, että jos soittaa nopeasti ei kyllä välttämättä tarkoita sitä että se tekniikka olisi kohdillaan, koska onhan näitä mitkä vetää nopeasti mutta epäpuhtaasti ja soitto on virheitä täynnä ja sitten taas niitä jotka soittaa nopeasti ja hyvällä tekniikalla puhtaasti ilman virheitä.
Soiton nopeushan ei ole mitenkään itsetarkoitus, eikös musiikissa kaikista tärkeintä ole se, että sen sisältö koskettaa kuulijaansa ja sillä on jotain annettavaa sitä kautta ja homma kuullostaa kuulijan korvassa hyvältä, oli soitto sitten hidasta, nopeeta tai valonnopeudella tapahtuva ybersooloilua.
Eihän musiikki ole pelkästään mitään teknistä suorittamista vaan se koostuu paljon muistakin asioista. Toki jos osaa soittaa teknisesti oikein, hyvän kuulloisesti ilman virheitä hirveellä nopeudella on hienoa ja taito sinänsä.
Mikä sitten on teknisesti vaikeaa, tästä on varmaan niin monta mielipidettä kuin kirjoittajaakin mutta itse miellän tämän sillä tavalla, että nopeampi ei tarkoita aina yhtä kuin vaikeampi vaan kyllä välistä hitaampikin soitto voi olla vaikeampaa kuin nopeampi tilu, voihan olla että hitaammassa on sen verran omille käsille todella vaikeita otteita, liutuksia, pendauksia ja yhdistelmiä joita on vaikea tehdä puhtaalla virheettömällä tekniikalla kun ehkä nopeammassa tarvittaa vetää vain muutamasta kohtaa nopeasti. (en nyt sano sitä, etteikö todella nopeasti tehtävät soolot olisi vaikeampia mutta ei se nyt ole ihan itsestään selvää että nopea on yhtä kuin vaikeampi tekniikaltaan).
Mulle tärkeintä on itse musiikki, ei niinkään se tekninen tarve vetää valonnopeudella sooloja, koska mitä järkeä on musiikissa joka ei miellytä korvia eikä anna mitään muuta kuin helvatan nopeaa tilua. Eri asia on jos se nopea tilu on sitten miellyttävä korville (makuasioita nämäkin ainakin osittain on).
Ihan mielenkiintoinen topikki. | |
Itse voisin tuoda sitä toista näkökulmaa. Kun aloittelin kitaransoittoa(11-12v), homma oli biisien soittelua. Niiden biisien, jotka kuulosti mun korvaan hyvältä ja jotka pystyin oppimaan. Tällä lailla mentiin monta vuotta.
Noin 17-18vuoden ikäisenä aloin kuuntelemaan paljon soittajia, jotka hämmästyttivät nopeudellaan ja tekniikallaan. Pari vuotta tuli painotettua omaa soittoa enemmän tekniselle puolelle, harjoittelin nopeutta, jotain asteikkoja ym. Opeteltavia biisejäkin valitsin sen perusteella, miten vaikeita ne oli soittaa.
Nyt 21v:n ikäisenä on hommaan löytynyt se tunne. Ja käyttäisin nimenomaan sanaa tunne tai fiilis, koska musiikilla mielestäni kerrotaan jotain tai ainakin välitetään tunnelma. Opin että hyvän fiiliksen luomiseen tai musiikillisen tarinan kertomiseen ei tarvitse olla nopea tai teknisesti taitava.
Kuitenkaan en sulkis kumpaakaan pois. Monissa musatyypeissä fiiliksen välittäminen vaatii tietyntasoista teknistä osaamista, plus koen että erittäin huono tekniikka yksinkertaisesti rajoittaa soittoa ja ilmaisukykyä.
Muistaakseni Esa Holopainen(tai sitten Erkka Korhonen) sanoi jossain haastattelussa hyvin, kun kysyttiin millainen on hyvä kitaristi: "Hyvä kitaristi on sellainen, jonka tekniikka on niin hyvä, että hän pystyy ilmaisemaan musiikillisesti itseään juuri niin kuin haluaa."
Tekniikkaa pitää siis mielestäni olla, mutta se ei saa olla pääpointtina soittamisessa. Sulla voi olla maailman paras tekniikka, mutta jos et osaa käyttää sitä oikein eri musatyyleissä, ei siitä oo mitään hyötyä.
Kyllä se siitä. |  krk
19.11.2009 13:17:34 | |
|
Ambitus: hmmm....tunne vai tekniikka: kas siinä kysymys. Mä oon tullu siihen lopputulokseen, et tunnetta tai sielua muusikissa ei ole. On vain hienoja musikaalisia oivalluksia, mutta tekniikkaa voi treenata vaikka 90-vuotiaana.
Epäselväksi jää, tarkoitatko tällä sitä että musiikki ei voi synnyttää kuulijassa tunteita. Omakohtaisen kokemuksen tuomalla varmuudella väitän että voi. | |
krk: Epäselväksi jää, tarkoitatko tällä sitä että musiikki ei voi synnyttää kuulijassa tunteita. Omakohtaisen kokemuksen tuomalla varmuudella väitän että voi.
Ilmaisin humalatilassa itseäni hieman huonosti. Kyllä musiikki tuottaa kuuntelijassa jotain fiiliksiä. Miksi soittaa hitaasti kun voi myös soittaa nopeasti? Ja mikset tulisi tänne soittamaan nopeasti?!?! | |
Ambitus: Ilmaisin humalatilassa itseäni hieman huonosti.
Keskellä viikkoa! | krk
19.11.2009 13:43:07 | |
|
Ambitus: Ilmaisin humalatilassa itseäni hieman huonosti. Kyllä musiikki tuottaa kuuntelijassa jotain fiiliksiä.
No näin arvelinkin. Se on sitten eri asia, mikä siinä musiikissa kunkin kuulijan fiiliksiä herättelee tai on herättämättä: sävellys, esitys sinänsä, esittäjän tekniikka sinänsä jne. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
