Koskettimet ›

Tjuh, eli ajattelin tässä aikani kuluksi küseskellä, josko tällä laudalla liikkuu paljonkin nk. Crossover-ihmisiä ts. ihmisiä, jotka suuntautuneet sekä klassiseen, että pop-musiikkiin. Henkilökohtainen historia musiikin parissa nojautuu pitkälti musiikkiopistoon, jossa on tullut soiteltua (klassista) jo pidemmän aikaa, ja ura päättynee ennen I-kurssin suoritusta (ei 1/3 ;-) lähinnä koulukiireiden takia. Chopinin soittelun ohessa olen sitten kuunnellut aika aktiivisesti kevyttä musiikkia, erityisesti sieltä raskaammasta päästä (mikä vetoaakaan paremmin puberteettivitutukseen ;-) ja nyttemmin levysoittimessa on alkanut viihtyä yhä enemmissä määrin myös muunlaista materiaalia jazzista CMX:ään, nykyprogeen (tarkoitan tässä progella sitä, minkä valtaosa luulee sen tarkoittavan, enkä sitä, mitä sen "pitäisi tarkoittaa".. En kyllä tiedä, mitä sen pitäisi tarkoittaa, mutta niin sitä vain väitetään, etteivät ne progeorkesterit ole oikeasti progeorkestereja, ja aina vedetään esiin Dream Theater, ja minä en jaksa ryhtyä selittämään, joten sanotaan DT-proge ;-)
 
Anyways, nyt kun elämäntarinaakin on hieman raotettu ja keskustelua avoinnettu, voikin sitten ryhtyä huuhailemaan näitä crossover-tyyppejä ja kysellä, että onko joku ylipäätään siinä onnistunut? Itse olen tässä jo jonkin aikaa parhaani mukaan yritellyt ryhtyä soittelemaan muutakin kuin soittoläksyjä, tarkoittaen toivelaulukirjojen laulujen soittelua vapaata säestystä harjoitellen tai sitten improvisointia jonkin kappaleen sointupohjan päälle. Tai sitten sitä kaikkein suosituinta harrastettani, eli blues-"improvisointia" blues-skaalalla C:stä, harmonian ollessa hyvin rohkea valinta, eli C->F->C->G->F->C ;-) Siinä onkin sitten enemmän tai vähemmän se, mitä osaan, ja sehän se masentaakin. Fiilis on aika usein se, että tuskin tulen mitään muuta oppimaankaan ja että "vanhalle koiralle on turha opettaa uusia temppuja".. Olenko ehkä jo liian kangistunut kotigenreeni? Onko minulla vielä toivoa? Jos on, niin onko minusta ylipäätään siihen?
 
Joten haluaisin tietää kokemuksia sekä vinkkejä "harjoitteluun" ja sen lisäksi vielä herätellä muutenkin keskustelua aiheesta. Niin, ja tuoda käyttöön tämän hyvin ammattimaisen termin crossover, jota en ole täällä ainakaan tähän mennessä tavannut ;-)
 
Jes, eipä muuta. Yritän lisäillä tähän sitten vielä jotain, kunhan herään. Tämä vuorokaudenaika on loistava aika kirjoitella palautteita, kun mieli on virkeä ja itsekritiikki kohdallaan. Tähän vuorokaudenaikaanhan ne tunnetusti ne parhaat postit syntyvät ;-)
 
-TuntematonMuuttuja

Tässähän minä, toinen samanhenkinen. Klassisen pianon soittoa on takana nelivuotiaasta lähtien, muuta musiikkia ja syntikoita ym. muutama vuosi. En ole tosin mitään musiikkiopistotutkintoja suorittanut, koska olen opiskellut yksityistunneilla ja nyttemmin omatoimisesti, mutta kyllä Chopinit ja muut lähtee minultakin mallikkaasti :)
 
Tai no, pieni korjaus: en juurikaan ole suuntautunut popmusiikkiin, vaan jazz-, proge- ja varsinkin metallipuolelle. DT on kova bändi... Itsekin aloittelin kevyen musiikin (tai noh, kevyen ja kevyen) soittoni bluesista, nyttemmin olen kyllästynyt siihen aika pahasti.
 
Nuo toivelaulukirjat ja kappaleiden sointukuvioiden pohjalta improvisointi ovat mielestäni oikein hyvää harjoitusta. Rupea tekemään tutuista kappaleista erilaisia versioita (jazz, proge, ym.). Improvisointia muistakin soinnuista ja eri sävellajeista. Korvakuulolta improvisointia. Kokeiluja, mikä kuulostaa miltäkin. HELVETISTI SOITTOA! Siinä näitä, lisää tulee jos keksin.