Bassot ›

n4ppul4: piano oli ja lähti kauan sitten :( mutta ymmärrän melkoisen hyvin mitä tarkoitatte.
eli esim. jos halutaan päästä E kielen vaapaasta D kielen 7 nauha väliin ei vain hypätä sinne kuin hevonen vaa laitetaan nuotteja väliin että saadaan siitä smooth(?) eli pistetään vaikka 3 ja 5 nauhavälejä mukaan että tulee:
G|-----------------|
D|-----------3-5-7|
A|-------3-5------|
E|-0-3-5----------|
karkeasti ajatellen? olenko oikeassa?
Ja kiitos kaikille!
 
Oikeassa osittain, oikeilla jäljillä varmasti. Improvisaatio muuttuu roiskimisesta melodiaksi siinä vaiheessa kun alkaa olemaan kartalla sen kanssa, mitä ääniä kuljetuksiin itseasiassa voi/kannattaa laittaa. Tämä riippuu siitä, missä soinnussa ja sävellajissa pyöritään.
 
Otetaans esimerkkinä tuo kuljetus, ja oletetaan että soitetaan normaalia duuri-bluesia E'stä. Tai olkoon vaikka funkia, samat linjat käy pitkälle. Oletetaan kanssa että muu bändi puskee sointuna E7 ja ollaan matkalla A-duuriin. Normaaliin E-duuriasteikkoon kuuluisi tietenkin E F# G# A H C# ja D# ja e, mutta koska tässä on nyt valittu seiskasointu, asteikon 7. sävel onkin D# sijasta D. En nyt kuolemaksenikaan muista mikä moodi se sitten on nimeltään kun noin käy, mutta pointtina siis että sointumekistä kannattaa ja täytyykin osata tulkita muutakin kuin pelkkä perussävel siinä vaiheessa kun lähtee ääntä kuljettamaan.
 
Nyt jos sitten miettiin tuota sinun kuljetusta vapaasta E'stä ylöspäin, törmätään parissa kohdassa ääniin, jotka eivät kuulu noihin E7 sopiviin ääniin ihan suoraan, lähinnä A3 ja D3 ja 5, siis C ja F ja G. Nopeasti luntaten ylempää näiden pitäis olla siis kaikkien ylennettyjä eli nauhanverran ylöspäin eli C#, F# ja G#. Eli esim
 
G|-----------------|
D|-----------4-6-7|
A|-------4-5------|
E|-0-4-5----------|
 
Kuitenkin pitää heti todeta että orjallisesti asteikon noudattamisesta tulee ennenpitkää tylsää, mutta toisaalta samalla on jo oppinut kuulemaan vähän mitä voi muuttaa kohtuullisen turvallisesti. Esimerkiksi jos tämä kuljetus on bluesia niin jos tuon ylemmän G# eli D6 ottaisikin geenä D5 niin se kuulostaisi itseasiassa fiksummalta. Toisaalta en menisi koskemaan C# a-kielellä, se sorahtaa korvaan heti jos muuttaa C'ksi.
 
Sitten vielä sointuvaihdon jälkimmäisestä soinnusta. Joskus voi olla terveellistä lähestyttäessä sointua poimia melodiaan mukaan siihen sointuun paremmin sopivia säveliä. Samaa esimerkkiä vielä jos oltaisiin menossa E7'sta A7 (jossa jälleen 7. sävel on palautettu G#'stä G'ksi), sopii D5 D7 varmasti paremmin kuin D6 D7. Onneksi valtaosassa musiikkia soinnut seuraavat toisiaan aika ennustettavissa kuvioissa, mikä myös aiheuttaa sen että kahteen vierekkäiseen sointuun sopivista äänistä valtaosa on samoja; normaaliin bluesiin voi soittaa käsittämättömän hienoja sooloja käyttäen pelkkää blues-pentatonista skaalaa jossa on siis kokonaista 6 eri säveltä. Kuitenkin mahdollisten eroavien äänten bongaaminen ja oikein käyttäminen tekee melodiasta jo melko kiinnostavan.
 
Tulipas pitkä, non-krapula-aamun energiaa.