Laulaminen ›

Eihän sitä tarvikun huutaa vaan niin kovaa kuin ääntä lähtee. Aluksi sattuu kurkkuun vähän mutta sekin kipu loppuu kun huutaa lisää. Joten mikä tässä on niin vaikeata?

Jermakki: Eihän sitä tarvikun huutaa vaan niin kovaa kuin ääntä lähtee. Aluksi sattuu kurkkuun vähän mutta sekin kipu loppuu kun huutaa lisää. Joten mikä tässä on niin vaikeata?
 
Älkää kokeilko tätä kotona.

sen verran itsekin tiedän että screamo ei saa sattua kurkkuun, tuollalailla tuhoaa vaan kurkkunsa.

kiitos Exhausted tuosta linkistä. jostain syystä en ollut lukenut tuota ensimmäistä sivua.

Varmuuden vuoksi kaikki sarkasmifiltterit auki: Screamo- tai hardcore- tai emo-huutamisessa perustekniikka on täysin sama kuin hevissäkin, ainoastaan korkeus haetaan tilanteen mukaan. Esimerkiksi black metalistien kärinät ei lopulta eroa paljoa hardcore-rähinöistä.

Jermakki: Eihän sitä tarvikun huutaa vaan niin kovaa kuin ääntä lähtee. Aluksi sattuu kurkkuun vähän mutta sekin kipu loppuu kun huutaa lisää. Joten mikä tässä on niin vaikeata?
 
nimenomaan ;-) ...90-luvun taitteessa ei ollut m-nettiä tai ketään neuvomaan tekniikkaa joten siitä se sitten lähti...soundi on parantunut ikää myöten ja eipä ole ikänä ollut mitään ihmeempiä ongelmia kurkun kanssa. silloin aikanaan vain kuunneltiin niitä helmilevyjä ja koetettiin matkia ördä tai huutosoundia niin kauan, että se alkoi kuulostamaan asialliselta. no - ehkäpä se ei ole se paras tie, mutta ihan näin vinkkinä jotta kyllä tämän voi kuka vain oppia. se miltä se kuulostaa onkin sitten ihmisen rakenteesta kiinni - joidenkin ihmisten soundi on vain luonnostaan aivan karmea ja jotkut ei sisäistä sitä tekniikkaa ikinä vaan soundi kuulostaa semmoiselta väkisin vedetyltä. itse olen opetellut jälkikäteen oikeastaan vain bm tyyppistä korkeampaa örinää tässä 2000-luvulla.
 
kyllä se siitä towerit - sairaasti treeniä ja vähän viskiä karhentamaan soundia ;-0

Ite tappelin rääkymisen ja ördäämisen kans monta vuotta ja Melisa crossin videoitten kans...sit näin jonku opetusvideon juutuupissa mis joku venäläinen opetti örinää ja rääkymistä...heitin Melissan videot roskii ja meni parikuukautta ja nyt saan jo jotain aikaiseksi... http://www.mikseri.net/artists/?id=120161

lisään viel sen et tää mun juttu ei liity paskaakaan tähä aiheeseen mut haluisin tietää :D

Deathgrowl: Hei haluisin tietää et onko siin jotai ikärajaa minkäjälkee örinä onnistuu paremmi tai rääkyminen ja tällee et onko ihan sama onko enne äänemurrosta vai sen aikana vai sen jälkee ku ite haluisin jo opetella ja oon vasta 13 :D täytän kohta 14 mut äänen murros on täl hetkellä päällä/tullu nii pilaako se äänen jos harjottelen rääkymistä joka pv vaikka 15min ? osaan sen verra et ei kurkku mene kipeäksi et se kai on plussaa mut haluisin silti tietoo tästä iän merkityksestä kiitos
 
Itse en kyllä laulusta tiedä tarpeeksi antaakseni mitään tähdentävää vastausta, mutta kyllä mä kehottaisin odottelemaan rauhassa äänenmurroksen loppumista. Varmaan kyllä vaikuttaa sekin, että kuinka korkee ääni sulla nyt on, ja että murisetko oikein (ilmeisesti ei satu, eli suunta on ainakin oikea). Ainakin runsas ördäily saattaa kai kuitenkin vaikuttaa ääneen tuossa vaiheessa. Mutta viisaammat korjailkoon, jos oon väärässä.

Sen vielä korjaan et jos murisen/örisen nii se ottaa kurkkuun kun en osaa mut rääkyminen onnistuu vähä paremmi mut ei oo viel mikää himo matala ääni ja tällee mut varmaa rupee paremmi lähtee ku oon 15 :D tai vastaavaa

Tässä omaa tuotosta viime viikolta
http://www.youtube.com/watch?v=Vi9aRpPeJ_4
 
Videon keskipaikkeilla ääntelyä ilman taustoja, alussa näppärän väliaikaisen laulukopin rakentamista. Peittoviritys toimii muuten yllättävän hyvin. Treenikämpällä muuten elämää hirveempi kaiku, joka tarttuu nauhalle ku rutto.
 
Treenattu aiemmin keskustelussa mainitun Melissa Crossin ohjeiden mukaan.
Ensin perus ääni opeteltu ja sitten lisää painetta reenattu. Kesyn kuuloinen särö verrattuna kunnon mörisijöihin. Mutta tässä onkin ollut yli vuoden mittainen tauko ja vasta vähän yli kuukauden ehtinyt kerran viikossa treenailemaan.

S@mi: Tässä omaa tuotosta viime viikolta
http://www.youtube.com/watch?v=Vi9aRpPeJ_4
 
Videon keskipaikkeilla ääntelyä ilman taustoja, alussa näppärän väliaikaisen laulukopin rakentamista. Peittoviritys toimii muuten yllättävän hyvin. Treenikämpällä muuten elämää hirveempi kaiku, joka tarttuu nauhalle ku rutto.
 
Treenattu aiemmin keskustelussa mainitun Melissa Crossin ohjeiden mukaan.
Ensin perus ääni opeteltu ja sitten lisää painetta reenattu. Kesyn kuuloinen särö verrattuna kunnon mörisijöihin. Mutta tässä onkin ollut yli vuoden mittainen tauko ja vasta vähän yli kuukauden ehtinyt kerran viikossa treenailemaan.
 
Ihan hyvin tuo näyttää sujuvan. Eikä tuo mielestäni niin kesyltä kuulostanut. Säröön saa 'munaa' enemmän, kun löytää sopivan tyylin/paineen pusertaa ilmaa ulos, imo.
 
Pitääpä laittaa omaa klippiä tässä joskus esille. Takana tosin vasta ~kuukausi aktiivitreeniä.

S@mi: Tässä omaa tuotosta viime viikolta
http://www.youtube.com/watch?v=Vi9aRpPeJ_4
 
Videon keskipaikkeilla ääntelyä ilman taustoja, alussa näppärän väliaikaisen laulukopin rakentamista. Peittoviritys toimii muuten yllättävän hyvin. Treenikämpällä muuten elämää hirveempi kaiku, joka tarttuu nauhalle ku rutto.
 
Treenattu aiemmin keskustelussa mainitun Melissa Crossin ohjeiden mukaan.
Ensin perus ääni opeteltu ja sitten lisää painetta reenattu. Kesyn kuuloinen särö verrattuna kunnon mörisijöihin. Mutta tässä onkin ollut yli vuoden mittainen tauko ja vasta vähän yli kuukauden ehtinyt kerran viikossa treenailemaan.
 
Esikuvana kenties Michael Bogballe? ;) Tuli nimittäin heti mieleen ku kuuntelin tuota. Mikä ei oo koskaan huono juttu. Toimii. Perhana... Pakko päästä ittekki nauhoittaan omaa vokalisointia käyttäen tuollaista peittoviritystä :D

Itse olen rakentanut aina laulukopin vaatehuoneeseen jossa on valmiiksi jo aika hyvä akustiikka vaatteiden ansiosta, mutta olen viritellyt myös pyyhkeen hyllyjen väliin "katoksi", jolloin demppautuu myös ikävä resonanssi katosta.

Exhausted: Itse olen rakentanut aina laulukopin vaatehuoneeseen jossa on valmiiksi jo aika hyvä akustiikka vaatteiden ansiosta, mutta olen viritellyt myös pyyhkeen hyllyjen väliin "katoksi", jolloin demppautuu myös ikävä resonanssi katosta.
 
Pisteet vaatehuoneelle myös täältä :)

Humanoid: Pisteet vaatehuoneelle myös täältä :)
 
Vaatehuone olisi täälläkin käytössä jos ei kerrostalossa asuisi. Akustiikka sellaisenaan jo loistava. Voisi vaan hieman tulla noottia jos kämpässä alkaisi lauleskelemaan. Desibelejä lähtee kuitenkin riittävästi ja äänieristykset tasoa lantamaja. :)
 
Sitten kun voitan lotossa pari miltsiä, muutan landelle ja rakennan oman reenihuoneen missä voi möykätä vuorokauden ympäri.

http://www.esnips.com/doc/4f06d4d8- … 4d99-9d29-6ca1c91700bf/Growlingtest
 
Tuntuu että olisin kehittynyt nyt kesän aikana jättiharppauksin tässä ördäämisessä,
joten päätin mielenvikaisuuttani kokeilla mölistä uusimpaan biisintynkääni. Equtuksella tuota saisi varmaan vielä paremmaksi, headsetin mikrofoni vaan ei ole mikään paras mahdollinen vokaalien äänityksen kannalta.

Onko kellään tietoa ns. "luonnollisen refleksirääkäisyn" tietoisesta laukaisemisesta ja sen käytöstä? Vauvathan ton tavallaan handlaa itsestään ja meillä vanhemmillakin se tulee vaikka sopivasti varpaat kovasti kolautettuaan.
 
Mulla on ilmeisesti vähän sökönä oleva hiiri ja on aika mielettömän ärsyttävää kun se lakkaa vähän väliä toimimasta muutamaksi sekunniksi. Siinä turhautumisen tilassa tulee välillä huudettua jotain "AARGHH" tyylistä ja se lähtee kurkusta todella säröisen vihaisesti, mutta kuitenkin niin etten tunne käyttäväni kurkkuani millään tapaa väärin. Jos yritän sekunti tämän jälkeen matkia kyseistä äännähdystä niin se ei onnistukaan, ainakaan täysin; soundi on huonompi ja ei tunnu kurkussa yhtä silkkiseltä.
 
Syitä miksi haluan valjastaa juuri tämän "molyämistyypin" käyttööni on muutamiakin. Ensinnäkin suurin osa muista "extreme" laulutyyleistä ei joko miellytä mun korvaa tai sovi musaan mitä olen tekemässä:
 
-Inhale, sikaröhkinävinkunat sunmuut: Jooei... Katellaan sitten kun pitäisi vääntää huumoripornogrindiä.
 
-Örinä: Tätä tulee kyllä käytettyä hetkittäin tehosteena, mutta päälaulutyyliksi se ei mielestäni (mun tapauksessa) sovi ja lisäksi "terveellisen" örinän harjoittelu vie suht paljon aikaa ja kaiken lisäksi "tekninen örinä" on musta about yhtä mielenkiintoisen kuuloista kuin triggeribasarit :( Pitää siis pitää tämä harvinaisena paheena tyyliin kuubalainen sigge vain spesial okkeisioneissa niin etten silppua kurkkuani.
 
-Fry scream: Youtuben videoiden kautta en oikeen saanut jujusta kiinni ja toisaalta tolla menetelmällä ei varmaankaan edes saa sellaista soundia mitä haen, kiitos mutta ei kiitos emoscreamoilulle, ei vaan sovi metsämusaan.
 
Tähän mennessä on ollut käytössä "twang-rääkyminen" ja sitä tuskin olen hylkäämässäkään. Jotain teen kyllä väärin sillä ton tekemiseen vaikuttaa huomattavasti myös se millainen "limasää" on kurkkuun sattunut. Lämmin keho, avattu(joskin varmaan aika huonosti) ääni ja innostunut mielentila vaikuttaa myös, mutta niiden kuuluisikin.
 
Vahingoittaako limojen läpi rääkyminen kurkkua jos se ei tunnu millään lailla epämiellyttävältä, tai no oikeastan se ei tunnu ollenkaan? Lima selvästi kuluu pois melutessa ja jonkun ajan päästä lopetan kun kurkku on kuivempi ja rääkyminen ei tule enään samalla tapaa "luonnostaan". Limojen kanssa voi siis vaan laittaa pään ja suun "twang" asentoon ja rääkyä sellaista soundia kuin haluaa, mutta muuten se tuotettu ääni ei ikäänkuin "loksahda" paikoilleen sitten millään.
 
Voisin toki harjoitella rääkymään "kunnolla" myös puhtaalla kurkulla(jotenkuten se jo onnistuukin), mutta tuntuu että "limafiltteri" luonnollisena efektinä on aikalailla se eines joka on mieluisan ja sammaleisen raastavan äänen takana. Tätä tukee myös se miten kaikki modernit ja "osaavan sivistyneesti" rääkyvät nykyblackmetalvokalistit aikaansaa aivan täysin erilaista ääntä kuin mitä itse haluan musiikkiini sotkea.
 
Pointti oli siis tavallaan se että "saatana hermot menee!" huutaminen onnistuu laukaisemaan hyvän ja kurkkua raapimattoman soundin, tuntui elimistö olevan sitten millaisessa tilassa tahansa. Eli sopivassa tilanteessa elimistö osaa laittaa osansa sellaiseen muodostelmaan josta lähtee juuri mun tarkoituksiin sopivaa mökää.
 
Pitääkö mun siis rääkätä ja ärsyttää itseäni oikeen toden teolla että saan musaan vokaalit jotka kuulostaa "hyvältä" eikä vie fyysistä terveyttä(henkinen puoli kyllä kärsii, mutta se on varmaan taiteen kannalta vaan voittoa...), vai olisiko jollain tietoa/vinkkejä mistä lähteä metsästämään sisäisen eläimensä raikuvaa karjuntaa?

ooidort: http://www.esnips.com/doc/4f06d4d8- … 4d99-9d29-6ca1c91700bf/Growlingtest
 
Tuntuu että olisin kehittynyt nyt kesän aikana jättiharppauksin tässä ördäämisessä,
joten päätin mielenvikaisuuttani kokeilla mölistä uusimpaan biisintynkääni. Equtuksella tuota saisi varmaan vielä paremmaksi, headsetin mikrofoni vaan ei ole mikään paras mahdollinen vokaalien äänityksen kannalta.
Hyvältä kuulostaa :)