Aihe: "Upper structure" ja "dom. dim." voicing. Apua 1 2 3
levesinet 06.07.2009 22:51:48
baron: kuulijalla on: Se on tottunut kuulemaan lyhyitä fraaseja ja siksi sille pitää niitä soittaa. Hienoa, periaatteiden lista kasvaa. :)
Epämuusikko 07.07.2009 12:05:13
levesinet: - gap filling selitystä http://www.youtube.com/watch?v=GGNwhAQul-Y onpa upea biisi! "BMMMBMMMBMMMMMMMM". Kesy animaali #1
levesinet 07.07.2009 13:43:30 (muokattu 07.07.2009 14:01:44)
EDIT: Morriconella on toinen samantapainen menestyneempi biisi (Metti Una Sera a Cena), jossa se pelehtii rytmin kanssa. Gap-fill tai gap-filling: Melodiassa esiintyy hyppy, esimerkiksi siinä on ensin sävel c ja sitten kvinttiä ylempää g, tai vielä tehokkaammin: c-duuribiisissä ensin matala g ja sen perään kokonaista oktaavia ylempää toinen g. Tässä vaiheessa kuulija odottaa, että tuo äkkinäisesti synnytetty potentiaalienergia puretaan soittamalla seuraavaksi jokin nuotti noiden kahden sävelen väliltä. Yleensä lähdetään täyttämään (fill) sävelten väliin syntynyttä väliä (gap). Minusta on aika luonnollista purkaa potentiaalienergiaa jonkin matkaa hitaasti askel kerrallaan, esim. g f e d c. Vaikkei tarkasteltaisi intervallien kokoa, melodialla on silti suunta, joko ylöspäin tai alaspäin. Kun melodia vaihtaa suuntaa, on hyvin yleistä tehdä terssin kokoinen hyppy. Esim. e d c a h c d. En mä kyllä kovin lujasti usko näihin selityksiin. Gap-fill-teoria taitaa tulla musiikin psykologian puolelta. Kuulijan odotuksia kannattaa pettääkin sopivassa määrin.
ralliolli 07.07.2009 14:02:20
levesinet: Gap-fill-teoria taitaa tulla musiikin psykologian puolelta. Kuulijan odotuksia kannattaa pettääkin sopivassa määrin. Leonard B. Meyerin mielestä kaikki melodiat rakentuvat seuraavista neljästä arkkityypistä: asteikkomelodia, murtosointumelodia, akselimelodia (pyörii yhden sävelen ympärillä) sekä gap & fill -melodia. Ainakin perinteiseen musiikkiin tämä jaottelu tuntuu pätevän. "Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450)
levesinet 07.07.2009 14:49:43 (muokattu 08.07.2009 22:03:27)
Gap-fill-teoria taitaa tulla musiikin psykologian puolelta. Kuulijan odotuksia kannattaa pettääkin sopivassa määrin. Jotkut jatkavat potentiaalienergian keräämistä falsettiin asti. Melodia lähtee nousemaan, tulee hyppy, mutta hieman yllättäen melodia jatkaakin vielä yhden askelen verran ylöspäin. Sitten tulee vielä toinen iso hyppy! Ja sen valtava potentiaalienergia lähtee aluksi purkautumaan varovaisesti. Siihen perustuu Flávio Venturinin Nascenten melodian teho. http://www.youtube.com/watch?v=ig7Ionb35Sc LOL. Nuoriso nauttii efektistä: http://www.youtube.com/watch?v=b8U1e9j154E Tässä siis laulaja päätti venyttää melodian äänialan peräti 2 oktaaviin (1:51 ja 2:15). Tähän energiajuttuun kyllä uskon ja mielelläni ajattelen niin, että ylöspäin loikitaan nopeasti ja sitten laskeudutaan hitaasti. Siitä taitaa tulla myös sana kadenssi, cadentia, putoaminen. Makuasioitahan nämä ovat. Jos halutaan kerryttää paljon energiaa, kannattaa pitää basso matalalla. Kliimaksia varten melodian loikatessa korkeuksiin bassolla liikutaan vastakkaiseen suuntaan. Voidaan ajatella, että energian suuruus riippuu basson ja melodian välisestä intervallista (suhteessa siihen, minkä suuruinen se intervalli on ollut biisissä keskimäärin, ja ottaen huomioon bassosoittimen ja melodiasoittimen luonnollinen ääniala jne.). Ikiwanha kikka. asteikkomelodia Satu meni saunaan? murtosointumelodia Klarinettipolkka akselimelodia (pyörii yhden sävelen ympärillä) Samba de uma nota só (A-osa) gap & fill -melodia Moon River, Over the Rainbow, When You Wish Upon a Star?
Epämuusikko 08.07.2009 01:31:50
Kaikkea sitä oppii. Hieno ketju! Lisää! "BMMMBMMMBMMMMMMMM". Kesy animaali #1
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1 2 3

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

› Keskustelualueet ‹
› Haku tästä aiheesta / Haku ‹
› Säännöt ‹

Musiikin teoria ja säveltäminen ›