Kitarat: soittaminen ›

Puhutaanpa hetki eka aiheesta, ja sitten palaan tohon Tiittorin Jossen kanssa OT:n maailmaan:
 
Mitä tässä sen ehkä viitisen vuotta (en jaksa tarkistaa) olen m-nettiä seurannut, niin on tarttunut päähän semmonen kourallinen foorumimme kitaristeja, joita pelkän soittonäytteiden ansiosta arvostan todella paljon muusikkoina, en vain kitaristeina.
 
Se itse musikaalisuus on mulle ainakin tärkeä juttu musiikissa, oli soitin ja genre mikä tahansa. Joku voi tietty kysyä, mistä vitusta sen muka tunnistaa, enkä sen koommin osaa perustella, kun että jos jonkinlaisia näkemyksiä luonnostaan itseltä löytyy, niin kyllä ne lahjat muiltakin tunnistaa (Joo sanoin juuri itseäni musikaaliseksi).
 
Kun mä kuulen soitossa musikaalisuutta, mä kuulen raikkaita, ovelia ja kekseliäitä melodiavalintoja ja fraaseja mahdollisesti toimivalla fraseerauksella ja kyllä - "tunteella". Vaikka tekniikka olisi kurapaskaa, niin kyllä sitä ihmisestä voi kuulla, natsaako homma vai ei. Ajattelen tässä asiassa täysin typerän subjektiivisesti olevani oikeassa, eli mitkä tahansa vaikka tuoreetkin ihan random melodiat ei uppoa mulle edes hyvänä yrityksenä. Soitossa pitää kuulua selkeetä tietoisuutta valittujen nuottien sävystä pohjasointua kohden ja rytmien pulssista itse tahtia kohden. Musikaalinen soittaja pystyy soittamaan musikaalisesti muillakin soittimilla, motorisen suorituksen opittuaan.
 
Olen koko elämäni musisoinut, mutta vaikken kitaraa juurikaan vielä osaa soittaa, niin nämä ominaisuudet kuulen JUCCIZEn soitossa,
 
Näitä asioita EN kuule Kirk Hammetin soitossa.
 
Sitten OTopic. Tiittori voi lukea, muille en suosittele:
 
John Titor: Vai että kehäpäätelmä? Tsekataas vielä termistö. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4
Jos oot tarkkana, saatat huomata että multa lainaamasi lauseista ensimmäinen ei ole päätelmä ensinkään, se on vaan ajatus ilman sen suurempaa lankojen yhteenpunomista. Eikä se toinenkaan ole, vaan se on väitelause, ilman argumentointia.
 
Heh. Ollaan sitten tarkkoja.
 
Meinasin tuon tarkkuuden nimeen alkaa viilaamaan omaa tarkkuuttasi ensinäkin sillä, että tietänet varmaan virkkeen ja lauseen eron. Kumitin sen jälkeenpäin, kun tuli niin uuno olo.
 
Joka tapauksesta se toisen virkkeen eka lause alkaa sanalla "Tällöin"(täten, tästä syystä), joka jo itsessään viittaa kielessämme _päätelmään_.
 
A on jotain, tällöin B on jotain myöskin.
 
Kerrataan vielä:
 
Wiki:
Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä kuuluu: Koska asia on näin, asia on näin.
 
Sinä:
mietin sen olevan erikoista, että jengi niin kovasti Kirkiä vastaan, mutta ei tarjoa mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa tilalle. Tällöin kysymyksessä on puhdas mielipide eikä ikään kuin perusteltu näkemys asiasta.
 
Sama mies eri verkkarit.
 
Mielestäni tässä ei oo mitään epäselvää. Kyllä mä myöskin ton kehäpäätelmän määrityksen oon monesti saanut naamalleni vaikka missä opuksissa. Siitä etuliitteestä voisi varmasti ummet ja lammet kiistellä, melko turhaa.
 
Kuitenkin itse asiaan (jonkun mielestä ehkä ei):
 
Oletkos ikinä miettinyt sellaista, että se argumentointihan nimenomaan sisältää näkemyksen/näkemyksiä siitä, miten tilanteen pitäisi olla? Jos sanoo, että porkkana on paskaa, se on väite, mielipide, jota ei ole perusteltu, siihen ei sisälly näkemystä siitä, millainen porkkanan pitäisi olla, jotta se ei olisi paska. Jos sanoo, että porkkana on paskaa, koska se ei maistu mansikalta, se on jo näkemys, johon sisältyy ratkaisumalleja - jos vaikka vaihdetaan maan antimien nimet keskenään, porkkana onkin yhtäkkiä herkkua.
 
Kyllä, olen miettinyt.. argumentointihan nimenomaan sisältää näkemyksen/näkemyksiä siitä, miksi tilanne niin, miten itse näen sen olevan.
 
Jos jotain yksilöä ei itsessään kiinnosta Metallican bändi kokonaisuutena yhtään, hän voi silti todeta perustellun väitteen: "Kirkki on ihan vitun tylsä tiluttaja, koska sen melodiat on ihan vitun arvattavia mun musikaaliseen korvaan. Se ruiluttaa pentatonista ylösalas kokoajan, ja rytminen puoli on tasaista 32-osaa".
 
Tästä ei voi myöskään tehdä suoraa päätelmää, että kirjottajaa kiinnostaisi asettaa Kirkin tilalle joku synkooppijazzari (tai mitään muutakaan). Väite viittaa ainoastaan ajatukseen paremmasta kitaristista, ei ajatusta "varteenotettavasta vaihtoehdosta _tilalle_". Varsinkin, jos topicci on Kirk Hammetista yksilönä eikä Metallicasta, on musta vähän kapeeta olettaa ton väitteen yrittävän vinkata "psst. mulla ois parempi ehdotus".
 
Usein tämmösessä ketjussa tommosen näkemyksen edustaja varmasti myös etukäteen ajattelee vastakaikua yhteisön muilta keskustelijoilta. Jos kaikki ajattelisi sun logiikan mukaan, tulisi multakin varmaan useampi perustelu kirjoittamatta, säästyäkseni siltä "niin siis väitätkö, että jazzari sopisi metallicaan" -kyssäriltä:
 
Joka tapauksessa, turhaa vitun löpinää. Sori, että puutuin.. Pisti vaan jotenkin helvetisti silmään.