Koskettimet ›

Yamaha-merkkisiä pimputtimia on nyt jonkin verran kokeiltu ja ei voi muuta sanoa kuin että aikamoista tervanjuontia on moisella soitto. Esimerkiksi Yamahan piano kuulostaa ylikirkkaalta, koskettimet ovat "kovia" ja lujempaa ääntä ei saa lähtemään millään. Yamahan koskettimissa taas näppäimissä on syvyyttä aivan liikaa, nopeasti soitto ei luonnistu mitenkään. Flyygeleillä sama juttu, paitsi vaikeastisoitettavuus johtuu koskettimien raskaudesta. En tiedä, millaisina Yamahan pianoja yleisesti pidetään, mutta meikäläiselle ne eivät kyllä sovi.
 
Nyt kun huomasin tämän totuuden itselleni, eikä oikein muista koskettimista ole kokemusta niin mitä merkkejä nyt ainakin kannattaa testata musaliikkeessä?

Ekaks kannattaa edes kertoa haetko akustista vai digitaalista vempelettä...

Syntikoista varmasti kaikkia merkkejä mutta jos piano tärkeä Kurzweil ja Roland. Ja Yamahan käyttöä muutama muukin lähde kritisoinut.
ps. yamahan soundit ei minunkaan oikein iske tuo ylikirkas tuntuu aika osuvalta tosin vanhoihin korgeihin joskus istui vielä paremmin tuntuis.

Sytrus: Ekaks kannattaa edes kertoa haetko akustista vai digitaalista vempelettä...
 
Digitaalista juu.

baron: Mun mielestä Yamahan digipianojen kosketus on lähellä akustisen kosketusta ja siksi mä niistä tykkään.
Jos et tykkää painoitetusta kosketuksesta, niin tuut pääsemään halvalla.
 
Painoitetut koskettimet ovat ihan välttämätön juttu. Muunlaisilla soittaminen ei ole läheskään yhtä kehittävää. Painoa pitää kuitenkin olla sopivasti eikä niin kuin esim. Yamaha P-satakaksikymppisessä. Ei vaan oikein ole kokemusta muista kuin Yamahan koskettimista, joten en tiedä millainen tuntuma vaikkapa Casion koskettimissa on.

LordWinter: Painoitetut koskettimet ovat ihan välttämätön juttu. Muunlaisilla soittaminen ei ole läheskään yhtä kehittävää. Painoa pitää kuitenkin olla sopivasti eikä niin kuin esim. Yamaha P-satakaksikymppisessä.
 
Kokeile kaikkia ja osta mieleisesi. Mulla on Yamaha P90 joka on sama kuin P120 ilman omia kaiuttimia ja mä ostin sen siksi että mun mielestä sen kosketus oli lähellä akustista.

Kun uutta keikkapianoa olin metsästämässä, sormeni ihastuivat totaalisesti Rolandin RD-700GX koskettimistoon... mielestäni ylivoimaisesti paras digitaalikoskettimisto mitä olen soittanut, tuntui melkein flyygeliltä. Tosin en niitä tavallisia "pianonkorvike"-digitaalipianoja olekaan juuri testaillut. Ja hintansa puolesta RD-700GX olisi pelkkään kotipimputteluun kyllä melkoisen tyyris vehje, mutta kannattaa hipelöidä jos vastaan tulee ;)

Yamahoissa on tosiaan aika stydi kosketus. Mä huomasin että niiden soittaminen alkoi käydä paljon sutjakkaammin kun rupesin käymään salilla. :)
 
Niin ja noi Rolandin RD-... on kevyempia ja hyviä.

LordWinter: Yamaha-merkkisiä pimputtimia on nyt jonkin verran kokeiltu ja ei voi muuta sanoa kuin että aikamoista tervanjuontia on moisella soitto. Esimerkiksi Yamahan piano kuulostaa ylikirkkaalta, koskettimet ovat "kovia" ja lujempaa ääntä ei saa lähtemään millään. Yamahan koskettimissa taas näppäimissä on syvyyttä aivan liikaa, nopeasti soitto ei luonnistu mitenkään. Flyygeleillä sama juttu, paitsi vaikeastisoitettavuus johtuu koskettimien raskaudesta. En tiedä, millaisina Yamahan pianoja yleisesti pidetään, mutta meikäläiselle ne eivät kyllä sovi.
 
Nyt kun huomasin tämän totuuden itselleni, eikä oikein muista koskettimista ole kokemusta niin mitä merkkejä nyt ainakin kannattaa testata musaliikkeessä?
 
Tarkoitatko Yamahan liian syvillä näppäimillä nimenomaan akustisen pianon vai digivehkeiden koskettimia? Entä minkä merkkisillä flyygeleillä/pianoilla mielestäsi sitten on esimerkiksi helpompi soittaa?
 
Ihmettelen vain kuin itselläni ei ole vielä yleiseen tasoon verrattuna huonoa Yamahaa tullut vastaan...

diameter: Tarkoitatko Yamahan liian syvillä näppäimillä nimenomaan akustisen pianon vai digivehkeiden koskettimia? Entä minkä merkkisillä flyygeleillä/pianoilla mielestäsi sitten on esimerkiksi helpompi soittaa?
 
Ihmettelen vain kuin itselläni ei ole vielä yleiseen tasoon verrattuna huonoa Yamahaa tullut vastaan...
 
Pelkästään digitaalivehkeitä. Flyygeleissä on syvyys kohdallaan.
 
Suurin osa kokeilemistani flyygeleistä ovat olleet yamahoja, mutta Kawai on tähän asti tarjonnut parhaan soittokokemuksen. Pianoista esim. Hellas-merkki on erittäin helppo soittaa ja kuulostaakin Yamahan ylikirkasta soundia paremmalta.

LordWinter: Pianoista esim. Hellas-merkki on erittäin helppo soittaa ja kuulostaakin Yamahan ylikirkasta soundia paremmalta.
 
Täh? Mikä Hellas ja mikä Yamaha? Anopin mökillä on sellanen löysäkoskettimistoinen Hellas-piano. Kamala, että on metallinen ääni. Pling pling ja klink. Alhaalta kuuluu se römm.

Bronks: Täh? Mikä Hellas ja mikä Yamaha? Anopin mökillä on sellanen löysäkoskettimistoinen Hellas-piano. Kamala, että on metallinen ääni. Pling pling ja klink. Alhaalta kuuluu se römm.
 
Se o varmaa epäkunnossa:P. Hellaksen pianot ovat kenties parhaimmat mitä olen soittanut Kawain flyygeliä lukuunottamatta. Vanhoissa, paljon käytetyissä Hellaksissa tosin on kamalan kevyet koskettimet, mutta paremmin säilyneissä on tarpeeksi painoa ja soundi aivan upee.

Mä tykkään kans Roland 700GX:n "ivory feel" tatsista, paras tähän mennessä kokeilemani digipiano. Casiot on nyt kautta linjan aika hirveitä etenkin jotkut priviat.
Kovin uusilla jammun digitaalisilla en oo paljoa soitellut, mutta ne on olleet "ihan ok" tasoa, että ei ihan mahdottomiakaan.
 
Ja noista akustisista jos sanon mielipiteeni, niin suurin osa yamaha-soittokokemuksista on ollut hyviä. Edelle menevät vain soittimet, joissa lukee Steinway&Sons, Böserdorfer tai Grotrian-Steinweg.

moder: Mä tykkään kans Roland 700GX:n "ivory feel" tatsista, paras tähän mennessä kokeilemani digipiano. Casiot on nyt kautta linjan aika hirveitä etenkin jotkut priviat.
Kovin uusilla jammun digitaalisilla en oo paljoa soitellut, mutta ne on olleet "ihan ok" tasoa, että ei ihan mahdottomiakaan.
 
Ja noista akustisista jos sanon mielipiteeni, niin suurin osa yamaha-soittokokemuksista on ollut hyviä. Edelle menevät vain soittimet, joissa lukee Steinway&Sons, Böserdorfer tai Grotrian-Steinweg.
 
Mä en jostain syystä ole ikinä digannut kovin Yamaha-flygareista. Esim Kawai on mielestäni kivampi soittaa. Pervo mikä pervo.

Pakko sen verran hämmentää soppaa aiheen sivusta, että en ole itsekään vielä hyvää Hellasta soittanut. Sitä kutsuisin itse tervanjuonniksi, eräänkin koulun Hellas oli kuin olisi kaadettu tärkkiä pianoon - sekä tuntumaltaan että soundiltaan. Eikä kyseessä ollut mitenkään yleisesti ottaen laiminlyöty soitin. Vaan makuja on toki monenlaisia. Muutamia oikein mieluisia Kawai-merkkisiä pystäreitä olen minäkin tavannut.

ville viaton: Mä en jostain syystä ole ikinä digannut kovin Yamaha-flygareista. Esim Kawai on mielestäni kivampi soittaa. Pervo mikä pervo.
 
Mä diggaan kovasti esim Finnvoxin jammusta. Pervo mikä pervo

Fuzzy Boner: Mä diggaan kovasti esim Finnvoxin jammusta. Pervo mikä pervo
 
Mun täytyy jatkaa jammu-flygareitten etsimistä kun ei vielä huonoa oo kohdalle sattunut.

baron: Mun täytyy jatkaa jammu-flygareitten etsimistä kun ei vielä huonoa oo kohdalle sattunut.
 
Monta takana?

LordWinter: Pelkästään digitaalivehkeitä. Flyygeleissä on syvyys kohdallaan.
 
Suurin osa kokeilemistani flyygeleistä ovat olleet yamahoja, mutta Kawai on tähän asti tarjonnut parhaan soittokokemuksen. Pianoista esim. Hellas-merkki on erittäin helppo soittaa ja kuulostaakin Yamahan ylikirkasta soundia paremmalta.
 
Autuaita ovat... Ainakin pääset halvalla. Kokeile vaikka jotain thomannin t-pianoa. Lähtee muutamaan sataseen, eikä varmasti kuulosta yamahalta. Eikä tunnu.
 
Akustisista pianoista kannattaa aina muistaa, että koneistoa voi huoltaa, laitetta virittää yms. Jokainen piano on omalla tavallaan yksilö. Hellaksissa tuo pelivara on vähän kapeampi, kuin yamahoissa, mutta mitäpä sitä toisaalta hyvää tuunaamaan.
 
Ei mopolla mahdottomia... mutta jos se mopo kelpaa, niin osta hyvä mies heti pois.