Kitarat: kitarakamat ›

Hmm.. alunperin varmaan suurin vaikuttaja hankintoihini oli hintalappu. :)
 
Pidin kuitenkin aina superstrateista ja esteettinen silmä vaikutti alkuun eniten siihen, että painotuin enemmän Jackson/Charvel-linjaan. Toki yksi suuri vaikuttaja oli yksi "treenikämppänaapuri" jonka kaikki aika tuntui kuluvan kitaran kanssa. Totesi vain että ei häntä paljon bändihommat sillä tavalla huvita, mutta hän haluaa oppia soittamaan - kaverin kitara oli Kahlerilla varustettu Jackson Soloist ja silloin sitä kuunnellessa mietti että "niin mitä vielä pitäisi opetella???" Myöhemmin varsinaiset musiikilliset innoittajat (Helloween, Megadeth, Iommin tuotanto, Pantera, DT, Petra/Bob Hartman jne) eivät ole juuri vaikuttaneet hankintoihin, silloin tuli kuunneltua enemmänkin että "wow, tuo kuulostaa upealta!" eikä mietittyä oikein lainkaan sitä millä se pätkä on narulle vedetty. Meni aika kauan ennen kuin aloin edes selvitellä millaisilla vermeillä sitä heviä veivataan!
 
Nykyinen setti on hankittu seuraavilla kriteereillä:
 
Charvel, tämä tuli remonttikunnossa. Sain kaverilta ilmaiseksi, tarkoitus oli saada halvalla oikeasti hyvä soitin mutta remontointi tuli lopuksi maksamaan aika rutkasti. Mutta mitäpä siitä, hieno soitin, hieno soundi.
 
Jackson RR5, ennen Charvelia oli LTD MMV-SN ja puutteistaan huolimatta sillä tuli vedettyä jonkin aikaa. Heräsi ajatus kunnollisesta Rhoads-mallisesta kitarasta mutta mitään soveliasta ei tullut vastaan. ESP SV tuli testattua myös, mutta se oli liian kallis ja pidin enemmän Jackson RR:n mallista. Ebaystä tuli vastaan RR5 Natural ja hinta oli niin halpa, että osin pois. Ajattelin että jos ei miellytä niin saan siitä omani pois ja kiinteätallainen versio toisi vähän vaihtelua linjaan (kun vähän petyin kun selvisi ettei RR24:ssä olekaan sitä "ihan oikeaa floikkaa"). Ja niin se kyllä toikin! Nyt on vaan enää se pulma, että vahvistin on vaikea säätää niin että se toimii hyvin molemmilla kitaroilla... Charvelin mikit on kuitenkin sen verran pienemmällä outputilla ja J200:t on soundiltaan ohuemmat kuin Jacksonin kohtalaisen tuju kaulamikki (SH4N).
 
Engl Savage, Screamer vaihtui tähän. Alunperin olin ajatellut Richie Blackmore Signaturea, mutta kun kävelin rahatukun kanssa kauppaan niin eihän sitä sitten enää ollutkaan. "Ballit" ja muut ei oikein sopineet hintaluokan tai soundin takia, joten toria seuraamaan. Oli edullisesti myytävänä Savage, jonka tiesin hyväsoundiseksi ja vähän saman tyyliseksi kuin alunperin havittelemani Blackmore. joten pikakaupoille vaan kun rautaa piti saada viikonlopuksi...
 
Telefunkenit, noh... piti saada parasta niin ostin sitten näitä. :)
 
Eminence Wizardit ovat edelleen laatikoissaan odottamassa päivää, jona otan sahan käteen. Hankittu paljolti m.netin kuvausten ja arvioiden perusteella, eli menin hypeen kun halvalla sain. Väliaikaisesti kaapin virkaa hoitaa HB V30-kaappi. Se on niin sanotussa pitkäaikaisessa lainassa... :P