Inspiraationa tähän tekstiin (joskus viime vuoden alkupuolella) taisi toimia eräskin Nick Caven biisi, jonka Johnny Cash tulkitsi levyllään American III..
Tätä päivääkö minä olen pelännyt koko elämäni
Vaikka tiesin jo pitkään
sen olevan tänään
Nukuin hyvin, pirteänä heräsin,
söin vatsani täyteen
ja vielä rukoilin
ja vielä rukoilin
-Kun on laskettu aika, kalenteriin
merkki laitettu
Tiesin kyllä se ei erehdy
päivä ei muutu
enkä siitä
Suutu enää
en itke häpeää
Kivi sisälläni
pian pysähtyy
En pelkää enää
kadu elämää
Tämä kivinen kotini
viimein jää
Minä muistan toki yhä kaiken sen
mihin puuduin jo vuosia sitten
Tiilenpäistä jos olen
läksyni lukenut
Nyt oppimani kaiken voin unohtaa
sillä tämän kokeen arvosanana
pysyy hylätty
yhä ja aina
-enää parempaa tulevaa rukoilen
kun siihen luvan saan
ja istun alas
viimeistä kertaa
En
pelkää enää
en itke häpeää
Kivi sisälläni
pian pysähtyy
En pelkää enää
kadu elämää
ja valo kirkas
ylleni syttyy
Kivi pysähtyy Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! |
Tässä on hyviä aineksia, mutta jotenkin tässä sekoittua erilaisia
tyylejä. Tarkoitan ylevää ja arkista kirjoittelua.
Toisaalta eipä se mittään, itse pidän jurri ilottelusta erilaisilla tyyleillä, mutta jos saman sanoituksen sisällä tyyli muuttuu rajusti, se voi tuntua vähän hassulta.
En nyt näillä mielipiteillä puutu aiheeseen vaan tyyliin.
En tiedä osaanko selittää, mitä tällä tarkoitan, mutta esimerkiksi otan säkeistöt:
näissä säkeissä on hyvin arkista kirjoittelua
Nukuin hyvin, pirteänä heräsin,
söin vatsani täyteen
ja vielä rukoilin
Nyt oppimani kaiken voin unohtaa
sillä tämän kokeen arvosanana
pysyy hylätty
yhä ja aina
...........................................................
näissä säkeissä taas runnollisempaa
-Kun on laskettu aika, kalenteriin
merkki laitettu
Tiesin kyllä se ei erehdy
päivä ei muutu
En
pelkää enää
en itke häpeää
Kivi sisälläni
pian pysähtyy
En pelkää enää
kadu elämää
ja valo kirkas
ylleni syttyy
Kivi pysähtyy |
oo-p
soihtu55
