Aihe: apua synistille!! 1 | |
---|---|
![]() 13.05.2009 19:16:36 | |
nyt tarvitsisi osaavien avustusta.. voi olla et täällä forumilla on jo samastai aiheesta mutta kysympä silti. elikkä ongelmana on se, että miten biisejä kannattaa lähteä lähestymään korvakuulolla varsinkin tarkoittaen niitä kappaleita missä ei ole selvää synaraitaa. eli nyt puhumme kategorioissa raskaammasta soundista. otetaan vaikka in flames esimerkiksi. aika moista mäiskettä, mutta jos siihen haluaisi lisätä synat niin miten lähestyä? kuinka tarttua kiinni siihen biisiin. perusasiat hallussa ja biisejä syntyy mutta tämä ns. kategoria jossa soitetaan korvakuulolla muitten päälle on hieman hakusessa. eli nyt hyviä vinkkejä. oon lähteny ihan vaan kokeilemalla lähestymään mut ei tunnu saavan mitään fiksua aikaan. lähestyykö perus matoilla vai yrittääkö tunkea jotain tilulilua väliin? mollipohjaisesti kuitenkin ilmeisesti mennään vai onko merkitystä? antakaa muitakin vinkkejä kuinka kehittyä hyväksi soittajaksi ja kehittää tulevaa uraa. kiitos kaikille ja toivon että vastauksista on myös muille soittajille apua. | |
![]() 13.05.2009 23:14:43 | |
-sointumaton soitto -kitarariffin tuplaaminen -bassolinjan/laulumelodian tuplaaminen -joku rytminen idea jos kitarassa ei ole paljon rytmistä asiaa -jos on tylsä biisi niin joku ihan oma melodia Mä oon itse pärjännyt aika hyvin noilla kahdella ekalla semmosissa rock/heavy -biiseissä, missä ei levyllä ole koskettimia. Vaikkapa säkeistössä tuplaa kitarariffiä ja kertsissä soittaa pitkiä sointua. Säröurku on aika vakiosaundi noissa. http://www.myspace.com/ondskapernasomolmengora | |
![]() 16.05.2009 11:12:08 | |
Saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, mutta jos ei keksi mitä biisiin pitäisi soittaa, niin kannattaa oikein istua alas ja kuunnella muiden soittoa ja miettiä mitä se kaipaisi. Niinikään puhuminen muiden soittajien kanssa auttaa usein, sieltä tulee ideoita. Niinikään alan pikkuhiljaa myös omalta osaltani ymmärtämään, että usein paras nuotti on se joka jätetään soittamatta. Jos ei keksi mitä kannattaisi soittaa ja homma kuulostaa muutenkin hyvältä, ei kannata soittaa mitään. Sillä saa dynamiikkaa. Välillä tuntuu itsestäkin että mielikuvitus uhkaa loppua, ei keksi mitään hyviä koukkuja tai sovituskikkoja. Musiikkityylistäkin tietysti riippuu mitä mihinkin on "soveliasta" soittaa, mutta lähinnä näillä minä olen tähän asti selvinnyt: -Sointumattoa uruilla/jousilla/vast -Piano/sähköpianokomppi, ehkä vähän eri rytmillä kuin muut soittavat -Oma melodia/riffi -Tuplaa kitaraa tai bassoa -Ääniefektejä syntikkasoundeilla (vielä kun sais oikean syntikan hankittua) Soinnuissa kannattaa soittaa reippaasti erilaisia käännöksiä ja yrittää sitoa sointuvaihdoksissa jotenkin niitä eri sointuja toisiinsa. Käännökset etenkin on kaiken a ja o. Kun en ole teoriatasolla(kaan) kovin viisas, saan itse usein parhaat ideat lähinnä soittamalla 100 kertaa typerän kuuloisesti ja sitten jossain vaiheessa keksii että perkeles, tuo nuottihan sopii tuonne kuin otsatukka sialle, enkä oikein tiedä edes miksi se kuulostaa hyvältä. Usein se kaivattu kuvio rikkoo ainakin minun ymmärtämykseni mukaan sävellajia vastaan, mutta sou not jos kuulostaa hyvältä. Yleensäkin sellaisten ns. väärien äänien tunkeminen sopiviin kohtiin kuulostaa omaan korvaan mukavalta. Tässäkin on tietysti syytä pitää kohtuus, mutta välillä sellainen korvaan särähtävä riitasointu jossain sopivan häiriintyneessä kohdassa toimii. Viisaammat saa heittää vinkkejään, tämän parempaan en minä pysty. | |
![]() 20.05.2009 15:34:37 | |
Joku In Flames meiniki on sinänsä suht helppoa, että se on vielä kuitenkin suht melodista + sielläkin on niitä syniä jo valmiiksi jos osaa kuunnella. Jollain padeilla on ihan kiva tukea ja hakea fiilistä esim. sointulaajennuksilla. Helpompi on kyllä matoissa lähteä ihan vitosilla liikkeelle. Ja jotain tilulilujahan voi vetää ihan vaan siitä molliskaalasta mistä biisi menee. Tai sitten jostain ihan muusta. Esim: Biisi menee D vireestä. Soita ne tilut vaan D mollista. Ja jos persoonaa kaipaa, voi niitä vänkä-ääniä hakea pentatonisesta ja muista skaaloista sen perusmollin ulkopuolelta. Yksi hyvä on tutkia sointulaajenuksia ja oivaltaa mitä syntyy jos soitat vaikka Am soinnun päälle C6/9 arpeggion käännöksellä jossa äänet alhaalta ylös: E,A,D. Eli Amadd9 hajotettuna vähän kivemmin. Toi on vielä ihan suht simppeli esimerkki, mutta noita tutkimalla voi oivaltaa tosi kivoja juttuja. www.crimson-sun.org | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)