Koskettimet ›

Saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, mutta jos ei keksi mitä biisiin pitäisi soittaa, niin kannattaa oikein istua alas ja kuunnella muiden soittoa ja miettiä mitä se kaipaisi. Niinikään puhuminen muiden soittajien kanssa auttaa usein, sieltä tulee ideoita.
 
Niinikään alan pikkuhiljaa myös omalta osaltani ymmärtämään, että usein paras nuotti on se joka jätetään soittamatta. Jos ei keksi mitä kannattaisi soittaa ja homma kuulostaa muutenkin hyvältä, ei kannata soittaa mitään. Sillä saa dynamiikkaa.
 
Välillä tuntuu itsestäkin että mielikuvitus uhkaa loppua, ei keksi mitään hyviä koukkuja tai sovituskikkoja. Musiikkityylistäkin tietysti riippuu mitä mihinkin on "soveliasta" soittaa, mutta lähinnä näillä minä olen tähän asti selvinnyt:
 
-Sointumattoa uruilla/jousilla/vast
-Piano/sähköpianokomppi, ehkä vähän eri rytmillä kuin muut soittavat
-Oma melodia/riffi
-Tuplaa kitaraa tai bassoa
-Ääniefektejä syntikkasoundeilla (vielä kun sais oikean syntikan hankittua)
 
Soinnuissa kannattaa soittaa reippaasti erilaisia käännöksiä ja yrittää sitoa sointuvaihdoksissa jotenkin niitä eri sointuja toisiinsa. Käännökset etenkin on kaiken a ja o. Kun en ole teoriatasolla(kaan) kovin viisas, saan itse usein parhaat ideat lähinnä soittamalla 100 kertaa typerän kuuloisesti ja sitten jossain vaiheessa keksii että perkeles, tuo nuottihan sopii tuonne kuin otsatukka sialle, enkä oikein tiedä edes miksi se kuulostaa hyvältä. Usein se kaivattu kuvio rikkoo ainakin minun ymmärtämykseni mukaan sävellajia vastaan, mutta sou not jos kuulostaa hyvältä.
 
Yleensäkin sellaisten ns. väärien äänien tunkeminen sopiviin kohtiin kuulostaa omaan korvaan mukavalta. Tässäkin on tietysti syytä pitää kohtuus, mutta välillä sellainen korvaan särähtävä riitasointu jossain sopivan häiriintyneessä kohdassa toimii.
 
Viisaammat saa heittää vinkkejään, tämän parempaan en minä pysty.