Kitarat: kitarakamat ›

Avokaupasta on edellä jo muutaman kerran mainittukin - sehän on vanhemmalle väelle ihan tuttu käytäntö mm. vaateostoksissa ("kotona makutuomarille näyttö" tai vaikka lapselle kokeiltavaksi..) jne..
 
Aiheesta mm.:
 
http://www.kuluttajavirasto.fi/faq/ … e168d4a-abda-4946-acf6-07dcfd8a4b63
 
ja toistaalta kuten BC:kin jo totesi:
 
" Avokaupalla tarkoitetaan tilannetta, missä kuluttaja saa kaupasta tuotteen mukaansa ja jättää rahansa kauppaan pantiksi. Avokauppa lyödään kuitenkin kassaan eli tulkitaan syntyneeksi vasta erikseen sovitun ajan kuluttua, joten palautusaika on taattu "
 
"Avokauppa tarkoittaa, että kuluttaja maksaa laitteen kaupassa normaalisti. Kaupanteon yhteydessä ostokuittiin on syytä kirjata, että laitteen voi palauttaa tietyn ajan kuluessa. Myös muut ehdot on hyvä kirjoittaa kuittiin. Lisäksi palautettavan tuotteen pitää olla alkuperäisessä kunnossa."
 
- -
 
Kun lähtee keskustelemaan kauppiaan kanssa palautus- tai reklamaatiotilanteen ongelmista on tarpeen selvittää ensin itselleenkin mitä voi vaatia ja mitkä ovat omat velvollisuudet.
 
Postimyynnin kuluttajansuojaehdot eivät päde tavanomaisessa kaupassa.
 
Ostajan suorittama maksu tarkoittaa, että hän on hyväksynyt kaupan kohteensa olevan tuotteen/palvelun sekä sitä koskevat ehdot (hinta, toimitusaika jne..). Kauppa on juridisesti pätevä eikä kauppiaan tarvitse purkaa sitä ellei tuotteessa ole jokin vika tms. kuluttajansuoja-asia. Monesti kauppias - vaikka virhetilannetta ei olisikaan - kuitenkin tulee vastaan asiakasta pitääkseen kiinni asiakkaasta jatkossakin - - silloin kauppias voi tietysti vapaasti harkita, että minkälaisilla ehdoilla kaupan purku tapahtuu.
 
Avokaupassa - ja muissakin kauppaa koskevissa erityisasioissa - kannattaa kirjata kuittiin tms. selvästi kaupan ehdot - se on silloin myös myyjää sitova (esim. ko. asiaa koskevassa paperissa kaupan kohde yksilöitynä, ehdot, päivämäärä, myyjäliikkeen leima ja myyjän nimi näkyviin)
 
Neuvotella kannattaa aina asiallisesti - ellei myyjän kanssa homma toimi niin mielummin sitten hänen esimiehensä/omistajan kanssa (jolla on enemmän natsoja tehdä hyvityksiä etc.. myyjällä voi olla melko tieukat raamit toimia eikä epävarmoissa tilanteissa välttämättä uskalla tulla asiakasta vastaan).
 
Kuluttajasuojaviranomaisen mainitsemisella ei kannata aloittaa - se kuullostaa uhkailulta. Asiallisesti voi kyllä tuoda esille esim. että "kuluttajana minulla on oikeus..." sillä tavoin kuin oikein kuluttajasuojasäännösten mukaan on. Keskustellaan siis asia-argumenteilla.
 
Ongelmatilanteen selvittelyssä on hyvä aloittaa kertomalla, että mitä ja milloin osti, millainen kauppatapahtuma oli ja mitä oman näkökulman mukaan siinä sovittiin - siis, että mitä puheissa tuotiin esille. Myyjäpuoli kertoo sitten oman näkemyksensä. Siitä sitten tunnistetaan, että missä näkemykset eroavat ja ristiriita aiheutuu & onko ko. asiaan joku selvä kuluttajansuojaperuste ratkaisulle vai haetaanko keskenään muuten sovitteluratkaisua. On hyvä huomata, että kuluttajaviranomaiset ottavat kantaa vain kuluttajasuojasäädösten pohjalta (toki muut mahdolliset sopimusasiakirjat huomioiden) - eli sinne kannattaa vedota vasta jos toinen osapuoli ei noudata ko. säädöksiä.
 
Kauppaa tehtäessä ei tarvitse arkailla ja pelätä leimaantuvansa "tyhmäksi" - jos jokin asia on epäselvää niin on syy pyytää myyjältä selvää selitystä, että mitä mikin kauppaehto tarkoittaa - reippaasti vaan kyselemään ja keskustelemaan. Ihan ujostelematta voi myös pyytää myyjää kirjaamaan kuitille tms. ostajan omalta kannalta tärkeät palautus- tms. ehdot - ja tietysti, että myyjä varmentaa asian nimikirjoituksellaan. Kauppiaallekin on parempi, että asiat selvitetään ostohetkellä eikä joskus mahdollisen pettymyksen sattuessa kohdalle.
 
Ellei kaupan ehtoja ymmärrä tai ehdot eivät tunnu omalta kannalta reiluilta niin kauppa kannattaa jättää ainakin isompien hankintojen kohdalla tekemättä ja pyytää vaikka kokeneempaa/tietävämpää kaveria toisella kerralla mukaan.
 
Jos myyjä yrittää painostaa kaupan tekoon niin jättäisin kaupan tekemättä ja suosisin jatkossa muita liikkeitä - hyvä myyjä tunnistaa asiakkaan tarpeet ja tilanteet & pyrkii tekemään kaupanteosta miellyttävän tilaisuuden vs. pyrkii väkisin ja epämiellyttävälläkin tavalla "pikamyyntiin".
 
Ja kuten edellä jo todettukin: sopimus on suullinenkin sopimus - näyttö vaan on usein vaikeaa - siksi siis paperille omalta kannalta ratkaisevat ehdot.
 
Kuitenkin: jos asiakas ostaa turhan, tarpeettoman, sopimattoman, liian kalliin tms. tuotteen on vastuu kuitenkin aina ostajalla - eli harkintaa kaupantekoon ja vaikka yönyli nukkumista vaikka kovastikin gasittaisi.
 
- -
 
toivottavasti avaajan tapauksessa ratkaisu ja ymmärrystä löytyy
 
kirjoituksen perusteella saa käsityksen, että olisi sovittu avokaupasta vaikka ko. nimitystä ei siitä käytetty - mutta koska kuitissa asiasta ei ole mainintaa niin käytännössä kauppa on sitova. Kauppias siis kuulee ostajaa ja myyjää ja harkitsee, että miten ko. tilanteeseen suhtautuu - käytännössä hän on tässä korkein tuomari ellet pysty palautusasiasta todistamaan. Noiden dokumenttien varassa ei kuluttajaviranomaisia kannata vaivata.
 
- -
 
edit: tuolta löytyy hyvä tietopaketti - kts. myös oikealta sivupalkista aiheita
 
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-F … luttajaneuvonta/kuluttajanoikeudet/