Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Niin, mitkä sävelet kuuluu tähän arabialaiseen asteikkoon, vai mikä se nyt onkaan, se itämaisen kuuloinen. ja voisko joku laittaa ne mielellään ihan nuotteina niinkun c, d, e, f, g ym. kun näistä numeroista 1 b2 3 4 b5 6 b7 en käsitä yhtään mitään.

No mutta selittäisitkö tyhmälle vähän, että mitä tuo ykkonen ja b esim. tarkoittaa? Tai yleisesti, mikä merkitys tuossa on tuolla numerolla ja kirjaimella?

No mutta selittäisitkö tyhmälle vähän, että mitä tuo ykkonen ja b esim. tarkoittaa? Tai yleisesti, mikä merkitys tuossa on tuolla numerolla ja kirjaimella?
 
Täydentelin vielä ensimmäistä vastaustani. Ykkönen tarkoittaa asteikon 1. astetta.
 
b tarkoittaa tässä tapauksessa samaa kuin alennusmerkki eli että sen perässä olevaa numeroa vastaavaa astetta alennetaan puoli sävelaskelta.
 
Nyt taitaa olla viisainta odottaa, että paikalle ilmaantuu joku varsinainen musiikinopettaja, koska en ihan äkkiä osaa selittää kaikkea oleellista numeroiden ja kirjainten välisestä suhteesta.
 
Keskustelu "FAQ: Skaalojen perusteita" käsittelee kuitenkin aihetta.

No mutta selittäisitkö tyhmälle vähän, että mitä tuo ykkonen ja b esim. tarkoittaa? Tai yleisesti, mikä merkitys tuossa on tuolla numerolla ja kirjaimella?
 
b on alennus, # ylennys ja numerot ovat asteikon sävelet järjestyksessä. Nuo kuvaavat asteikon rakenteen suhteessa duuriasteikkoon (duuri on se oletus mistä lähdetään, eli 1 2 3 4 5 6 7). Idea on se, että asteikon rakenne on aina sama riippumatta siitä mikä on sen juurisävel, siksi asteikon voi kuvata yleispätevästi käyttämättä sävelnimiä.
 
Esimerkiksi luonnollisen mollin rakenne on 1 2 b3 4 5 b6 b7, eli duuriin nähden sen 3., 6. ja 7. sävel on alennettu. Nyt voi siis ottaa minkä tahansa duurin, tehdä sille nuo muutokset ja saa samasta sävelestä alkavan molliasteikon. Vaikka D-duurista (D E F# G A B C#) saa D-mollin tekemällä nuo kolme alennusta. Korotus ja alennus kumoavat toisensa, joten F# palautuu F:ksi, B alenee Bb:ksi ja C# palautuu C:ksi: D-molli on D E F G A Bb C.
 
Tuo on siis universaalimpi merkintätapa kuin joku sävelnimiin sidottu. Samalla pystyy näkemään asteikkojen väliset suhteet: doorinen moodi on 1 2 b3 4 5 6 b7, eli ainoa ero luonnolliseen molliin on tuon 6. sävelen kohdalla.

arabialainen asteikko - se itämaisen kuuloinen
 
Ittelle "se" noista on aina ollut Bysanttilainen.
 
| C-Db-E-F-G-Ab-B |
| 1-b2-3-4-5-b6-7 |

Arabialainen asteikko?
 
Mä oon oppinut pari:
 
1. 1 2 b3 4 #4 #5 6 7
C-duurissa C D Eb F F# G# A H
 
2. 1 2 3 4 #4 #5 b7
C-duurissa C D E F F# G# Bb
 
Jollei nää oo arabialaisia niin mitä ne sitten on?
 
Charge: Niin, mitkä sävelet kuuluu tähän arabialaiseen asteikkoon, vai mikä se nyt onkaan, se itämaisen kuuloinen. ja voisko joku laittaa ne mielellään ihan nuotteina niinkun c, d, e, f, g ym. kun näistä numeroista 1 b2 3 4 b5 6 b7 en käsitä yhtään mitään.
 
Ton asteikon mä oon oppinut nimellä "oriental"?
 
Missä pätkii?
 
Edit: Pikaisen nettiselailun perusteella: Arabeilla on leegio asteikkoja ja mitä niistä länsimaiset nimittävät "Arabian Scale'ksi" vaihtelee kirjoittajan mukaan.

Edit: Pikaisen nettiselailun perusteella: Arabeilla on leegio asteikkoja ja mitä niistä länsimaiset nimittävät "Arabian Scale'ksi" vaihtelee kirjoittajan mukaan.
 
Lisäksi perinteisen arabialaisen musiikin viritysjärjestelmä ei mukaudu meikäläiseen temperoituun 12-säveliseen. Enemmän tai vähemmän approksimaatioita ovat kaikki tyynni.

nahkis: Lisäksi perinteisen arabialaisen musiikin viritysjärjestelmä ei mukaudu meikäläiseen temperoituun 12-säveliseen. Enemmän tai vähemmän approksimaatioita ovat kaikki tyynni.
 
Joo mutta netin mukaan nuori soittajasukupolvi, joka käyttää tasaviritteisiä soittimia on joutunut mukauttamaan meidän systeemin mukaiseksi!

Itse asiassa maqamit eivät ole asteikkoja, vaan modaalisia sävellysjärjestelmiä, joissa on sävelasteiden hierarkia, maqamin keskussävelten välinen etenemisjärjestys ja kullekin maqamille tyypillisiä sävelkulkuja.
 
Maqamin esittäminen asteikkona on länsimaista ajattelua, joka latistaa maqam-järjestelmän kolhoiksi lättänäksi. Voihan orientalistinen musiikki toki olla ihan kivaakin, eipä silti.

Topi Nambur: Itse asiassa maqamit eivät ole asteikkoja, vaan modaalisia sävellysjärjestelmiä, joissa on sävelasteiden hierarkia, maqamin keskussävelten välinen etenemisjärjestys ja kullekin maqamille tyypillisiä sävelkulkuja.
 
Maqamin esittäminen asteikkona on länsimaista ajattelua, joka latistaa maqam-järjestelmän kolhoiksi lättänäksi. Voihan orientalistinen musiikki toki olla ihan kivaakin, eipä silti.
 
on se kivaa mutta asioiden yksioikoinen ajattelu ei ole hyvästä...

Mä oon oppinut pari:

1. 1 2 b3 4 #4 #5 6 7
C-duurissa C D Eb F F# G# A H
 
Eikös tää oo joku koko-puolisävelasteikko?
En mä tota ainakaan saa itämaiselta kuulostamaan :)
 
Mikäs se ihmeen dominanttidimiasteikko sit on? Onkos se sit toi "toinen moodi" tai siis sävelaskelina puoli-koko jne.?

BobHope: Eikös tää oo joku koko-puolisävelasteikko?
En mä tota ainakaan saa itämaiselta kuulostamaan :)
 
Mikäs se ihmeen dominanttidimiasteikko sit on? Onkos se sit toi "toinen moodi" tai siis sävelaskelina puoli-koko jne.?
 
Joo, oot oikeassa, toi on dimiasteikko. Kantsii nettiä uskoa, jostain netistä mä oon löytänyt sen nimellä "arabian A" ja kävin vielä tarkistamassa, olin kopioinut sen sieltä oikein.
 
Dimiasteikko on koko/puoli, domdim on puoli/koko eli juuri kuten olit ajatellut.
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
Tolta sivulta mä olin sen ottanut.

Arabialaiset skaalat (magam)
 
https://www.maqamworld.com/en/maqam/hijaz.php

About alta 10 v sitten muistan hämärästi, että tuurauskeikalla viulusti (oli pro oikeesti) sanoi mulle ja rumpalille, että pitkäkää toi, muistelen 4/4 ja G-jotain. Me möristiin Gb/G ja tää soitti jonku soolon. Keikan jälkeen kaikki tuli kiitelemään, että oli kova juttu. No joo. Mutta näin kävi.

Charge: Niin, mitkä sävelet kuuluu tähän arabialaiseen asteikkoon, vai mikä se nyt onkaan, se itämaisen kuuloinen. ja voisko joku laittaa ne mielellään ihan nuotteina niinkun c, d, e, f, g ym. kun näistä numeroista 1 b2 3 4 b5 6 b7 en käsitä yhtään mitään.
 
1 tarkoittaa perusääntä. Eli esim. A.n ollessa kyseessä se olisi A. b tarkoittaa alennettua. Eli esim. A duuriasteikossa b2 on alennettu toinen sävel, eli Bb.
 
Tuo kirjoittamasi asteikko menisi A-duurin mukaan:
 
A, Bb, C#, D, Eb, F#, Gb.
 
Korvaani ei tuo kyllä kuulosta arabialaiselta eikä miltään muultakaan tunnetulta asteikolta.

Pine Head: 1 tarkoittaa perusääntä. Eli esim. A.n ollessa kyseessä se olisi A. b tarkoittaa alennettua. Eli esim. A duuriasteikossa b2 on alennettu toinen sävel, eli Bb.
 
Tuo kirjoittamasi asteikko menisi A-duurin mukaan:
 
A, Bb, C#, D, Eb, F#, Gb.
 
Korvaani ei tuo kyllä kuulosta arabialaiselta eikä miltään muultakaan tunnetulta asteikolta.
 
b7 on tässä tapauksessa G, eikä Gb, sillä Gb olisi bb7 ja sama sävel esmes kitaralla kuin F#. 7 on G#, ja yhdellä alennuksella b7 on G.

Funkånaut: b7 on tässä tapauksessa G, eikä Gb, sillä Gb olisi bb7 ja sama sävel esmes kitaralla kuin F#. 7 on G#, ja yhdellä alennuksella b7 on G.
 
Näkyy olevan sama intervallirakenne kuin kaikkien jytätiluttajien lempilapsella mustalaismollilla (sen toinen moodi):
 
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Double_harmonic_scale
 
E: Tuolla on esitetty perustapaukseksi siis "double harmonic major", jonka neljäs moodi on mustalaismolli ja viides "oriental".

Nelisormimangusti: Näkyy olevan sama intervallirakenne kuin kaikkien jytätiluttajien lempilapsella mustalaismollilla (sen toinen moodi)
 
Jatkoa:
 
http://sanjeevnamjoshi.com/modulations3.htm
 
Tuolla se saa nimen Minor gypsy inverse, ja totta: sehän on peilikuva.

Nelisormimangusti: Näkyy olevan sama intervallirakenne kuin kaikkien jytätiluttajien lempilapsella mustalaismollilla (sen toinen moodi):
 
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Double_harmonic_scale
 
E: Tuolla on esitetty perustapaukseksi siis "double harmonic major", jonka neljäs moodi on mustalaismolli ja viides "oriental".
 
heti alkoi soida kingston wall päässä.