Studiotyöskentely ›

Osaisikohan joku neuvoa, miten saisin musiikin kuullostamaan siltä, että se soi veden alla. Jos jollain on jakaa tietoa, niin olisin hyvin kiitollinen.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:M … tes_of_matter_immersed_in_water.jpg
 
^ Noin?
 
I'll get me coat.

Aika hankala kysymys sinäänsä koska aika harva on koskaan kuullut musaa joka "soi veden alla". Kuplivaa hommaahan saa leslie tai vibrato/chorus tyyppisistä muljuttimista. Sit taas sellasta seesteistä valaiden-parittelu osastoa varmaan jostain tosi pitkästä tummasta reverbistä. riippuu vähän musasta. Jos on sellasta new age-maalailua niin lähtisin jälkimmäiseen, jos taas rouhee kitarasoolo niin noista eka.

Aika hankala kysymys sinäänsä koska aika harva on koskaan kuullut musaa joka "soi veden alla". Kuplivaa hommaahan saa leslie tai vibrato/chorus tyyppisistä muljuttimista. Sit taas sellasta seesteistä valaiden-parittelu osastoa varmaan jostain tosi pitkästä tummasta reverbistä. riippuu vähän musasta. Jos on sellasta new age-maalailua niin lähtisin jälkimmäiseen, jos taas rouhee kitarasoolo niin noista eka.
 
Pitäisi tehdä teatteriin musiikkia. Toiveena oli, että yhdessä kohtauksessa hahmojen teemat menevät veteen (siis hahmot menevät veteen ja jokaisella hahmolla on oma teemansa). Tällaiseen tarkoitukseen siis.
 
Täytyy testata tuota sinun ensin mainitsemaasi metodia.
 
Leslien/choruksen/vibraton lisäksi EQ:lla voisi varmaan leikata jotain taajuuksia pois. Onko ehdotuksia? Vai pitääkö vain lähteä tuurilla etsimään?

Pitäisi tehdä teatteriin musiikkia. Toiveena oli, että yhdessä kohtauksessa hahmojen teemat menevät veteen (siis hahmot menevät veteen ja jokaisella hahmolla on oma teemansa). Tällaiseen tarkoitukseen siis.
 
Täytyy testata tuota sinun ensin mainitsemaasi metodia.
 
Leslien/choruksen/vibraton lisäksi EQ:lla voisi varmaan leikata jotain taajuuksia pois. Onko ehdotuksia? Vai pitääkö vain lähteä tuurilla etsimään?
Tuurilla kaikki muutkin etsii. Alipäästöfiltteriä on usein käytetty aika paljon yhdessä erilaisten kaikujen ja delayden kanssa tuollaiseen illuusioon.

Leslien/choruksen/vibraton lisäksi EQ:lla voisi varmaan leikata jotain taajuuksia pois. Onko ehdotuksia? Vai pitääkö vain lähteä tuurilla etsimään?
 
Toi Leslie on varmasti hyvä idea. Ja niihin reverbeihin sitä kannattaa varmaan myös kokeilla.
 
Mutta mitä jos ihan oikeasti laittas kaiuttimen hyvin suljettuun muovipussiin ja upottas sen veteen. Sama käsittely mikille ja sit vaan musa ulos kaiuttimesta ja äänittää se sillä veden alla olevalla mikillä. En tiedä sit kuulostasko järkevältä, mutta ainakin oikealta.
 
Edit: niin no, eihän tässä ole väliä kuulostaako se oikealta, kysehän on tietysti nimenomaan illuusion luomisesta.

Vedessä ääni kulkee paljon ilmaa nopeammin -> lyhyitä viiveitä. Hyvin lyhyitä.
 
Normaaleja (veden päältä) kuvattuja aaltojen ääniä voi käyttää, kunhan niistä filtteröi pääosan diskantteja pois. Matalat taajuudet tuntuvat muutenkin kuuluvan vedessä paljon kauemmaksi kuin korkeat, joten viiveisiin ja (mahdollisiin) kaikuihin voi niitä jättää enemmän. Kunhan vuolee diskanttipään pois. Kuplien ääntä sun muuta voi lisäillä kohtuudella.
 
Kannattaa tietysti käydä itse vaikkapa lähimmässä uimahallissa työntämässä pää sopivaksi toviksi veden alle ja kuunnella, miltä kuulostaa.

Sitten on olemassa valmiita plugin/presettejä, joilla saa hyvän kuuloista matskua aikaan. Tokihan tosimiehet silti ruuvaa soundit itse.

On muuten mielenkiintoista esim. hakata kiviä veden alla (vai onko mulla vaan tylsää?:). Se äänen nopeuden kuulee selvästi, verrattuna tähän "hitaaseen" ilman läpi kulkevaan ääneen.

Löytyisköhän SIR:iin jotain sopivaa vedenalaista konvoluutiota, google vaan jauhamaan...

Edit: niin no, eihän tässä ole väliä kuulostaako se oikealta, kysehän on tietysti nimenomaan illuusion luomisesta.
 
Täällä on varmasti enemmän teatteriääniä tehneitä kuin minä...
"Yhteinen sopimus yleisön kanssa" ja korvan luonnostaan luova luonne sekä tilanne näyttämöllä; varo painotuksia.

Helpoin tapa on vetää koko matsku jonku leslie/ chorus-tyyppisen muljuttimen ja tumman kaiun läpi ja leikata yläpäätä sen verran veks, että kuulostaa hyvältä. Helposti LP-filtterin voi asettaa jonnekin 500 Hz tuntumaan.

Hyviä vinkkejä! Alipäästöfiltterillä diskanit pois, sama fiilis kun itse laittaisit tyynen järven pinnalla pään veteen.. sellainen humahdus ja sitten diskantit katoaa.. päälle just Milcoinin mainitsemaa "valaiden ujellusta" (ota 1-2kHz välein kaistoja ulos jotka viivästät ja teet monikertautuvan delayn joka ujeltaa kaiussa)..
 
Sitten pistäisin vielä koko masterille nauhahuojuntaa, jos saat jostain portaattoman nauhanopeussäädin -plugarin, tee sillä aaltomaisia automaatiokäyriä, tai vedät matskun hieman nopeempana oikeelle nauhalle ja teet ujelluksen kitkaamalla nauhaa.. Ja pistät vielä sekaan vähän kuplintaa tai oikeaa veden liplatusta jotta idea tulee myytyä heti kättelyssä.
 
Mä oon monta kertaa tehny onnistuneesti ääniä asioista joita ei ole äänenä olemassakaan. Cheekin Liiku -biisin "Turku jäätyy" -kohdassa kuuluva ääni oli sellofaani jonka käänsin ruttuun sormien välissä. Merkkaa jäätymisen ääntä mun mielestä aika hyvin, vaikkei sellaista ole olemassakaan. Ellei pelleile jonkun hiilihappojään kanssa. Vielä mukavempaa on tehdä ääniä tunteista ja ajatuksista, niissä on haastetta..
 
Voisit esimerkiksi tehdä vedenalaiseksi ambienssiksi kaiken edellisen lisäksi jonkun käsitellyn brummin/huminan/pärinän.. Tämä siksi, että vaikkei sellainen ääni synny luonnostaan veden alla, monet yhdistää vedenalaiseen ambienssiin jonkun vastaavan. Äänimaailmassa linkit ja mielleyhtymät on kaikki kaikessa, riittää vain että saadaan oikea ajatus, huolimatta siitä millä keinolla se saadaan aikaan. Mä ainakin muistan jo skidinä kesämökillä tyynellä ilmalla pistäneeni korvat veden alle ja kuunnelleeni miltä järvi kuulostaa kun missään ei oo ketään. Sellainen mystinen sirinä sieltä kuuluu.. (uimahallissa suodattimien ja pumppujen surina, uimarannalla vedessä uivien ihmisten loiske..)
 
Joskus vaikka äänen idea ja toteutus on kuinka hieno, ei juju mee kuulijalle perille. Oon huomannu että cue -äänen tulee olla yllättävän yksinkertainen jotta se ajaa asiansa, esimerkkinä juuri ne oiket liplatukset, jonka jälkeen kaikki muu on helpompi myydä. Hyvä keino on toisto, joka draaman ja kerronnan kanssa luovat yhtymäkohtia joihin on helppo tarttua. Voithan käyttää kuplia ja loiskintaa vain ekalla kerralla, ja antaa muun saundimaailman myöhemmin palauttaa koko idea kuulijalle ilman niitä kuplia!
 
niin, ja mun vakiuimahallissa käytetään vedenalaisia kaiuttimia josta tuuttaavat radio novaa altaaseen. sellanen flangerin ja hyvin filtteröidyn kuuloista, mutta sillä erotuksella että se kuuluu joka puolelta, suuntaa ei pysty sanomaan mistä musa tulee. samaan aikaan pistemäinen ja kaikkialla..

Hyviä vinkkejä! Alipäästöfiltterillä diskanit pois, sama fiilis kun itse laittaisit tyynen järven pinnalla pään veteen.. sellainen humahdus ja sitten diskantit katoaa.. päälle just Milcoinin mainitsemaa "valaiden ujellusta" (ota 1-2kHz välein kaistoja ulos jotka viivästät ja teet monikertautuvan delayn joka ujeltaa kaiussa)..
 
Sitten pistäisin vielä koko masterille nauhahuojuntaa, jos saat jostain portaattoman nauhanopeussäädin -plugarin, tee sillä aaltomaisia automaatiokäyriä, tai vedät matskun hieman nopeempana oikeelle nauhalle ja teet ujelluksen kitkaamalla nauhaa.. Ja pistät vielä sekaan vähän kuplintaa tai oikeaa veden liplatusta jotta idea tulee myytyä heti kättelyssä.
 
Mä oon monta kertaa tehny onnistuneesti ääniä asioista joita ei ole äänenä olemassakaan. Cheekin Liiku -biisin "Turku jäätyy" -kohdassa kuuluva ääni oli sellofaani jonka käänsin ruttuun sormien välissä. Merkkaa jäätymisen ääntä mun mielestä aika hyvin, vaikkei sellaista ole olemassakaan. Ellei pelleile jonkun hiilihappojään kanssa. Vielä mukavempaa on tehdä ääniä tunteista ja ajatuksista, niissä on haastetta..
 
Voisit esimerkiksi tehdä vedenalaiseksi ambienssiksi kaiken edellisen lisäksi jonkun käsitellyn brummin/huminan/pärinän.. Tämä siksi, että vaikkei sellainen ääni synny luonnostaan veden alla, monet yhdistää vedenalaiseen ambienssiin jonkun vastaavan. Äänimaailmassa linkit ja mielleyhtymät on kaikki kaikessa, riittää vain että saadaan oikea ajatus, huolimatta siitä millä keinolla se saadaan aikaan. Mä ainakin muistan jo skidinä kesämökillä tyynellä ilmalla pistäneeni korvat veden alle ja kuunnelleeni miltä järvi kuulostaa kun missään ei oo ketään. Sellainen mystinen sirinä sieltä kuuluu.. (uimahallissa suodattimien ja pumppujen surina, uimarannalla vedessä uivien ihmisten loiske..)
 
Joskus vaikka äänen idea ja toteutus on kuinka hieno, ei juju mee kuulijalle perille. Oon huomannu että cue -äänen tulee olla yllättävän yksinkertainen jotta se ajaa asiansa, esimerkkinä juuri ne oiket liplatukset, jonka jälkeen kaikki muu on helpompi myydä. Hyvä keino on toisto, joka draaman ja kerronnan kanssa luovat yhtymäkohtia joihin on helppo tarttua. Voithan käyttää kuplia ja loiskintaa vain ekalla kerralla, ja antaa muun saundimaailman myöhemmin palauttaa koko idea kuulijalle ilman niitä kuplia!
 
niin, ja mun vakiuimahallissa käytetään vedenalaisia kaiuttimia josta tuuttaavat radio novaa altaaseen. sellanen flangerin ja hyvin filtteröidyn kuuloista, mutta sillä erotuksella että se kuuluu joka puolelta, suuntaa ei pysty sanomaan mistä musa tulee. samaan aikaan pistemäinen ja kaikkialla..
 
Kiitoksia kauhiaste. Eiköhän näillä eväillä tän saa aikaiseksi.

niin, ja mun vakiuimahallissa käytetään vedenalaisia kaiuttimia josta tuuttaavat radio novaa altaaseen.
 
Herramunjee.
Onneksi ei Malmilla, loppuisi koko hallin käyttö jos ryhtyisivät pakkosyöttämään yhtään mitään radiokanavaa.

Herramunjee.
Onneksi ei Malmilla, loppuisi koko hallin käyttö jos ryhtyisivät pakkosyöttämään yhtään mitään radiokanavaa.
 
En oo kuullu kaiuttimia käytettävän kuin kerran, voihan se olla että se oli vaan kokeilu. Ja valtaosa hallin pulikoijista kuitenkin pitää päätänsä vedenpinnan yläpuolella, ja rintauimarillekin musa kuuluu vain hetken sukelluksen verran, jos ollenkaan. ja silloinkin aika hiljaa.

Ja valtaosa hallin pulikoijista kuitenkin pitää päätänsä vedenpinnan yläpuolella, ja rintauimarillekin musa kuuluu vain hetken sukelluksen verran, jos ollenkaan. ja silloinkin aika hiljaa.
 
Niinpä. Minä satun kroolaamaan, joten korvat ovat koko ajan vedessä. Joten vedenalainen radio on ajatuksenakin kammotus. Minulle tuo kilsan uintilenkki on nimenomaan sellaista zen-flow-aikaa, jolloin en totisesti kaipaa mitään taustamusiikkiterroria.

Itse äänitin vedenalais tehosteita onnistuneesti ihan sullomalla H2:den muovipussiin ja pesualtaaseen, johon sitten puhaltelin ilmaa letkunpätkällä. Tätä äänimaailmaa kun yhdistelee filtteröityyn musaan, niin johan luulis mulahtavan hyviin sfääreihin.

Itse äänitin vedenalais tehosteita onnistuneesti ihan sullomalla H2:den muovipussiin ja pesualtaaseen, johon sitten puhaltelin ilmaa letkunpätkällä. Tätä äänimaailmaa kun yhdistelee filtteröityyn musaan, niin johan luulis mulahtavan hyviin sfääreihin.
 
Tätähän tietysti voisi yrittää vielä soveltaa.
 
Jospa pistän H4:än muovipussiin pesualtaaseen ja raahaan kaiuttimen siihen viereen toistamaan musaa. Sitten voisi samalla hieman pihallella ilmaa veteen.