Media ja viihde ›

Mua alakaa ainakin ärsyttämään pikkuhiljaa tuo juonen epäloogisuus näin aiempia kausia ajatellen. Huomaa selkeästi, että sarjaa kirjotellaan vähän kausi kerrallaan - eka kausi kirjotettiin silleen, että siinä on paljon kaikkea hienoa ja kummallista ilman mitään suurempaa suunnitelmaa miten kaikki aiotaan selittää tai järkeillä, sarjassa teemana oli enemmän hengissäpysyminen. Toinen kausi meni ensimmäisen ehdoilla - sarjaan haettiin vähän enemmän syvyyttä ja kerroksia, vietiin alkaneita juonikuvioita eteenpäin, mutta selvästikin vielä siinäkin vaiheessa ei ollut suurempaa hajua, mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi kahden kauden kuluttua. Monet langanpäät jäivät solmimatta, enkä enää jaksa uskoa että niihin tullaan enää sen tarkemmin paneutumaan.
 
Kolmas kausi kusi jo vähän ensimmäisen ja toisen nilkoille ja sarja alkoi ottaa uuden, päämäärättömämmän suunnan. Neljäs, vaikkakin ehkä viihdyttävämpi, sekoitti pakkaa vielä enemmän, eikä tämä viidennenkään alku nyt näytä hommaa mitenkään kasaan kursivan - tuntuu, että sarja pyörii vain näyttelijöidensä ja aina uusien "toinen toistaan parempien" dramaattisten käänteiden varassa, ja kokonaiskuva on aivan hukassa. Nyt, aikawarppailun esiintullessa, sarjassa ei oikeastaan halutakaan enää kunnioittaa niitä asioita, mitä ensimmäisen kolmen kauden aikana tapahtui, tästä esimerkkinä tämä Desmondin yhtäkkinen muisto kohtaamisesta Danielin kanssa. Todella typerästi pohjustettu - toisella kaudella Desmond painottaa ettei ollut tavannut muita kuin Swan-asema-edeltäjänsä saarella ollessaan, eikä tuollainen kohtaaminen varmasti olisi jäänyt unohduksiin.
 
Ilmeisesti sarja on kumminkin nyt kirjoitettu loppuun ja voin vain toivoa, että tulevat kaudet tulevat nitomaan tämän sarjan eheäksi kokonaisuudeksi, mutta vähän jaksaa usko hiipua. Dialogien "mitäänsanomattomuus" (joka vitun hahmo kysymyksiin vastatessaan sanoo aina mahd. vähän) tuntui alkujaan vain tyylikeinolta mutta olen enemmän ja enemmän vakuuttunut, että on enemmän kyse siitä ettei itse kirjoittajilla ole ollut halua tai aikaa oikeasti miettiä juonta ja asioita pitemmälle, kuin on sillä hetkellä ollut pakko.
 
Mm. The Othersien käyttäytyminen saarella (natiivipuvut ensikohtaamisissa, "pakkotyöleirit"), heidän perimmäiset motiivinsa mm. Julien hylkäämisen suhteen ja Benin osa-aikaisen erottamisen johtotehtävästä eivät jotenkin ole uskottavia ja muutenkin niin hyvin organisoidun porukan johtoportaan sekavuus (Richard? Jacob? Ben? Locke?) ei ole uskottava. Koko porukan (niitä kun näkyy olevan "oikeassa maailmassakin" meleko paljon) oikeat syyt ja tavoitteet on vieläkin aivan hukassa (no joo, suojellaan saarta, mutta miksi vitussa?). Toisen kauden jälkeen se ei vielä haitannut, nyt kun soppaa vaan sekotellaan lisää se lähinnä vituttaa.
 
En myöskään tykkää ajatuksesta, jolla näitä päähenkilöitä ollaan nyt viemässä takaisin saarelle (jos ette tee sitä, kaikki muut kuolevat). Päähenkilöt ovat selvinneet tähän mennessä jo niin monesta läheltäpiti(kuolemaa)-tilannetta ja tulleet kusetetuksi suunnasta eli toisesta että toivoisi jo edes vähän kriittisempää ajattelutavan selitystä kuin että "meidän nyt vaan on pakko mennä sinne". Ei vissiin mahdollisuuttakaan, että ne ois itekseen siellä pärjänny, vaikka saarelle jäi ihan aikaansaavaa porukkaa. Saarella oltuaan he ovat jatkuvasti olleet hengenvaarassa ja kokeneet paskaa (niinkuin osa on nyt oikeassa maailmassakin) joten tämäkään perustelu saarelle palaamiseen joidenkin päähenkilöiden kohdalla ei ole pätevä.
 
Silti, jaksot ovat sellaisenaan oivaa viihdettä ja pidän tätä tällähetkellä tuotannossa olevista sarjoista toiseksi parhaana Dexterin jälkeen, Sawyer on eräs maailman kovimpia roolihahmoja mutta tulee tätä pakostakin katottua paljon kriittisemmin nykyään näin monen kauden jälkeen.