Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Miten yleensä sävelletään?
 
Kirjoitetaanko nuotteja tietokoneelle tai paperille suoraan ajatuksista vai soitetaanko jotain sointuja tai improvisoidaan melodiaa jollain soittimella, esim piano tai kitara ja sitten siirretään nuotteihin? Ja että onko nuotittaminen yleensä jonkun muun henkilön homma kuin itse säveltäjän?
 
Mielenkiintoinen kysymys, johon en kuitenkaan osaa vielä osaa vastata. Sen kuitenkin tiedän, että kullakin säveltäjällä on varmasti omat metodinsa, jotka nekin luultavasti vaihtelevat tyyli- ja teoskohtaisesti.
 
On säveltäjiä, jotka säveltävät (tai säveltivät) pääsääntöisesti ilman soittimen apua, esim. Haydn (muistanko oikein?). Mozart taas eräästä kirjeestään Leopoldille päätellen tarvitsi pianoa sävellyksen apuvälineeksi (en jaksa juuri nyt kaivella sitaattia). Hän kuitenkin käsikirjoituksistaan ja kirjeistään päätellen sävelsi kahdessa vaiheessa: ensin melodian ja basson, sitten loput.
 
Tässä videossa (http://www.youtube.com/watch?v=17DKJziXppQ) Kalevi Aho sanoo säveltävänsä aina alusta loppuun. Jotkut - näitä on varmasti enemmistö - luonnostelevat ensin ja korjailevat ja hiovat sen lopulliseen muotoonsa, monesti ensiesityksen jälkeenkin.
 
Sarjallista musiikkia sävelletään käsitykseni mukaan ideoimalla kaikkien parametrien käyttäytyminen aina alusta loppuun ja sen jälkeen, jos idea on tyydyttävä, kirjoitetaan kaikki ylös.
 
En tiedä Sibeliuksesta, mutta lopputuloksesta voisi päätellä, että hän valitsi käytettävän materiaalin, teemat ja motiivit, ja alkoi kasvattamaan niistä kokonaista teosta. Vastakohtana esim. klassismille romantiikassa oli ajatuksena, että materiaalista kasvaa orgaaninen muoto eikä niin, että ensin päätetty muoto täytetään materiaalilla.
 
Miten Bach sävelsi? Tämä olisi kiinnostava tietää. Hänen teoksissaan piilee monesti kaikenlaista lukumystiikkaa ja muuta Jumalan palvontaan liittyvää. Myöhempinä aikoina hän myös kiinnostui motiivisesta yhtenäisyydestä ja loogisista sävellajisuhteista. Lopputulos on kuitenkin hämmästyttävä sekoitus kaikkea tätä.
 
Muistan vielä kerran lukeneeni Tomi Räisäsen sivulla hänen kommenttejaan sävellyksistään. Hän käsitteli ideoitaan moderniksi (ei modernistiseksi!) säveltäjäksi musikaalisesta lähtökohdasta. Yksi esimerkki:
 
Symmetrian matemaattisen tarkka toteuttaminen pitää sisällään vaaran epätaiteellisesta ja kaavoihin kangistuneesta sävellysmetodista. Olenkin useasti todennut, että musiikillisia symmetrioita saa ja pitää käsitellä vapautuneesti. Kyse voisi olla peilin sijasta ehkä mieluummin järven pinnan heijastamasta maisemasta, johon kuuluu laineiden ja kalojen sekä muiden vesieliöiden aiheuttama heijastuman epätarkkuus, joka on ehdottomasti vain ja ainoastaan luonnollista.
 
http://www.editiontroy.com/peilisali.htm
 
Tästä olisi mielenkiintoista ottaa ihan oikeasti selvää. Täytyykin laittaa hyvä idea hautumaan.