| Aihe: Adam A7 | |
|---|
|
Ulkomaan palstoilla vallitsee sen verran kova suitsutus ko. monitoreista, että kiinnostus herää väkisinkin..
Mites Suomessa? Onko jengillä omakohtaisia kokemuksia? Ovatko hintansa väärti hankinta? Riittääkö bassotoisto rokin työstämiseen ilman subbaria?
En pääse minnekään kuuntelemaan ko. pönttöjä (A5 -paria kävin kuuntelemassa ja tykkäsin niistäkin yllättävän paljon). Niinpä kyselen tyhmiä muilta. |  koponen
12.12.2008 22:34:49 (muokattu 12.12.2008 22:35:42) | |
|
........ moka .........
I'm endorsed by Marshall |  sami_sumea
13.12.2008 01:24:08 (muokattu 13.12.2008 01:33:54) | |
|
Ulkomaan palstoilla vallitsee sen verran kova suitsutus ko. monitoreista, että kiinnostus herää väkisinkin..
Mites Suomessa? Onko jengillä omakohtaisia kokemuksia? Ovatko hintansa väärti hankinta? Riittääkö bassotoisto rokin työstämiseen ilman subbaria?
En pääse minnekään kuuntelemaan ko. pönttöjä (A5 -paria kävin kuuntelemassa ja tykkäsin niistäkin yllättävän paljon). Niinpä kyselen tyhmiä muilta.
Mä olen kuunnellut jonkin verran noita A7:ja, S3:sia, A5+sub8-komboa ja lisäks mulla on itellä P11a:t+Sub8 joita on tullut kuunneltua enemmänkin, joten horisenpa nyt eri Adameista omat mielipiteeni.
Kaikissa noissa Adameissa A5:ta lukuunottamatta yläpää soundaa yleissoundiltaan aika samalta, stereokuva on ihan törkeän hyvä (pesee mun mielestä 8020/8030 Genelecit mennen tullen stereokuvan syvyydessä) ja soundi on kaikinpuolin tarkka ja smoothi. Ton ribbon-diskantin takia noita ei tarvitse luukuttaa yhtään ja soundista saa silti selvän - aivan loistava ominaisuus miksaillessa, kun ei tarvitse kokoajan vääntää potikkaa lisää korvat verille asti yksityiskohtia kuullakseen.
A5:t soundaa mun mielestä jotenkin hieman "kapeammalle" kuin nuo muut mallit, todennäköisesti pienestä koostaan johtuen, mutta en usko että lähikentässä kuunneltuna se on ongelma. A5+sub-kombolla bassoa tulee kotikäyttöön enemmän kuin riittävästi, noilla tekee jo vaikka mitä.
A7:ssa ilman subia tuntuisi olevan ongelmana bassotoiston melko hiljainen yleistaso, erityisesti Genen alamiddleboostiin tottuneena. Myös P11a "kärsii" ehkä jonkin verran tästä featuresta, itse ruuvasin ennen subbarin ostoa P11a:sta bassonupikkaa 4db lisää jolloin mielestäni basson taso oli "luonnollisempi"... Tottumiskysymys, tietty. Jotenkin tuntuu että nuo eivät hypetä bassoa Genen 8030/Dynaudio BM6a:n tavoin, joten basson leveli voi tosiaan tuntua hiljaiselta, mutta tarkka se kyllä tuntuu olevan. Nyt kun noihin on tottunut, Genejen kuuntelu on kuin vetäisi sukan päähän ja 6 lapiollista kuraa alamiddleen, en vaihtais takaisin ;)
En valitettavasti ole päässyt testailemaan A7:aa säädeltynä kunnolla akustoidussa huoneessa, mutta veikkaan että sen bassotoisto oikein sijoiteltuna/säädettynä (ja mielellään tietty akustoidussa huoneessa) on siis rokkimeininkiin riittävä.
P11a soundaa mun korvaan jotenkin vähemmän "muoviselta", yläpää on vähän A7:aa luonnollisempi / tummempi, ja noissa basso menee myös riittävän alas mukavalla volatasolla, joten päädyin ostamaan nuo, ja hankkimaan niihin vielä myöhemmin subin jatkoksi. Pienen säädön jälkeen tuo on setti on osoittautunut aivan helkutin hyväksi ja tarkaksi kuunnella.
S3 on noista mun kuulemista Adameista "yllättäen" 3500 euron parihinnallaan parhaan kuuloinen, äänikuva on jotenkin tosi käsin kosketeltavissa ja bassoakin tuntuu löytyvän ilman subiakin riittävästi. Esim. alamiddlen toisto oli noissa selkeästi paras näistä vehkeistä.
...
http://www.adamantiumstudios.com | |
En ole kovin laajalti vertaillut eri monitoreja, mutta olen A-seiskoihin ollut perin tyytyväinen. Myös alapäähän: kaapit ovat kirjahyllyin akustoidussa kotistudiossa noin puolen vaaksan päässä seinästä, jossa on (tapetoidun ja maalatun) parin pahvikerroksen alla kapea tyhjä tila ja sitten siporex-levy. (Tästä syystä halusin kaapit, joiden refleksiputki ei sojota taaksepäin.)
Bassoja on riittävästi verrattuna edellisiin kaappeihin jotka olivat sinänsä hyvää esoteerista brittihifiä edustavat Mordaunt-Short MS25Ti -kaksitiekaapit. Ne vain oli tarkoitettu paljon kauempaa kuunneltaviksi ja ovat nyttemmin olohuonestereoiden ämyreinä.
Adamien yläpään erottelevuutta olen itsekin ihastellut, mistä syystä on tullut kuunneltua paljon akustisia perkkoja sisältävää musiikkia ja miltei kiusaannuttua joistakin levyistä, joissa tuntee kuulevansa kuinka laulajan sylkipisarat osuvat mikrofoniin...
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." | |
Se erottelevuuden tuntu johtuu nauhadiskantin toimintaperiaatteesta syntyvästä akustisesta säröstä. Mittauspohjalta tutkittuna transientit on aika länässä verrattuna hyvälaatuisiin "normi" diskantteihin.
Toi särö, alhainen SPL ja nauhaelementin vaihevasteen kannalta ongelmallinen yhdistäminen normaali kekkari- ja bassoelementteihin on ne syyt miksi kovin moni valmistaja ei oo lähtenyt käyttämään tohtori Heilin keksintöä. |  kivi
13.12.2008 14:37:02 | |
|
Se erottelevuuden tuntu johtuu nauhadiskantin toimintaperiaatteesta syntyvästä akustisesta säröstä. Mittauspohjalta tutkittuna transientit on aika länässä verrattuna hyvälaatuisiin "normi" diskantteihin.
Toi särö, alhainen SPL ja nauhaelementin vaihevasteen kannalta ongelmallinen yhdistäminen normaali kekkari- ja bassoelementteihin on ne syyt miksi kovin moni valmistaja ei oo lähtenyt käyttämään tohtori Heilin keksintöä.
Täytyy muistaa et Adameissa se nauhadiskantti on moneen kertaan taiteltu, eli ihan tavalliset nauhadiskanttien laskusäännöt ei aivan päde - suuremman herkkyyden ansiosta sitä ei ajeta niin kovaa kuin tavallista nauhadiskanttia eikä toi säröytymistasokaan siis tuu niin äkkiä vastaan.
Mä digaan kyllä Adameista ihan yksityishenkilönäkin. Niissä on läpikotaisin sellainen fiilis, että niillä voi tehdä oikeaa duunia, päätöksiä, korvien väsymättä. Jos kevlar-kerroskartioinen A-sarja on liian preesens ja roiskii naamalle, kannattaa kokeilla "perinteisempää" pahvikartioista P-sarjaa. | |
Täytyy muistaa et Adameissa se nauhadiskantti on moneen kertaan taiteltu, eli ihan tavalliset nauhadiskanttien laskusäännöt ei aivan päde - suuremman herkkyyden ansiosta sitä ei ajeta niin kovaa kuin tavallista nauhadiskanttia eikä toi säröytymistasokaan siis tuu niin äkkiä vastaan.
Silti ihan yhtälailla ilmiö on sama kun suoristelisit mutkalle taivutettua A4-paperia naamasi edessä. Puff.
Elementin herkkyys liittyy tietenkin SPL:ään, mutta nauhadiskanteissa maksimimekkala on se joka kuitenkin tulee ensimmäisenä vastaan.
Mä digaan kyllä Adameista ihan yksityishenkilönäkin. Niissä on läpikotaisin sellainen fiilis, että niillä voi tehdä oikeaa duunia, päätöksiä, korvien väsymättä. Jos kevlar-kerroskartioinen A-sarja on liian preesens ja roiskii naamalle, kannattaa kokeilla "perinteisempää" pahvikartioista P-sarjaa.
Ainoa asia millä on väliä on se miten miksut toimii, muut asiat on detaljeja.
Silti on yleisesti hyvä tietää vehkeistä kaikenlaista, myös mainospropagandaa syvemmältä, lafkasta riippumatta. | kivi
13.12.2008 15:24:42 | |
|
Silti on yleisesti hyvä tietää vehkeistä kaikenlaista, myös mainospropagandaa syvemmältä, lafkasta riippumatta.
Komppia. Omilla korvilla mä kuuntelin.
Se pointti mitä mä yritin sanoa oli vaan se, että yleensä nauhadiskantti on alitehoinen kartion tehoon verrattuna ja siis säröytyy aikaisemmin.
| |
En ole a7:aa kuullut, mutta mulla on nyt tovin ollut adamin p22:t käytössä. Suurin syy noiden hankkimiseen oli nimenomaan jo mainittu erittäin smoothi yläpää. Mulla on todella herkät korvat yläpään suhteen ja päivien venyessä pitkiksi esim. monilla geneleceillä tuntuu hankalalta tehdä päätöksiä ylämiddle/trebleasioiden suhteen. Tästä syystä geneleceillä tulee helposti tehtyä tummia miksauksia, adameilla miksatessa tuntuu yläpää asettuvan jotenkin jäsennellymmin. Ainakin omalla kohdalla.
Allekirjoitan aiemmat postaukset soundipolitiikasta. Keskialueen erottelevuus on minusta tarkempaa kun G:llä ja alapäätä ainakin p22:ssa on riittämiin ilman subbaria.
Yksi suurehko issue jota ei vielä aiemmin ole mainittu.. Genelec-kuuntelulla varustettuun studioon meneminen Adam-sessioiden jälkeen vaatii kyllä hetken totuttelun. Tää ei mielestäni ole "parempi/huonompi kaiutin"-asia, vaan enemmänkin sitä että niin eri puusta ovat kuitenkin ämyrit. Molempi parempi, niinkun sanotaan. Kannattaa käydä kuuntelemassa ennen ostopäätöstä, tai mikä vielä parempaa, käydä tekemässä joku sessio ko pöntöillä.
Maybe there's no such thing as a perfect cup of coffee.. | |
Molempi parempi, niinkun sanotaan.
Juh. Mulla on refenä noille P11a:lle Genen 8020:t, niillä spottaa joskus asioita joita Adameilla ei osaisi välttämättä mieltää ongelmiksi...
Noiden Adamien kaveriksi kannattaa hommata vielä jotkut halpispurkit (tyyliin M-Audio dx4 tai vaikka Avantonen Mixcubet) koska kotikajareihin verrattuna basso menee sen verran alas että se tulee tunetettua helposti normipönttöjen toiston alapuolelle.
...
http://www.adamantiumstudios.com |  Ziggy Bubba
05.11.2009 02:17:07 (muokattu 05.11.2009 02:23:15) | |
|
Itellä on kovasti aikeissa hommata A7:t kotistudiopöntöiksi 24 neliön yksiöön Behkun B2030A-parin tilalle. Subbaria en viittis tähän kerrostaloyksiöön hommailla, ei tule kuin sanomista.
Kaikella todennäköisyydellä nuo tulevat myös musan, leffojen sun muiden kuunteluun, eli onko noista myös viihdekäyttöön, vai ovatko turhan "kriittiset" soundiltaan musan sun muiden puhtaaseen diggailuun?
Pönttöjen bassotoistosta olen kuullut monenlaista, mutta meinaan käydä nuo lähikaupassa testaassa ennen ostoa. Pahin pelko on semmonen perinteinen honottava, bassoton ja kliinisen kolkko toisto - ei kai noissa ihan tommonen soundimaailma ole? Eli onko hyppäys Behkun soundimaailmasta massiivinen? | kivi
05.11.2009 04:12:16 | |
|
sikki-six: Kaikella todennäköisyydellä nuo tulevat myös musan, leffojen sun muiden kuunteluun, eli onko noista myös viihdekäyttöön, vai ovatko turhan "kriittiset" soundiltaan musan sun muiden puhtaaseen diggailuun?
Onhan niissä preesensiä, mutta hyvin käy diggailuun. Ei kai se mikään vika oo jos kuulee vähän paremmin mitä levyllä tai leffassa tapahtuu?
;-) | |
kivi: Onhan niissä preesensiä, mutta hyvin käy diggailuun. Ei kai se mikään vika oo jos kuulee vähän paremmin mitä levyllä tai leffassa tapahtuu?
;-)
Tuskinpa. Itse kuuntelen näillä muiden musiikkia ihan sujuvasti. 8-)
(Ja pysyypä samalla korva kalibroituna omiin äänityksiin ja miksauksiin.)
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." | |
kivi: Onhan niissä preesensiä, mutta hyvin käy diggailuun. Ei kai se mikään vika oo jos kuulee vähän paremmin mitä levyllä tai leffassa tapahtuu?
;-)
Juu, noin itekin oon miettinyt. Tuo omien korvien "sivistäminen" on kanssa ihan hyvä juttu, nimittäin että tottuu kuulemaan sen värittymättömän soundin ilman turhaa korvakarkkia.
Nyt pistän juuri uutta äänikorttia (Apogee Duet) ja paria perusmikkiä (SP B1, Senn e906) tulemaan - seuraavasta "kunnon tilistä" hommaan suurella todennäköisyydellä Adamit. Kotistudion ankara päivitys siis meneillään :)
Mites muuten nuo Dynaudion BM5A:t vertautuvat A7:ihin? Ymmärtääkseni noissa vähän enemmän semmosta hifikamojen miellyttävyyttä. | |
sikki-six: Mites muuten nuo Dynaudion BM5A:t vertautuvat A7:ihin? Ymmärtääkseni noissa vähän enemmän semmosta hifikamojen miellyttävyyttä.
Jotkut pitää tietyllä tapaa hiukan huonoina miksaustötteröinä, mä en nyt ihan niin jyrkästi kuitenkaan sanoisi. Omiini olin hyvinkin tyytyväinen, muttei ne mitkään maailman tarkimmat ole sinänsä. Se mitä menetetään ehkä vähän tarkkuudessa palautuu kyllä takas siinä vaiheessa, kun duunipäivä pitenee. Noilla ei korvat väsy niin nopeaan, kuin vaikka nykyisillä Geneilläni.
Mutta siis jos verrataan jotain Behringerin Truthia ja Dynaudiota, niin jälkimmäinen vie 100-0 jokaisella osa-alueella, myös tarkkuudessa. Ei ne mitkään suttuiset ole kuitenkaan.
Oh my goodness. What am I gonna do in a submarine? | kivi
05.11.2009 13:16:40 (muokattu 05.11.2009 13:23:46) | |
|
Antti1: Mutta siis jos verrataan jotain Behringerin Truthia ja Dynaudiota, niin jälkimmäinen vie 100-0 jokaisella osa-alueella, myös tarkkuudessa. Ei ne mitkään suttuiset ole kuitenkaan.
Dynaudioista on kertynyt jonkun verran kokemusta, ja parasta niissä on se, että ne on erittäin miellyttävät kuunnella. Kaikki malliston kaiuttimet soundaa samalta (!) ja (itsemittaavalla) AIR-järjestelmällä niistä on helppo rakentaa esimerkiksi tasapainoinen 5.1-kuuntelu vaikka lennossa ja yhdistellen erikokoisia kaappeja. Kuitenkin, tää miellyttävyys oli mulle henk koht myös suuri ongelma: miksaaminen vaatii nopeita definitiivisiä ratkaisuja, ja Dynaudioiden kanssa mulla oli koko ajan olo että "no, tääkin kuulostaa hyvältä" ja "ei tääkään väärin ole" minkä seurauksena päätöksentekoon käytetty aika kasvoi järjettömyyksiin, kun kaikki kuulosti hyvältä.
Uskokaa tai älkää, vähän ajan päästä korva kaipasi Genelecin paineistettua ylämiddleä. Sitä ei ehkä oo nasta kuunnella, mutta siitä tietää suunnilleen missä mennään. Tietysti siinäkin on kasautumien vaara - Genet ei oo kauhean herkkiä kertomaan koska kamaa on middlealueella liikaa, sen kertoo Auratonet tai Avantonet. Joita taas on vaikea kuvitella ainoiksi hägäreiksi.
Edit: Studio Kuussa pääsin käyttämään Questedeja, jotka olikin sitten todella miellyttävä tuttavuus. Miksuuttelin viime kesäkuussa pitkän albumin parissa päivässä niillä, Genen 8020:t referensseinä, ja jäi sellainen fiilis että korvien rasitus pysyi hyvin kurissa ja kaikki kuului avoimesti ja selkeästi. | |
Ehkä nuo Dynkyt voisi varmuuden vuoksi käydä testaamassa. Tietääkös kukaan löytyykö noita pk-seudun liikkeistä? Noita Adameita tais olla ainakin Soundatassa, toivottavasti myös kuunteluvalmiudessa.. | kivi
05.11.2009 13:42:47 | |
|
sikki-six: Ehkä nuo Dynkyt voisi varmuuden vuoksi käydä testaamassa. Tietääkös kukaan löytyykö noita pk-seudun liikkeistä? Noita Adameita tais olla ainakin Soundatassa, toivottavasti myös kuunteluvalmiudessa..
Nekin on Soundatassa
:-D | |
Noniin, selviää sitten helpolla :) Vois kyllä vähintäänkin referenssinä käydä kuuntelemassa myös Genelecin saman hintaluokan pelejä. DLX:ssä tai siinä melkein naapurissa olla noita.. | |
Genelecit on hyvät kaiuttimet. Heidän suunnitteluperiaatteet ovat hyvin perustellut ja toimivat. Tällä Suomessa tosin jostain kummasta syystä liikkuu kaikenlaisia mun mielestä perusteettomia käsityksiä Gentsuista. Sanotaan, että ne soundaa kylmältä tai että niitä ei jaksa kuunnella kauan tai että korvat väsyy. Puppua sanon minä vuosien kokemuksella Gentsuista. Korvat väsyy musiikin kuunteluun joka tapauksessa pitkään kuunneltuna. Kaiuttimia vaihtamalla se ei muutu. Jos yläpää Gentsuissa rassaa, siellä on ne dippi-kytkimet. Itse saatan pitkän pohjasession aluksi laittaakin yläpäitä pois juuri sen vuoksi, että äänitystilanteessa joutuu yleensä kuuntelemaan pakostakin kovaa pitkiä aikoja. Miksatessa minusta on hyvä kuulla asiat, niin kuin ne on. Mitään lämpöä tms. en kaipaa.
Toinen seikka on se, että akustiikka on aina kuitenkin se suurin ongelma luotettavaa soudia haettaessa. Sekään ei muutu kaiuttimia vaihdettaessa. Samat minulle hyvin tutut Gentsut soundaavat aivan erilaiselta eri studioissa, ja itse asiassa vieraassa studiossa tuttuihin kaiuttimiin vaihtaminen ei useinkaan tee soundista tutumpaa.
Ysäväni Adameita olen kuullut parissa studiossa. Itse en niistä tajua mitään. Ne ovat hyvin lofit. Taajuusvasteen on oltava surkea. (Taajusvasteita ei julkaista.) Mutta mikäs siinä, jos tykkää sellaisesta keskiäänisoundista, mutta pakko sanoa, että soundiin nähden ne ovat kyllä hyvin kalliit. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
