Aihe: Sanat: Runolauluun
1
soihtu55
04.12.2008 20:32:12
RUNOLAULU
 

 
Kun pilvet ommellaan yhteen
minusta erkanee elonpoika,
nään surusaaton kulkevan vastaan
vaate vaatteelta naiseni riisutaan
 
hänen ruumis elää vanhuuttaan
talven liinoihin naiseni kääritään,
 
hän nousee varpailleen ja tanssii
 
haihtuu, ja vaihtuu puuksi
jonka runkoon selkäni nojaa,
surukuusen neulaset itkee
mun hartiat kuihtuu luuksi.
 
Mä painun kumaraan
kuin vanhus joka sotaansa soti,
ehkä menit metsän sydämeen
puiden latvoissa keinuu linnun koti.
 

 

 

 
MR
Johannes kurkunkastaja
04.12.2008 20:46:14
Pilvet ommellaan yhteen,
luovat ne elomme lyhteen.
Ei surua saatossa ollenkaan,
me vain rakastetaan.
 
terv. Johannes
fifehole
06.12.2008 20:17:37
 
 
Tosi hyvä! Pidän sinun teksteistä, varsinkin kun niissä on tämä fiilis! Loistavaa, kiitos!
[Ja se onko bokserit vai tangat, ihan erilainen rebingo bongo.]
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)