Lyriikka ›

Laulelma
 
Vedenneidon herääminen (24.11.2008)
 

 
Kuolema vie sua hitaaseen hirteen
ja sä teit sanat viimeiseen virteen
 
Pyysit armahtakaa veden matkaajaa
ja sä lausuit rohtunein huulin
luulin et rakastat meren suolaa
 
Silloin mä heräsin ja avasin kohtuni
johon kala ui, ja lämmin vesi kulkeutui
 
Ei noin voi kuolla merenneidot
naiset varreltaan kauniin heikot
ja sä itkit itsesi pitkään suruun
 
Kuolema vie sua hitaaseen hirteen
ja sä teit sanat viimeiseen virteen
 
Ei noin voi kuolla merenneidot
naiset varreltaan kauniin heikot
ja sä itkit itsesi pitkään suruun
 
Silloin mä heräsin ja avasin kohtuni
johon kala ui, ja lämmin vesi kulkeutui
 

 
MR

syvällisyydessään tämä kosketti minua. Sieluni silmin näen tämän klassikko runona suuressa kokoelmassa vuosien takaa, jossa sana on ajaton.

Kiitos Tatta. Tiedän, että tämä ei ole oikein tyylipuhdasta mitään. Ei riimiä, eikä vapaata runoutta. Eikä laululyriikkaa, mutta kun joku tunne syntyy, niin sen vain kirjoittaa. Tuntuu ehkä uskomattomalta, mutta tähän tulee vielä sävel uskoisin.
Ajatus säveltyylistä sinne O.Merikannon suuntaan, aikaan.

tästä runosta tykkäsin kyllä. ja onhan siellä hieno riimi
 
Ei noin voi kuolla merenneidot
naiset varreltaan kauniin heikot
 
en yleensä ehdottele muutoksia, mutta toimisiko ilman -ja- sanoja?

Olen samaa mieltä kanssasi. Ehkä en ota ihan kaikkia (ja) sanoja pois, mutta mietin asiaa, tunnustelen. En ole stilisoinut mitenkään tätä, ja tämä tulee lauluksi, ehkä jätän jonkun ja sanan.
Jos olisin tehnyt tämän runoksi, tai kokisin puhtaana runona. En olisi laittanut yhtään riimiä, ja muutenkin erilainen ehkä.

tein korjauksen:
 

 
Kuolema vie sua hitaaseen hirteen
teit sanat viimeiseen virteen

Pyysit armahtakaa veden matkaajaa
ja lausuit rohtunein huulin:
luulin et rakastat meren suolaa

Silloin mä heräsin, avasin kohtuni
johon kala ui, ja lämmin vesi kulkeutui

Ei noin voi kuolla merenneidot
naiset varreltaan kauniin heikot
itkit itsesi pitkään suruun

Kuolema vie sua hitaaseen hirteen
teit sanat viimeiseen virteen

Ei noin voi kuolla merenneidot
naiset varreltaan kauniin heikot
itkit itsesi pitkään suruun

Silloin mä heräsin, avasin kohtuni
johon kala ui, ja lämmin vesi kulkeutui

tästä runosta tykkäsin kyllä. ja onhan siellä hieno riimi
 
Tuo mainitsemasi lause ei ole riimi!

no.. olkoon vaikka kaunis lause.
 
Kyllä kyllä.

Jr, toimiinko sinusta tuo korjattu versio paremmin, jos ajatellaan vielä, että siihen
tehdään sävel?
 
Laululyriikka on siitä vaativa laji, että on otettava huomioon riimit, tavut ym.
Ne haittaavat joskus mielikuvituksen ja tunnelman lentoa (minulla).
Ja näin ollen sisältö voi jää köykäiseksi, nyt puhun omasta näkökulmastani, ja mieltymykistäni. Tiedän kyllä,
että laulut mieluusti vaativat tarinan, hyvän tarinan alun ja lopun.
 
Haluan ehkä tehdä sanoja toisin. Käyttää riimejä toisin. Ehkä en ne eivät ole aina sävellettävissä, mutta oma tapa on vahvassa.
Ja kokeillahan voi kaikkea, eiks vain?

Ja kokeillahan voi kaikkea, eiks vain?
 
...paitsi kansantanhuja.. ei, vaan kyllä tästä sais aika helposti
vaikkapa kansanlaulu tyyppisen kappaleen.
 
minusta toimii paremmin jättämällä pari
-ja- sanaa pois. esim
 
Silloin mä heräsin, avasin kohtuni

Jr, huomasitko olin tehnyt jo tän muutoksen. Vai mitä tarkoitit?
 
Silloin mä heräsin, avasin kohtuni
 
kun on kirjoittanut tämmöistä hempeää. Täytyy seuraavaksi kuunnella Led Zeppeliniä..

sehän riippuu ihan melodiasta toimiiko paremmin ilman ja-sanoja vai kanssa.