Rummut: soittaminen ›

Vai alkaako ikinä?
No ei vaan, keskutellaanpa asiasta. Täällä kun tuntuu olevan enemmänkin porukkaa, jotka ihan opettavatkin rummunsoittoa. Joku joskus täällä palstalla heitti, että vähintään pitää soittaa viisi vuotta ennen kuin kyseinen asia alkaa edes hahmottua, mutta onko näin?
Tätä musikaalisuutta olen tässä alkanut pohtia kun tuli vaan tuossa yks kerta mieleen, että oikeasti voisi yrittää hakata rumpuja niin, että tämä ähellys edes kuulostaisi musiikilta ja toimisi jo yksinkin niin, että se olisi tarpeeksi, eli mitään muuta ei välttämättä tarvisi. Enkä puhu nyt mistään sooloista tai muista pärinöistä ja purinoista vaan ihan perusasiosta=peruskompeista.

Määrittele musikaalisuus.
 
Kiitos.

Vai alkaako ikinä?
No ei vaan, keskutellaanpa asiasta. Täällä kun tuntuu olevan enemmänkin porukkaa, jotka ihan opettavatkin rummunsoittoa. Joku joskus täällä palstalla heitti, että vähintään pitää soittaa viisi vuotta ennen kuin kyseinen asia alkaa edes hahmottua, mutta onko näin?
Tätä musikaalisuutta olen tässä alkanut pohtia kun tuli vaan tuossa yks kerta mieleen, että oikeasti voisi yrittää hakata rumpuja niin, että tämä ähellys edes kuulostaisi musiikilta ja toimisi jo yksinkin niin, että se olisi tarpeeksi, eli mitään muuta ei välttämättä tarvisi. Enkä puhu nyt mistään sooloista tai muista pärinöistä ja purinoista vaan ihan perusasiosta=peruskompeista.
 
Minusta asia on ihan yhtä yksilöllinen juttu kuin rumpujen soittamisessa kehittyminen muutenkin, eikö? Varmaankin asiaa auttavia tekijöitä on, että on yleisesti kiinnostunut musiikista ja kenties muistakin instrumenteista/laulamisesta.
 
Sellaisilla henkilöillä, jotka kehittyvät instrumenttinsa kanssa npeasti ja musikaalisesti lahjakkailla lienee myös pääkopan sisällä myös kytkimet sellaisessa asennossa, että ei ole muutosvastarintaa, niin sanotusti.
 
Lyhyesti, Avoimuus ja uteliaisuus musiikkia kohtaan ja halu oppia ovat varmaan avainasemassa.
 
Omakohtaisesti voin sanoa, että etäisyyden ottaminen rumpujen soittoon kymmenen vuoden ajaksi, laulamisen harrastaminen ihan omaksi iloksi ja kitaran soittaminen ovat aukaisseet myös tuota rytmipuolta ja musiikin ymmärtämistä kokonaisuutena. Puhumattakaan samban soittamisesta.
 
EDIT. Muutamia sanoja lisää.

Varmaan siinä vaiheessa, kun siemennestettä lentää sonoreitten ja paisteiden sijasta jazz-levyjen päälle. (?)

Varmaan siinä vaiheessa, kun siemennestettä lentää sonoreitten ja paisteiden sijasta jazz-levyjen päälle. (?)
 
Eli ei koskaan. ;)

Määrittele musikaalisuus.
 
Kiitos.
 
No se, että saa ne perusasiat kuulostamaan yhtä hyvältä kuin hatusta vedetyt jutut. Okei, musikaalisuus voi olla hieman nuiva sana tähän kohtaan kuvaamaan asian varsinaista merkitystä, mutta kun ei maalaispojalla ole parempaakaan heittää.
Jazzilla ei ole juurikaan mitään merkitystä tämän asian kanssa :)
 
EDIT:
Ihan varmuuden vuoksi hymiö.

Varmaan siinä vaiheessa, kun siemennestettä lentää sonoreitten ja paisteiden sijasta jazz-levyjen päälle. (?)
 
Siemennesteet lentää minulla ihan muualle, mutta sulla ehkä levyjen ja rumpujen päälle?
 
Musikaalisuuden kehittymisen vaiheistus on varmaan niin yksilöllistä, että mitään aikataulua ei topikin aloittajalle voi antaa...
 
Vastaus on: ylihuomenna kello 17.23 alkaa musikaalisuutesi kehittymään. Pääset yhden rummun syleilystä stemmalauluasteelle. Viikon päästä kädet ja jalalat toimivat kuin ajatus ja voit aloittaa settirummutuksen.

Lyhyesti, Avoimuus ja uteliaisuus musiikkia kohtaan ja halu oppia ovat varmaan avainasemassa.
 
Noiden lisäksi muiden kanssa soittaminen. Yksin soittaessa kehittyy ehkä tekniikka
mutta sitäkin tärkeämpää on yhteissoitto, bändin yleissoundin ja fiiliksen huomioon ottaminen ja muille tilaa antaminen.

oikeasti voisi yrittää hakata rumpuja niin, että tämä ähellys edes kuulostaisi musiikilta ja toimisi jo yksinkin niin, että se olisi tarpeeksi, eli mitään muuta ei välttämättä tarvisi.
 
Onpas hienosti muotoiltu lause...?
 
Älä hakkaa ja lopeta se ähellys, keskityt näiden sijaan soittamaan niitä rumpuja ja kuuntelet paljon musiikkia. Kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa, jos yhtään taipumusta ja kykyä on.

Missä vaiheessa rumpaleitten musikaalisuus alkaa kehittyä?
 
Siinä vaiheessa kun rumpujen soiton sijasta alkaa soittaa "biisiä". Kun oman kikkailun sijaan alkaa enemmän kiinnostaa, miltä koko bändi kuulostaa.
 
Useimmiten hyvät rumpalit soittavat jotain toistakin instrumenttia. Se auttaa hahmottamaan musiikkia kokonaisvaltaisemmin.

Onpas hienosti muotoiltu lause...?
 
Älä hakkaa ja lopeta se ähellys, keskityt näiden sijaan soittamaan niitä rumpuja ja kuuntelet paljon musiikkia. Kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa, jos yhtään taipumusta ja kykyä on.
 
Tarkoitus ei ollut niinkään puhua täällä itsestä vaan asiasta ihan yleisellä tasolla, mutta kiitos neuvosta. varsin hyvä neuvo!

Vai alkaako ikinä?
No ei vaan, keskutellaanpa asiasta. Täällä kun tuntuu olevan enemmänkin porukkaa, jotka ihan opettavatkin rummunsoittoa. Joku joskus täällä palstalla heitti, että vähintään pitää soittaa viisi vuotta ennen kuin kyseinen asia alkaa edes hahmottua, mutta onko näin?
Tätä musikaalisuutta olen tässä alkanut pohtia kun tuli vaan tuossa yks kerta mieleen, että oikeasti voisi yrittää hakata rumpuja niin, että tämä ähellys edes kuulostaisi musiikilta ja toimisi jo yksinkin niin, että se olisi tarpeeksi, eli mitään muuta ei välttämättä tarvisi. Enkä puhu nyt mistään sooloista tai muista pärinöistä ja purinoista vaan ihan perusasiosta=peruskompeista.
 
Kukaan ei soita rumpuja viittä vuotta ilman musikaalisuutta. Rumpuja voi tosin soittaa tyydyttävällä musikaalisuudella. Kaikkien ei tarvitse olla Nykäsiä tai Kuoppamäkejä.
Rumpujen soitossa, kuten muissakin lajeissa pätee sama sääntö. Kun huomaat, ettet kehity kuten itse haluat niin tod. näk. vaihdat harrastusta vaikkapa liikuntaan ( voi jeesus ) Rumpuja hakkaamalla ei musikaalisuus kehity. Niitä pitää yrittää soittaa. Ota tunteja joltakin vanhemmalta, joka ihan oikeasti osaa perus ja muutkin asiat. Jos asiat eivät suju niin ei se maailmanloppu ole. Nokka kohti uusia seikkailuja. Kyllä musikaalisuus on olemassa jo siittämishetkellä, jos sitä yleensä on. Aikuisena musikaalisuutta ei opi. Sama juttu piirtämisen ja matikan kanssa. Sä osaat tai et osaa.

Pakko pistää off-topic...
 
Mitä eroa on basistilla ja syövällä ?
 
Vastaus: Syöpä kehittyy

Ei tuu kaikista rumpaleita, tulee vaan rummunsoittajia.

Pakko pistää off-topic...
 
Mitä eroa on basistilla ja syövällä ?
 
Vastaus: Syöpä kehittyy
 
Se menee, notta "mitä eroa on syövällä ja syömättömällä xxx:llä?"

Ei tuu kaikista rumpaleita, tulee vaan rummunsoittajia.
 
Tai rummun lyöjiä

Itse en edes pyri siihen että rumpujen soittamiseni kuulostaisi sinällään kivalta eikä tarvitsisi ympärilleen bändiä. Olen bändirumpali, vaikka paljon yksin treenaankin.
Mulla musikaalisuus tuli himasta. Siellä laulettiin ja kuunneltiin musaa jatkuvasti. Tuo kysymys on outo, eiköhän siihen musikaalisuuteen kypsy vähitellen tekemällä ja monet voivat olla jonkun musikaalisuudesta eri mieltä.

Itse en edes pyri siihen että rumpujen soittamiseni kuulostaisi sinällään kivalta eikä tarvitsisi ympärilleen bändiä. Olen bändirumpali, vaikka paljon yksin treenaankin.
Mulla musikaalisuus tuli himasta. Siellä laulettiin ja kuunneltiin musaa jatkuvasti. Tuo kysymys on outo, eiköhän siihen musikaalisuuteen kypsy vähitellen tekemällä ja monet voivat olla jonkun musikaalisuudesta eri mieltä.
 
Mun mielestä musikaalisuus joko on tai ei ole. Sitä ei pysty opettelemaan. Tiettyjä juttuja pystyy opettelemaan ja sitten soveltamaan niitä musiikkiin, mutta musikaalisuutta (niinkuin minä sen ymmärrän) ei pysty.

Mun mielestä musikaalisuus joko on tai ei ole. Sitä ei pysty opettelemaan. Tiettyjä juttuja pystyy opettelemaan ja sitten soveltamaan niitä musiikkiin, mutta musikaalisuutta (niinkuin minä sen ymmärrän) ei pysty.
 
Määrittele musikaalisuus. =D