Rock, pop, alternative ›

Nyt kun olen toiseen kertaan kuuntelemassa koko levyä, tuli yhtäkkiä mieleen että tässä on jotain samaa kuin Roger Watersin Amused to Death'issa, musiikki ei ole saman tyylistä, mutta se että hyviä kohtia ja tunnelmia on paljon, mutta kokonaisia toimivia kappaleita vähemmän. Samoin tuotannon puristuksessa ja täydellisessä rentouden puutteessa on jotain samaa ahdistavuutta (tarkoituksellista?).
 
E: "Sorry" menee jopa tyylillisesti ja soudillisesti aika lähelle Amused to Deathin tunnelmia, ilman naiskuoroa tosin.

Johan on Tom Morellon sooloja kuunneltu ennen äänityksiä. Soundit ja monet kikat on kovin tuttuja RATM:in ja Audioslaven levyiltä.
 
Yllättävän hyvä toi oli kuitenkin. Riad 'n' Bedouins nousi ehdottomaksi suosikiksi. Siinä on sitä ysäriä hyvin meiningissä ja sävellyksessä.

Onhan tuo laulu melko ylituotettua, mutta kyllä tuota on kiva Geneleceistä huudattaa.
 
Ehkä kuvaavin lause levystä. Jos haluttaisiin materiaaliin sitä "henkeä", kaverin päästä pitäisi saada pois n. 10 vuoden psykoterapiat ja mielialalääkitys ja sitten voisi jonkin ajan päästä katsoa irtoaako sieltä vielä sitä naturellia kamaa. Mutta sitä tuskin haikailee kuin pieni vähemmistö, ja siinä tilassa herra luultavasti antaisi koko orkesterille kenkää eikä tätä levyä olisi koskaan saatukaan. Ainoa mikä itseäni häiritsee on tuo täydellinen hengettömyys, mutta se oli kyllä kuultavissa jo UYI tuplan Axl-raidoilla eikä tainnut oikeasti olla mahdollisuus sellainen sielukkaampi vaihtoehto jos levy ikinä haluttiin saada ulos = Axl sai tehdä mielensä mukaan.
 
Haluan vielä painottaa että levy on mielestäni täyttä rautaa, mutta Axlista ei tullutkaan yksi suurista mihin rahkeita olisi periaatteellisella tasolla ollut.

Nyt bändi elää vuotta 2000
 
Nyt kyllä tipuin. :D

Loppupään piisit kun ekaks kuuntelin niin oli sellane fiilis että hyvää on, mut sit kun kuuntelin albumin keskikohdan piisit, niin tuli paska fiilis. Axlin korkee ääni on musta nykyään aika kamalaa kuunneltavaa paikoin, ja soolot ottaa vähän päähän. Ja harmittavan vähän riffittelyä ja menoo tossa levyllä on. Parhaat piisit on Chinese Democracy, Better ja Rhiad and the Bedouins.
 
Enkä mä nyt sano että melkein 50-vuotiaalla PITÄISI olla menoo ja vanhojen muistelua, ja ehkä hyväkin vaan ettei oo. Mutta silti tää joka nyt tuli ulos ei oo musta kovinkaan hyvää.

Loppupään piisit kun ekaks kuuntelin niin oli sellane fiilis että hyvää on, mut sit kun kuuntelin albumin keskikohdan piisit, niin tuli paska fiilis. Axlin korkee ääni on musta nykyään aika kamalaa kuunneltavaa paikoin, ja soolot ottaa vähän päähän. Ja harmittavan vähän riffittelyä ja menoo tossa levyllä on. Parhaat piisit on Chinese Democracy, Better ja Rhiad and the Bedouins.
 
Enkä mä nyt sano että melkein 50-vuotiaalla PITÄISI olla menoo ja vanhojen muistelua, ja ehkä hyväkin vaan ettei oo. Mutta silti tää joka nyt tuli ulos ei oo musta kovinkaan hyvää.
 
vähän sama fiilis, ei oikeen irtoa millään kohtaa koko levyllä juur mitenkään, todella latteaa menoa. tuotettu kyllä on mutta siihen jääkin

12 minuuttia sitten tapahtu yks historiallinen tapaus musiikimaailmas. On tämä hienoa.

NYthän lätty soi Radio Rockilla.
 
http://www.radiorock.fi/faq.html
 
Kolmas piisi just loppu.

12 minuuttia sitten tapahtu yks historiallinen tapaus musiikimaailmas. On tämä hienoa.
 
Ei voi olla todellista.

Yhden kerran myspacesta kuuntelin ja ihan jees ettei lähtenyt matkimaan vanhaa meininkiä!
Paljon hyviä hetkiä / biisejä, tuotanto ok. Pitää kuunnella rauhassa joskus kunnolla.
Kyllähän tästä positiivinen fiilis jäi.
 
Nuo jotkut autotunetukset tökkii kyl vähä enemmänkin, enkä tarkoita niitä tarkoituksella tehtyjä kohtia..
Onhan tietty vähän legopalikka / edit copy paste liimailu fiilis tästä kyllä kuultavissa.
 
On tää eräänlaista historiaa että 15v tehdään levyä.
Kuitenkin pienissä erissä vedetty biisiä silloin tällöin kun on aikaa,inspistä jne.
 
Ihan hyvä markkinointi kikka kuitenkin yhdelle lätylle.
Seuraava sitten ja nopeesti perään on mun veikkaus. Chinese democrasy 2008 ja 2009 sitten joku Nepal Crisis.
(Veikkaan että on jo purkissa, varmaa luppo aikana vedetty 15 vuodessa miljoona raitaa ja biisiä valmiiksi).
 
niin ja IMO,munsta,kalsarit päällä, jatkakaa.

Kuunnelkaapa hyvillä kuulokkeilla hiljasessa tilassa esim. Shacklers Revengeä tai Prostitutea. Noi kaikki "sivuäänet" mun mielestä tukee varsinaista biisiä hienosti. Ne ikään kuin kuuluu sinne väleihin. Myönnän, ekan kerran kun kuulin Shackler's Revengen, mietin että mitähän tästä mahtaa tulla... Tänään, kertsi on levyn paras, ja siinä biisissä on sellasta vanhantyyppistä runttaamista ja eteenpäin puskemista mikä kuulostaa hyvältä. Sama Scrapedissa.

katotaan paljon sulla on vielä räkää, riffiä ja raivoa kun olet 47-vuotias.
 
No toivottavasti sentään erotan yhä intohimon ja nälän pro toolsilla kompensoinnista ;P
 
Uudistumisessa ei sinänsä ole tietenkään mitään vikaa, mutta Axl teki juuri niin väkinäisen ja ylituotetun levyn kuin osattiin odottaa. Useille tuo ei toki ole ylläri, mutta en ymmärrä miten jengi on niin mehuissa tässä Axlin pop-metal -pläjäyksestä - eihän tässä (kuten totesin) ole merkkiäkään Guns N' Rosesista. En toisaalta myöskään sano että levyn diggailu on keltää pois, antakaas mennä vaan.
 
Sanon vaan, notta mm. KoRn, Elton John, RATM, Guns N' Roses - ja jopa Velvet Revolver - ovat tehneet tuon homman niin monta kertaa paremmin vuosien saatossa, notta.
 
Tämä Axlin lätty menee nimittäin jo naurettavuuksiin tuossa ylituotannossa - meinaan siis levyn soundia joka ei hengitä, eikä sen yksikään instrumentti kuulosta itseltään (mukaan lukien Akselin äänihuulet).
 
Loppupeleissä mun kitinäni lienee kuitenkin turhaa, joten en terrorisoi tätä thriidiä enempää, ellei minua siihen provosoida :)

Eipä ole juu uusi Appetite for Destructin, mutta eipä ollu odotuksetkaan kovin korkealla.

 
Sanon vaan, notta mm. KoRn, Elton John, RATM, Guns N' Roses - ja jopa Velvet Revolver - ovat tehneet tuon homman niin monta kertaa paremmin vuosien saatossa, notta.
 
No shit Sherlock! Lista on korkeintaan noin lyhyt niistä jotka eivät ole näin tehneet! ;)

Parasta kaikessa on se, että Gunnareitten sivuilla pyörii yhä se laskuri. 12 tuntia julkasuun ;)
 
http://web.gunsnroses.com/splash.jsp

Tuijotin laskuria 2 ensimmäistä viikkoa silmiä räpäyttämättä, enempää en pystynyt.

Onhan toi Chinese Democrazy varsin hyvä levy. Tässä sen viimestään huomaa millanen nero axl oikeesti on. Tästä kertoo varsinkin Use you illusionin upeimmat biisit: Estranged, November Rain. Kyllä kuulee että varsin tuotetun olonen, varsinkin tuo axlin laulu. Mun mielestä todellakin hyvä asia ettei axl yrittäny väkisin tehä mitää Appetite kopioo vaan tää on sellanen minkä Axl halusi tehdä. Eihän tää 10 vuoden odotuksen arvonen ole mutta hyvä levy täytyy sanoa, olisin odottanu että tästä olis tullu paskempi. Toivottavasti nyt saatais Gunnarit uusiks suomeen.

Vittu. Pettymys. Chinese Democracy, radiosoitto-sinkku pisti odottamaan jotain parempaa. Jotain Velvet Revolverin tyyliin vaan ei oikein täytä odotuksia. Tuotettu tosiaan. Chinese Democracy paras biisi levyltä, siinä on sitä menoa mitä levyltä odotin. Jospa tää nyt parantus kun enemmän kuuntelee...

Vittu. Pettymys. Chinese Democracy, radiosoitto-sinkku pisti odottamaan jotain parempaa. Jotain Velvet Revolverin tyyliin vaan ei oikein täytä odotuksia. Tuotettu tosiaan. Chinese Democracy paras biisi levyltä, siinä on sitä menoa mitä levyltä odotin. Jospa tää nyt parantus kun enemmän kuuntelee...
 
Mun mielestä toi Chinese Democracy on yks levyn huonoimmista biiseistä. Tollanen melko perus juntta välisoololikkeineen ja mahtipontisine introineen. Parasta antia munsta levyllä on esim. Shackler's Revenge (paras uusista tuttavuuksista), Better, Catcher in the rye ja Madagascar. Street Of Dreamskin (ex. The Blues) kolisee aika kovaa.
Tuotettuahan tuo juu, taitaa olla että enemmänkin sen vaikutuksen näkee kuinka kauan pysyy soitossa, alkaako kyllästyttämään. Ei nyt ainakaan häiritse.