Rummut: rumpukamat ›

Mikäs se olis sellainen hyvähkö rumpumikseri? Olen miettinyt josko laittais itelle ja mikittäis joskus itsekin tomarit ja pelit.

Joku laadukas (ei siis Thomannin halvin), jossa on vähintään kahdeksan mikrofonisisääntuloa -- bassorumpu, virveli, kaksi overheadia ja varaa neljälle tomimikille. Sisäänrakennettu päätevahvistin on myös kätevä (vähemmän piuhoja ja kytkentöjä), ellet tarvitse kovaa tehoa.

Mikäs se olis sellainen hyvähkö rumpumikseri? Olen miettinyt josko laittais itelle ja mikittäis joskus itsekin tomarit ja pelit.
 
Mitä tarkoitusta varten? Livenähän tuosta ei ole vastaavaa hyötyä, koska jonkun täytyy gainit säätää kuitenkin samalla kun paukutat. Ja jos otat ulos kahdella kanavalla, ei miksaaja pääse enää säätämään rumpujen välistä balanssia eikä kaikuja. Nyt en vaan ymmärrä mitä ajetaan takaa, tällainen kaupunkilainen juntti kun olen...
Pienillä keikoillakin sen päätevahvistimen pitää olla suht' tymäkkä.

Studiopalstalla oli joku aika sit keskustelua omasta mikki/mikseri/efekti-hässäkästä livekäyttöä ajatellen:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ts.php?c=16&t=162438&co=150
 
Äänityshommiin vaik Mackien Onyx olis toimiva ratkaisu koska suht laadukkaiden etuasteiden lisäksi niitä voi suoraan käyttää audiointerfacena ja saada matskut suoraan äänityssoftaan ilman erillistä äänikorttia.

Mun mielestä joku edullisen luokan digimikseri olisi tohon käyttöön omiaan. Mulla on toi Yamaha 01v, minkä ostin käytettynä. Siinä on tarvittavat efektit, se on yksinkertainen käyttää ja saat tallennettua asetukset muistiin. Adat-kortilla onnistuu kytkentä äänikortin välillä. Äänenlaatu nyt ei mitään kovin kummoista luokkaa ole, mutta eipä se Mackiekaan niin ihmeellinen ole. Itselleni se on riittänyt.
 
Tuli tässä mieleen, että taisi olla Dave Wecklillä ton tapainen systeemi. Sääti hommat lavalta ja kävi soundcheckissä vielä kuuntelemassa salin puolelta, avustajan paukuttaessa, että homma oli kunnossa. Joku LS9 kauko-ohjauksella olisi tietty tohon jo aika muikea.
 
Mutta:
Ottakaa hyvä PA vuokralle/omistukseen ja vaki-ukko sitä hoitamaan, niin ei sun tartte enää itse miettiä, että tähän balladiin vois panna vähän pitkää kasarivirvelikaikua. Varmasti parempi lopputulos eikä edes kauheasti kalliimpi. Ainoa etu, minkä keksin omalle mikserille on se, että saat itse vaikutettua omaan kuunteluusi.

Sisäänrakennettu päätevahvistin on myös kätevä (vähemmän piuhoja ja kytkentöjä), ellet tarvitse kovaa tehoa.
 
Tästä tuli kyllä mieleen, että toisaalta erillinen vahvistin mahdollistaa tehomäärän nostamisen ilman mikserin vaihtoa ja joku valisti joskus, että mikseri+vahvistin yhdistelmän korjaaminen/uusiminen saattaa aiheuttaa vain isomman loven lompakkoon. Tiedä sitten.

Mitä tarkoitusta varten? Livenähän tuosta ei ole vastaavaa hyötyä, koska jonkun täytyy gainit säätää kuitenkin samalla kun paukutat. Ja jos otat ulos kahdella kanavalla, ei miksaaja pääse enää säätämään rumpujen välistä balanssia eikä kaikuja. Nyt en vaan ymmärrä mitä ajetaan takaa, tällainen kaupunkilainen juntti kun olen...
Pienillä keikoillakin sen päätevahvistimen pitää olla suht' tymäkkä.
 
Ihan äänentoistoa varten ajattelin. Kun on niin, että eräissä kuvioissa ei ole päämikserissä kanavia ja joskus tuntuu, että täytyis tom tomejakin saada hiukan enemmän kuulumaan. Näin esim. Olen nähnyt omin silmin keikoilla, että ihan ammapaavotkin käyttävät.

Ihan äänentoistoa varten ajattelin. Kun on niin, että eräissä kuvioissa ei ole päämikserissä kanavia ja joskus tuntuu, että täytyis tom tomejakin saada hiukan enemmän kuulumaan. Näin esim. Olen nähnyt omin silmin keikoilla, että ihan ammapaavotkin käyttävät.
 
No miltäs se silloin on kuulostanut?
 
Modern Drummerissa oli joskus jopa juttu, miten tuollainen tehdään. Artikkelin kaveri teki oman rumpumiksauksen lavalta Mackie 1604:llä + läjällä kompuroita yms. ja pisti sen sitten eteenpäin stereona salimikserille. En muista mikä oli motiivina. Mahdollisesti tyypin massiivinen tomisetuppi vs. keikkapaikkojen normaali varustus. Tossa tapauksessa se digimikseri olisi ihan paikallaan, kun siinä saa kantaa vähemmän kamaa keikalle. Kompurat ja muut kun on siinä itsessään.
 
Normaalikeikoilla meillä kulkee toi 01v mukana ja siihen tulee vain 2 laulua, basso ja 2x syntikka, isommissa paikoissa tai ulkona hyvin harvoin kitaratkin. Rumpuja ei ole yleensä tarve mikittää, mutta kerran oli subkick kiinni. Jos on omat rummut matkassa ja oma bändi, niin luotan omaan viritystaitooni, että saan kamat kuulostamaan vähintään siedettävältä akustisestikin. Vieraammissa bändeissä soittokamat ja PA-säätö ei aina ole mun murhe, joten yritän vain nauttia keikasta.
 
Omassa vakkaribändissä minä säädän miksauksen lavalta. Käytännössä ei siinä voi paljoa kuulla, yleisön reaktioita siinä lähinnä seurataan. Jos synasoittaja vetääkin liidiä vähän liian kovalla jne., niin se kyllä näkyy kasvoissa. Homma helpottuu, jos monitorointiin on mahdutettu 2 kpl pikkupönttöjä lavan kulmiin sidefill-tyyliin ja sinne menee sama mökä, kuin PA:lle. Siinä on sellainenkin taika, että kun pitää homman yksinkertaisena, ei sitä voi pilata ja säätäminenkin jää minimiin. Voisihan sen miksauksen ajaa omaan monitoriin, mutta mulle ei yleensä sellaista anneta. :)

Näin esim. Olen nähnyt omin silmin keikoilla, että ihan ammapaavotkin käyttävät.
 
ettei kyse vaan ois rumpumonitoroinnin hoitamisesta omalla tiskillä? jos FOH:een tulee rummut stereoparina, siitä on aika laiha lähteä balanssia rukkaamaan.

Modern Drummerissa oli joskus jopa juttu, miten tuollainen tehdään. Artikkelin kaveri teki oman rumpumiksauksen lavalta Mackie 1604:llä + läjällä kompuroita yms. ja pisti sen sitten eteenpäin stereona salimikserille. En muista mikä oli motiivina.
 
Trey Gunn bändissä soitellut Bob Muller miksaa itsensä lavalta. Motiivi oli muistaakseni se, että saa kanavia pöntöistä välillä kiinni jne. Sillä on tabloja yms. setissä mukana. Tämän kertoi DVD:n ekstroissa. http://www.youtube.com/watch?v=CjDkeeCAZWU&feature=related
 
Edit. Asian tarkistettuani kyse oli vain noiden käsiperkussioiden miksaamisesta sen mukaan kuin niitä käyttää. Ne menevät rumpalin mikseristä stereona "talon mikseriin", kun Bob käyttää myös panorointia jonkin verran hyödyksi.

Rumpujen kanavakohtaiset gainit saa säädettyä kotistudiossa tai treenikämpällä, lähimikityksessä kun ei säätöä tarvita akustiikan takia. Kokonaisbalanssinkin saa hyvin lähelle optimia. Yksi tapa on äänittää omia rumpujaan moniraitaisesti, ja hakea balanssit sitä kautta. Samalla on helppo testailla kompuroiden/efektien/eq:n käyttöä ja hakea halutut soundit jo kotisohvalla. Itse PA:n tehtävä kun on viimekädessä toistaa ääni sellaisena kun se äänilähteistä tulee, eli on oikeastaan kaksi eri asiaa miksata yhden soittimen balanssia/soundia tai koko saliääntä.
 
Erillinen rumpumikseri ja rumpalin omat efektit ja laitteet on ihan perusteltuja, yleensä kun tapaa miksaajien räkistä olevat laitteet kaikessa muussa käytössä kuin rumpukanavissa. Eikä lähtökohtaisesti tarkoitus ole missään nimessä se että efektoidaan ja ruuvataan rumpusoundeja ihan hulluna vain siksi että kun räkissä niitä laitteita nyt sattuu olemaan, vaan se että jos on tarvetta ruuvata soundia niin siihen on myös mahdollisuus.
 
Pointti: jos haluat vaikkapa geitata bassarin, se ei oikein onnistu jos sulla ei oo gatea.
 
Itse olen tehnyt niin, että olen ensin vireistänyt setin hyvin. Sitten mikittänyt ja äänittänyt settiä moniraitaisesti, ja hakenut yksitellen jokaiselle mikille optimaalisen sijainnin koskien niin bassarin, tomien kuin overheadien sijaintia (asia joka on muuten yllättävänkin senttipeliä). Tämän jälkeen olen testannut kaikki pluggariefektit maan ja taivaan välillä, ja etsimällä etsinyt tietynlaista minimalismia noudattaen ne soundit mitkä kuulostavat mielestäni kaikkein parhailta. Lopuksi voi kopioida "asetukset" keikkaräkin efekteihin.

Semmoista vielä, että aina rummuista tulee se akustinen soundi siitä PA:n ohi, vaikka miten mikittäisi ja luukuttaisi PA:ta. Aika iso saa olla tila tai sitten infernaalinen meteli, jos sen soinnin saa kokonaan peittoon. Silloin ei esiasetukset toimi vaan ääntä tehdään rinnan akustisen soinnin kanssa. Se edellämainittu subkick oli tähän ihan kiva tuote. Voisi oikeastaan ostaa semmoisen ittelleen.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että itseään lavalta miksaava rumpali on älytön kela. Soittotilan ja PA:n vaikutus asiaan on joka tapauksessa niin iso ettei rumpalilla ole mitään mahdollisuutta "esisäätää" asioita niin että toimis hyvin missä vaan. Saati sitten kuulla siihen omalle pallille asioita niin että mikään säätäminen olis mitenkään järjellistä. Jos ongelma on se että jotain haluttuja kompuroita/geittejä/sunmuitavehkeitä ei tunnu keikkapaikoilla riittävän rumpalin mielestä tarpeeksi rummuille niin silloinkin on järkevämpää vaikka sit hankkia ne vehkeet ja antaa sen miksaajan käyttää niitä, kuin koittaa ite sohlata niiden kanssa tilanteessa jossa se ei kuitenkaan onnistu (eli säätää sieltä missä ei kuule miltä ulos kuulostaa).
 
lähimikityksessä kun ei säätöä tarvita akustiikan takia
 
Siis hä? Kyllä se tila (akustiikka) ja PA vaikuttaa ihan yhtälailla siihen lähimikitettyyn soundiin.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että itseään lavalta miksaava rumpali on älytön kela. Soittotilan ja PA:n vaikutus asiaan on joka tapauksessa niin iso ettei rumpalilla ole mitään mahdollisuutta "esisäätää" asioita niin että toimis hyvin missä vaan. Saati sitten kuulla siihen omalle pallille asioita niin että mikään säätäminen olis mitenkään järjellistä. Jos ongelma on se että jotain haluttuja kompuroita/geittejä/sunmuitavehkeitä ei tunnu keikkapaikoilla riittävän rumpalin mielestä tarpeeksi rummuille niin silloinkin on järkevämpää vaikka sit hankkia ne vehkeet ja antaa sen miksaajan käyttää niitä, kuin koittaa ite sohlata niiden kanssa tilanteessa jossa se ei kuitenkaan onnistu (eli säätää sieltä missä ei kuule miltä ulos kuulostaa).
 
Nimenomaan. Jos on rahkeita hankkia ylimääräinen mikseri, se kannattaa antaa sille miksaajalle.
 

 
Siis hä? Kyllä se tila (akustiikka) ja PA vaikuttaa ihan yhtälailla siihen lähimikitettyyn soundiin.
 
Jep. Ja mikitkin vaikuttaa, eikä rumpujen virekään varmasti ole aina se yksi ja sama.

Jäi mainitsematta edellä, että meillä ei siis ole bändillä aina miksaajaa keikoilla, vaan koko paletti miksataan lavalta. Se ei tietysti ole ideaali vaihtoehto, mutta joskus näin on pakko tehdä. Koko edelläkirjoittamani homman perustin ilman miksaajaa tapahtuvaan keikkailuun.
 
Eikä lähimikityksessä kyllä ole tilalla mitään vaikutusta, overheadit on asia erikseen. Eihän tässä nyt puhuta sellaisista nyanseista joilla ei ole mitään tekemistä lopputuloksen kannalta?
 
Esimerkiksi tomareiden tai virvelin mikki kuulostaa tasan just samalta äänitettäessä livenä tai studiossa, en kyllä ymmärrä miksi akustiikka siihen vaikuttaisi. Vuotoääniä toki syntyy muista lavalla olevista instrumenteista, mutta nekin on oikealla sijoittelulla melko hyvin kurissa. Asiasta toki voi saivarrella ja pilkkua viilata, mutta sentin päässä kalvosta oleva mikki kuulee rummun soundin samanlaisena paljoakaan tilasta välittämättä.
 
Eli se perus-soundi jota haetaan on periaatteessa ihan sama niin livenä kuin studiossakin. Onhan kaikilla kitaristeillakin "oma soundinsa" mikä muokkautuu usein monenkin eri purkin läpi, eikä siihen ole miksaajalla sanan sijaa. Näin voi olla myös rumpalilla, korostaen että saliäänen miksaaminen ja oman soittimensa soundin miksaaminen on 2 eri asiaa.

Signaalitie, anyone?

Jäi mainitsematta edellä, että meillä ei siis ole bändillä aina miksaajaa keikoilla, vaan koko paletti miksataan lavalta. Se ei tietysti ole ideaali vaihtoehto, mutta joskus näin on pakko tehdä. Koko edelläkirjoittamani homman perustin ilman miksaajaa tapahtuvaan keikkailuun.
 
Eikä lähimikityksessä kyllä ole tilalla mitään vaikutusta, overheadit on asia erikseen. Eihän tässä nyt puhuta sellaisista nyanseista joilla ei ole mitään tekemistä lopputuloksen kannalta?
 
Esimerkiksi tomareiden tai virvelin mikki kuulostaa tasan just samalta äänitettäessä livenä tai studiossa, en kyllä ymmärrä miksi akustiikka siihen vaikuttaisi. Vuotoääniä toki syntyy muista lavalla olevista instrumenteista, mutta nekin on oikealla sijoittelulla melko hyvin kurissa. Asiasta toki voi saivarrella ja pilkkua viilata, mutta sentin päässä kalvosta oleva mikki kuulee rummun soundin samanlaisena paljoakaan tilasta välittämättä.
 
Eli se perus-soundi jota haetaan on periaatteessa ihan sama niin livenä kuin studiossakin. Onhan kaikilla kitaristeillakin "oma soundinsa" mikä muokkautuu usein monenkin eri purkin läpi, eikä siihen ole miksaajalla sanan sijaa. Näin voi olla myös rumpalilla, korostaen että saliäänen miksaaminen ja oman soittimensa soundin miksaaminen on 2 eri asiaa.
 
No on siinä akustiikalla vaikutusta. Jos viet vaikka sen bassarin johonkin betonikellariin tai sitten ulos jollekin rekkalavalle, niin kyllähän se ihan erilaiselta soundaa sun korviin - samoin sille mikille.
 
Ymmärrän kyllä, mitä haet takaa. PA-säädetään paikan mukaan (siihenkin se akustiikka vaikuttaa) ja sitten tietyllä tarkkuudella ne rumpusoundit olisi toistettavissa sitten samanlaisina. Kuitenkin se PA yleensä viritetään CD:n avulla tai analysaattorilla, mutta myös rummut voivat soundata hyvinkin erilaiselta paikasta riippuen. Tätä voi ja pitää tietysti säätää viritysavaimella, mutta samalla muuttuu olennaisesti se lähimikityksen soundi.
 
Näistä muutamasta muuttujastakin seuraa paljon säätöä, joka olisi helppoa tehdä yhden miehen sieltä salin puolelta, mutta melko aikaavievää tehdä itse lavalta. Tietysti vaatimustasot ovat ihmisillä erilaisia. Jos vaatimuksena on vain saada vähän "huminaa" sinne alapäähän, niin kaikin mokomin sitten vaikka noin.
 
Se säätö, mitä rumpuihin tarvitsee keikan aikana tehdä perusbalanssin haun jälkeen on niin pientä, että sitä tuskin tarvitsee jättää rumpalin murheeksi. Itse joskus ajattelin pistää virveliin mikin sutibiisejä varten. Luovuin ajatuksesta, koska mukavampi on pyytää soittokavereita laskemaan volyymiään sen verran, että sudit kuuluvat. Hiljaisempi dynamiikka tuo vaihtelua keikkasettiin ja yleisökin saa lepuuttaa välillä korviaan. Jossain meluisassa baarissa korkeintaan voisi se mikki olla tarpeen joskus.

Ei mikään mahdoton ajatus, jos hommaa semmosen pöydän itselleen, jossa on joka kanavalle direct outit, jolloin kaukokaapelilla voidaan vetää rumpukanavat päätiskiin. Tällöin voi olla suoraan itsellä hyvät rumpusoundit valmiiksi säädettynä pöydässä ja miksaaja sit säätää tasot miten lystää.
 
Vois olla sen verran kanavia, että saa koko bändin siihen pöytään ja siitä sitten auxeista monitorointi koko bändille, saa itse säätää lavalta vaikka keikan aikanakin. Ehkäpä vielä FW/USB-tiski josta saa kannettavalle tietokoneelle ääniteltyä keikat kätevästi.
 
Pikkukeikoilla vois suoraan sitten ajella pöydästä suoraan PA:ta (varmasti kuppilakeikkaa heittävä tietää ettei ihan joka paikkaan sitä erillistä miksaajaa saa, saati että liksasta jäisi jotain käteen miksaajan siivun jälkeen) ja treeniksellä äänittää treenidemoja.
 
Sit kun katot itelles jonkun tonnin-puoltoista budjettia ja opettelet päivätolkulla käyttämään noita vehkeitä ja asettelemaan mikkejä oikein. On se kivaa, jos siitä tykkää, kuten allekirjoittanut.
 
Itse en kylläkään omaa rumpumikseriä käytä mikäli löytyy erillinen miksaaja, on ilo ja onni kun saa keskittyä kaljan juo...siis soittamiseen. Useimmilla keikoilla pärjätään sillä, että meitsi säätää soundit ensin yks kerrallaan ja balanssi haetaan sitten silleen että kitaran tapaista kaulassaan roikottavat sun muut hyppää lavalta yleisön oletetulle paikalle ja kuuntelee ja huutelee mitä säädetään, samalla kun soitto soi. Ei mitään tosi-pro-meininkiä, enemmänkin maakuntasarjan kuppilarokkareiden arkipäivää.
 
Eihän toi eroa enää mitenkään siitä, että kaukokaapelissa on Y-piuhat tai kovahaara ja lavalla erillinen monitorimikseri. Sama kanavamäärä menee kaukokaapelin, paitis jos vaikka lähettää esim. tomit stereoryhmänä. Directouteista on iloa sitten, jos vielä äänität sen keikan.

No on siinä akustiikalla vaikutusta. Jos viet vaikka sen bassarin johonkin betonikellariin tai sitten ulos jollekin rekkalavalle, niin kyllähän se ihan erilaiselta soundaa sun korviin - samoin sille mikille.
 
Ei se ihan näin ole, koska itse rummun ääni ei muutu mihinkään, vaan se soi joka tilassa samalla tavalla. Se mikä taas muuttuu on tila ja sen akustiikka, ja se miten koet rumpujen soivan tietyssä tilassa sinne rumpupallille. Lähimikitetty rumpu soi jokaisessa tilassa samalla tavalla siksi, koska se ei kaappaa huoneakustiikkaa mukaansa.
 
Asian voi todeta esimerkiksi laittamalla korvan ihan kalvon viereen ja naputtamalla rumpua kevyesti. Seuraavalla keikalla voit erilaisessa tilassa toistaa saman prosedyyrin, ja todeta että se kuulostaa just samalta kuin edellisessäkin paikassa. Samaan tulokseen tulee myös mikserin päässä, esim. kanavien gaineja ei tarvi muuttaa tilan mukaan.
 
Yksi apu tässäkin tutkinnassa on äänittäminen. Kun äänittää vaikkapa samaa bassaria sekä keikalla että treeniksellä, se toden totta soundaa mikin näkökulmasta ihan samalle.