Media ja viihde ›

Oliver Stonen?
 
Jep.
 
Täytesana.

Jep.
 
Täytesana.
 
Tarantino käsikirjoittajana näemmä.
Juliette Lewis - hallitsee hämärät naisroolit Cape Fearia myöten

Anton Corbijn: Control (2007)
 
Joy Division -valokuvaajana alkuaan maineeseen nousseen Corbijnin elokuva Ian Curtisin lyhyestä elämästä. Alkupuolella tuli vähän sama fiilis kuin monissa suomalaisissa elämäkertaelokuvissa: hienosti tehtyjä (ja kuvattuja!) kohtauksia, mutta tarina ei kanna. Vähitellen Sam Rileyn todella loistava ja ennen kaikkea inhimillisen uskottava tulkinta päähenkilöstä rupesi kantamaan. Curtis alkoi vaikuttaa oikealta, hyvinkint avallisen ristiriitaiselta ihmiseltä eikä miltään piinattu nero -latteudelta.
 
Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että olen joskus ollut vähän samanlaisessa tilanteessa, vähän samanlaisin fiiliksin. Lopputulos oli onneksi erilainen.
 
Mustavalkoisuus toimii hienosti, Making Ofin värilliset pätkät kuvauksista näyttivät tosi oudoilta.
 
9/10

REC (2007)
 
Piti katsoa tämä itsekin kun on niin kovin kehuttu ja meni kyllä samantien top-10 kauhuleffoihin. Yleensä en säiky juurikaan kauhuleffoja, mutta tässä oli kyllä muutama todella kuumottava kohtaus. Loppu vähän meni läskiksi ja creditsien aikana tuleva biisi ei juurikaan niiden taustalle sopinut, mutta muutoin oikein bueno, mucho bueno leffa.
 
Pistetään nyt vaikka 9/10 ja suositukset päälle.

Frontier(s), vai olikohan se alkup. nimi Frontiere(s). En ymmärrä, miks joidenkin leffojen nimet on käännetty englanniks, kun ne tuodaan Suomeen. Aika tyly kauhupätkä, aihepiiri on vähän sellainen, että lahjaton ohjaaja ei saisi tulokseksi muuta kuin huumorisplatteria, kun pahiksena on kuitenkin kiihkoileva natsipappa. Aika rujo pätkä, mutta ei itsetarkoituksellisesti. Ja tää ei oikeen nauratakaan.
Ranskassahan on tehty viimeaikoina hyviä kauhuleffoja.
 
Tämä on kyllä totta. Tuntuu monesti, että nainen on vaan oma itsensä eikä näyttele pätkääkään.
 
Tämä pätee Daniel Day-Lewisiinkin, mutta ajatus siitä, että herra olisi samanlainen siviilissä, on aika pelottava.

Diary of the Dead
 
Voi Romero minkä teit. Land of the Dead oli pettymys, mutta tämä viides osa oli jo jotain käsittämätöntä räpellystä. Samalla tavalla tehty kuin Rec, eli kotikameralla dokumentoidaan tapahtumien kulkua. Siinä kun Night/Dawn/Day/Land oli jonkinlaista jatkumoa, niin tämä menee uudestaan koko epidemian syntyvaiheeseen joka kuitenkin tapahtuu tänä päivänä. Niinku häh.
 
Kamera ei heilu niin pal kuin Recissä, mutta muuten homma kusee pahemmin. Näyttelytyö on epäuskottavaa ja käsikirjoitus alleviivaava ja saarnaava. En edes muista miten leffa loppui, vaikka katsoin sen eilen illalla. Kertoo paljon. Gorea sentään löytyi.

Diary of the Dead
 
Voi Romero minkä teit. Land of the Dead oli pettymys, mutta tämä viides osa oli jo jotain käsittämätöntä räpellystä. Samalla tavalla tehty kuin Rec, eli kotikameralla dokumentoidaan tapahtumien kulkua. Siinä kun Night/Dawn/Day/Land oli jonkinlaista jatkumoa, niin tämä menee uudestaan koko epidemian syntyvaiheeseen joka kuitenkin tapahtuu tänä päivänä. Niinku häh.
 
Kamera ei heilu niin pal kuin Recissä, mutta muuten homma kusee pahemmin. Näyttelytyö on epäuskottavaa ja käsikirjoitus alleviivaava ja saarnaava. En edes muista miten leffa loppui, vaikka katsoin sen eilen illalla. Kertoo paljon. Gorea sentään löytyi.
 
Itsekin tuon katsoin, enkä olisi uskonut Romeron ohjaamaksi. Enemmän tuli mieleen joku Uwe Boll, heh. Njooh, melkoista räpeltämistähän tuo. Kovasti yritetään olla heiluvan kameran kanssa muka autenttisuuden alkulähteillä, mutta minkäänlaista tunnelmaa ei kertakaikkiaan synny. Sen sijaan joku Rec pureutuu suoraan tapahtumien ytimeen aika hemmetin tehokkaasti. Diary of the Dead oli vain niin amatöörimäinen ja sirpaleinen kokonaisuus, että voi voi. Mun mielestä taas leffan loppukohtaus tavoitti jotain palasia siitä Romeron aikaisemmasta "sanomallisuudesta", mutta eihän nyt yksi kohtaus koko elokuvaa voi pelastaa. Toinen mikä jäi mieleen, oli amish-miehen viikatetemppu. Mutta melkoista alamäkeä on Romeronkin ohjaajanura ollut, etenkin näiden uusien Dead-päivityksien osalta. Pojoja tälle 1,5/5.

Star Wars: Episode I - The Phantom Menace
 
Hyi mitä paskaa. Muistin tämän olleen ihan hyvä elokuva, mutta kyllä aika on näköjään vuosien aikana ehtinyt kullata muistot. Aivan jäätävää kurakakkaa dialogia ja CGI-elosteluita myöten. Miten joku Liam Neesonkin saadaan näyttämään siltä kuin tämä näyttelisi ensimmäistä kertaa. Oikeesti rupesi välillä ahdistamaan kun 99,9% kaikista lavasteista oli tehty tietokoneilla. Huomenna sitten kakkonen, muistan että se olisi vieläkin huonompi.

Huomenna sitten kakkoken, muistan että se olisi vieläkin huonompi.
 
Maailmassa on harvoja elokuvia jotka ovat huonompia kuin Phantom Menace. Star Wars E2 ei todellakaan ole yksi niistä.

Maailmassa on harvoja elokuvia jotka ovat huonompia kuin Phantom Menace. Star Wars E2 ei todellakaan ole yksi niistä.
 
Minusta toi ykkönen oli näistä uusista melkeinpä paras, kakkonen surkein. Kahdesti olen trilogian kylläkin vain katsonut.

Minusta toi ykkönen oli näistä uusista melkeinpä paras, kakkonen surkein. Kahdesti olen trilogian kylläkin vain katsonut.
 
Siis tosissasi sanot että Episode 1 oli susta kolmosta parempi? Olet ensimmäinen ihminen johon olen törmännyt joka on tätä mieltä :)

Siis tosissasi sanot että Episode 1 oli susta kolmosta parempi? Olet ensimmäinen ihminen johon olen törmännyt joka on tätä mieltä :)
 
En mää tykänny kolmosesta ollenkaan. En tiedä, ykkösessä oli sentään jotain kaikuja alkuperäisestä sarjasta. Anakinin ero äidistään ym draamaa ja tunteiden tuskaa. Seuraavissa kahdessa kaikki draama peittyi vielä ykköstä reilusti pahemmin erikoisefektien varjoon.
 
Ekalla katsomiskerralla taisin kyllä tykätä itse asiassa kakkosesta enemmän. Mutta jostain syystä mieli muuttui toisella kerralla.

Diary of the Dead
 
Voi Romero minkä teit
 
Samaa päivittelin itsekkin.
 
Night of the living dead, dawn of the dead ja day of the dead olivat ja ovat parhautta. Pitäneepä muuten katosoakkin ne tässä lähiaikoina.

Orpokoti ja Devil's Backbone ainakin ehottomasti, jos et ole nähny.
 
Kato nyt vaikka saman ohjaajan muut leffat, jos ei oo tuttuja.
 
Kiitos vinkeistä : )
 
American Gangster
****
Oikein mukava huumeiden ja korruption täyttämä rikosdraama. Piti otteessaan hyvin koko 2,5 tunnin kestonsa ajan. Denzel Washington ei kuulu suosikkinäyttelijöihini, mutta yllätti positiivisesti pahiksen roolissaan. Russel Crowe veti myös hyvin ja oli jälleen elementissään vähäeleisenä murjottajana. Leffa oli hieman dokumentinomainen, mutta niinhän nuo mafialeffat tuppaa monesti olemaan ja eipä tuo haitannut yhtään.

Aikamoinen läjä elokuvia tulee nyt listattua. yritän tähdittää ja luonnehtia kutakin parilla sanalla. lisäinfoa tarjoaa tuttuun tapaan www.IMDB.com
 
Donnie Darko 3/5
Varsin vakuuttava elokuva. Äänimaailma oli hieno. Elokuvan ja todellisuuden taustahälinänä kuuluvat lentokoneiden äänet menivät ihan sekaisin.
Aihe ei leffassa ollut itselleni mitenkään äärettömän mieluinen, mutta toteutus oli hieno. Jos tykkää tämän tyylisistä leffoista, niin kannattaa katsastaa.
Liian stressaava.
 
The Love Guru 3/5
Paikoittain aivan hulvatonta läppää, mutta kokonaisuutena ei yltänyt korkealle. Tuntuu siltä että elokuva olisi isketty kasaan perseilemällä.
 
The Devil Wears Prada 4/5
Elokuva muodin maailmasta. Naisten elokuva.
Tarjosi kuitenkin mukavaa viihdettä ja "koskettavaakin" sisältöä.
 
The Sleeping Dictionary 2/5
Brittikolonialistit viidakossa. Rakkaustarina. Vaisu suoritus. Odotin liikoja.
Eikä Jessica Alba ollut edes Niin nätti.
 
Shoot 'em Up 4/5
Toimintaa. Ammuskelua. Läppä.
 
Meet the spartans unrated 3/5
Hetkensä oli tälläkin. Ajankohtaisella läpällä ratsastava, paikoittain hullun hauskojakin juttuja... Mutta ei aivan huipputuotantoa.
 
Lord Of War 3/5
Nicholas Cage asekauppiaana.
Jos tykkää aseista ja "kovasta menosta", niin voi toimia.
 
Forgetting Sarah Marshall 4/5
Elokuvan tunnelmissa pystyi elämään mukana. Toimiva kokonaisuus.
Jälkikäteen jäi hyvä mieli.
 
Loveless In Los Angeles 1/5
Huono suoritus. Ei muuta.
 
Into the Blue 3/5
Raikkaat Karibian maisemat, rentoa menoa ja lopuksi äksöniäkin.
Jessica Alba oli hot.
 
Walk Hard the Dewey Cox Story 4/5
Kuvitteellisen rokkitähden elämää suurempi elämänkerta.
 
P.S. I Love You 4/5
Miespääosan näyttelijä veti hyvin.
Miinuksena se että tunnelma oli koko ajan melko haikea. Onneksi loppu oli kuitenkin onnellinen.
 
My Blueberry nights x/5
Nukahdin 1. ja 2. katselukerralla.
Elokuva perustuu aika vahvasti tunnelman kuvaamiseen. Asiasisältöä ei niinkään löydy. Toimii jos toimii(jos ei nukahda)
 
The Condemned 3/5
Stone Cold Steve Austin on äijä!
"Liikaa" väkivaltaa.
 
Rambo 4 /5
John rambo oli jälleen uskomattoman viileä.
 
Aika huonoja arvioita :D En kuitenkaan ala poistamaan. Uhrasin sentään pari kymmentä minuuttia uniajastani tähän.
E: puolikkaat ei näköjään tulleet... no pyöristetään sitten alas... .5=1/2=

Aika huonoja arvioita :D En kuitenkaan ala poistamaan. Uhrasin sentään pari kymmentä minuuttia uniajastani tähän.
 
Mun mielestä nämä oli juuri oikeanlaisia arvioita. Turha alkaa keksimään päästään tyylikkästi artikuloitua taidescheissea. Latoo vaan tiskiin omat fiiliksensä.

Natural Born Killers / off-topicina
 
On meneillään oikeudenkäynti, jossa käsitellään kolmen henkilön tekemää 23-vuotiaan pojan murhaa. Uhria lyötiin monia kertoja veitsellä ennen surmaamista. Minkä jälkeen ruumis heitettin parvekkeelta alas.
 
Purettaessa tapahtumien kulkua on selvinnyt, että koko surmateon ajan taka-alalla on pyörinyt täydellä volyymilla Natural Born Killers -elokuva.
 
Kammottavaa.
 

 
Sietämätöntä julmuutta / Leon Coen
 
Alkaako Coenin veljesten ote mustaan huumoriin lipsua vai muuttaako musta huumori vain muotoaan? Markkinatalouden kilikilikellojen ääniäkö kuuluisi taustalta?
 
George Clooney istuu kuitenkin hyvin hammaskalustoaan varjelevaksi asianajanuljuksi, joka on saada pahanpuoleisesti takkiinsa rakkauden rahastuksillisissa kiemuroissa. Olemuksessa Varkaiden paratiisin garygrand-maista vitsikkyyttä.
Leppoisaa hupia. 3/5

Bringing out the dead
 
Nikolas Kage vetää ambulanssimiehenä (ensihoitaja lienee oikea suomalainen termi) pitkin New Yorkin katuja ja kohtaa yhtä sun toista.
 
Muuten meininki on aika tuskainen ja ahdistunut/inhorealistinen, mutta Ving Rhames hillitön hahmo naurattaa kyllä vedet silmiin kesken kaiken kurjuuden. Vetää kaveri kyllä kovimman sivuosan mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Jo pelkästään sen takia kannattaa leffa katsoa. Vaikka eipä tässä pahemmin elämäänsä tunne haaskaavansa kun kyseisen leffan katsoo. Sellainen semi-taiteellinen arjen ja New Yorkin julkisivun takana elävän maailman kuvaus. Hyvästä scoresta lisäpisteet.
 
4/5

Funny Games (itävaltalainen versio)
 
Michael Haneken ohjaama kauhuleffa vuodelta '97. Perhe lähtee lomalle mökilleen -> kaksi kummaa kaverusta tulevat vierailemaan -> tappaminen alkaa.
 
Ei pelkästään leffan teemana ole kidutus, vaan koko elokuva myös on sitä itsessään. Tuskallisen ärsyttävä, hidas ja mateleva. Kaksi pahista ovat ehkä elokuvahistorian raivostuttavimmat hahmot. Eeeei... kaikki hahmot ovat raivostuttavia. Ja tyhmiä. "Kauhu"leffaksi tätä elokuvaa on hankala sanoa, koska en pelästynyt kertaakaan tämän aikana. Ja minä siis olen henkilö joka säikkyy ihan pienimmistäkin asioista leffoja katsellessa enkä juuri kauhua katso.
 
Juonenkäänteet ovat typeriä, loppu on typerä. Alkukin on muuten typerä. En suosittele. Amerikkalaista versiota en vaivaudu tsekkaamaan.
 
1/5