Klassinen ›

Tämä on ehkä vähän rumasti sanottu, mutta megan kunnianhimoisen kirjoitustyylin tuntien tämä aloittelijatason korrelaattivirhe huvitti kovasti, etenkin kun viesti oli kerrankin niin lyhyt ja yksinkertainen. Kaikella kunnioituksella.
 
Kiitos kohteliaisuudesta. Uusimpien vesileimatutkimusten perusteella Adagio maestoso on sävelletty 1784 huhtikuussa. Michael Haydnin sinfonia syntyi Michaelbeuernin luostarin? apotin vihkiäisiin 1783, Syytä siihen miksi Mozart muokkasi sitä uudelleen ei tiedetä. Nykytietämyksen mukaan tuskin kuitenkaan esitettäväksi 5 päivässä syntyneen Linziläisen sinfonian yhteydessä kreivi Thunin vieraana kuten pitkään kai oletettiin.
 
Kuka sydäntäni hyvin lähellä oleva säveltäjä on sanonut: "En väitä olevani brittiläinen säveltäjä"

Kuka sydäntäni hyvin lähellä oleva säveltäjä on sanonut: "En väitä olevani brittiläinen säveltäjä"
 
Olisko Delius liian helppo vastaus..?
 
E. Menee tosin vuorot vähän sekasin; seuraavan kysymyksen vois esittää sakvaka kun vastas oikein tuohon sinfoniakysymykseen. Jos nyt halutaan otsikon esittämän tavan mukaan tässä edetä, vaikka samapa tuo.

No sitten miä kysyn. Kenen eteläeurooppalaisen säveltäjän kokoamaa kaksiosaista kokoelmaa pidetään eräinä varhaisimpina etydeinä? Kokoelma sisältää harjoituksia mm. urkujen soittotekniikkaan ja kontrapunktiin. Tekniikkaharjoitukset ovat ajan tyylin mukaiset, ja nykyajan käytäntöön ne eivät sopisi ollenkaan. Esim. C-duuriasteikkoon säveltäjä sanoo, ettei peukaloa tulisi käyttää ollenkaan, vaan tulee loikata keskisormella nimettömän yli, kun sormet loppuvat kesken.
 
Kysyn nyt siis säveltäjän ja kokoelman nimeä.
 
Ps. Vastatkaa tähän vasta kun edellinen kysymys on ratkennut, etteivät vuorot menisi enempää sekaisin.
 
Pps. Minunkin mielestäni vastaus aikaisempaan on Delius, mutta annetaan kysymyksen esittäjän varmistaa vielä vastaus oikeaksi/vääräksi.

Olisko Delius liian helppo vastaus..?.
 
Vastauksen helppoudesta en tiedä, mutta ainakin se on oikea. Eräs säveltäjän lempimottoja kuului; "Älä milloinkaan selittele, selitteleminen on heikkoutta"

Vastauksen helppoudesta en tiedä, mutta ainakin se on oikea. Eräs säveltäjän lempimottoja kuului; "Älä milloinkaan selittele, selitteleminen on heikkoutta"
 
No "helppous" tuli siitä että olet tainnut kirjoittaa aika paljon Deliuksesta tällä palstalla.
 
Mutta jospa joku osaisi vastata tuohon sakvakan kyssäriin ennen kuin uutta laitetaan..? Vai tarvitaanko vihjeitä?

No sitten miä kysyn. Kenen eteläeurooppalaisen säveltäjän kokoamaa kaksiosaista kokoelmaa pidetään eräinä varhaisimpina etydeinä? Kokoelma sisältää harjoituksia mm. urkujen soittotekniikkaan ja kontrapunktiin. Tekniikkaharjoitukset ovat ajan tyylin mukaiset, ja nykyajan käytäntöön ne eivät sopisi ollenkaan. Esim. C-duuriasteikkoon säveltäjä sanoo, ettei peukaloa tulisi käyttää ollenkaan, vaan tulee loikata keskisormella nimettömän yli, kun sormet loppuvat kesken.
 
Kysyn nyt siis säveltäjän ja kokoelman nimeä.
 
Girolamo Diruta: Il transilvano

Aivan oikein, kompaaja jatkaa.

ohhoh täällähän on kuollut meininki. Voisinpa koettaa herätellä ihmisiä ja kysyä:
 
Eli mitä osaa huivi näyttelee Faunin iltapäivässä?

Oli komppaajan vuoro:
 
Kuka sävelsi ensimmäiset eurooppalaiset neliääniset sävellykset ja mitkä ovat näiden sävellyksien nimet ja sävellysvuodet?

Kuka sävelsi ensimmäiset eurooppalaiset neliääniset sävellykset ja mitkä ovat näiden sävellyksien nimet ja sävellysvuodet?
 
Joku euroopanpuoleisen Georgian säveltäjä-hymnografi. Neliääninen lauluperinne kuuluu Adzaran, Gurian ja Imeretin seuduille. Täytynee perehtyä asiaan. Mikael Modrekili on ainakin kuuluisa.
E: Väärä hälytys, eksyin Euroopan ulkopuolelle.
Pérotin (lat. Perotinus): Sederunt principes (1198) ja Viderunt omnes (1198-99).

Ja levesinet jatkaa.
 
Tosin joissain lähteissä teosten syntyvuodet ovat juuri päinvastoin, mutta ei ********* pilkkua.
 
Ja tuosta maistiaisia niille, jotka eivät ole teosta vielä kuulleet:
 
http://www.youtube.com/watch?v=SaSdml3V2eQ

Kenen edesmenneen poikkeuksellisen nuorena konservatorio-opintonsa aloittaneen belgialaisen muusikon sävellys uruille ja orkesterille esitetään syyskuussa 2008 vihdoinkin niillä planeetan suurimmilla toimintakuntoisilla pilliuruilla, joiden äveriäs omistaja oli tilannut teoksen mutta ehti kuolla ennen kuin pääsi järjestämään tapansa mukaan ilmaiskonsertin yli 10.000 hengelle ja jättiläiskotkalle tavaratalossaan 80 vuotta sitten?

Kenen edesmenneen poikkeuksellisen nuorena konservatorio-opintonsa aloittaneen belgialaisen muusikon sävellys uruille ja orkesterille esitetään syyskuussa 2008 vihdoinkin niillä planeetan suurimmilla toimintakuntoisilla pilliuruilla, joiden äveriäs omistaja oli tilannut teoksen mutta ehti kuolla ennen kuin pääsi järjestämään tapansa mukaan ilmaiskonsertin yli 10.000 hengelle ja jättiläiskotkalle tavaratalossaan 80 vuotta sitten?
 
joseph jongen?
 
mikä halavatun kotka? :)

joseph jongen?
 
mikä halavatun kotka? :)
 
Aivan oikein, Jongenia haettiin. Tarkoitan sitä maailmannäyttelyn käynyttä, Frankfurtissa valmistettua pronssista kotkaa, joka jököttää entisen Wanamakerin Philadelphian tavaratalon suuren salin keskellä nokka kohti Wanamakerin urkuja ja kunniapaikalta kuulee päivittäin yleensä kaksi urkumusiikkiesitystä, joulun tienoilla vähän enemmänkin. :D
http://www.photosofphiladelphia.com/photo_963859.html
 
Miuq jatkaa.

Herätys! Kukaan ei näytä vastaavan. Tiedän, että olen luvatta ohituskaistalla, mutta jotta eloa tulisi, esitän kysymyksen (anteeeksi vielä kerran):
 
Kenellä klassisen musiikin nerolla ei ollut absoluuttista nuottikorvaa?

Kenellä klassisen musiikin nerolla ei ollut absoluuttista nuottikorvaa?
 
Joseph Haydnilla, Maurice Ravelilla, Richard Wagnerilla ja Igor Stravinskylla
 
Tässä on artikkeli jossa ei mainita Haydnia ja Ravelia mutta sen sijaan mukaan pääsee Brahms
http://psychologytoday.com/articles/pto-20060717-000003.html
 
Wikipedian artikkelin lähteistetyn tiedon mukaan barokin ja klassismin säveltäjistä vain Mozartin absoluuttinen sävelkorva olisi dokumentoitu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Absolute_pitch

Vastaus oli enemmän kuin oikein. Olin kuullut vain Wagnerin sävelkorvasta Joonas Kokkosen tekstien perusteella. Sinänsä merkillistä: musiikin nero ei tarvitse absoluuttista sävelkorvaa, eikä edes matemaattinen nero korkeaa ÄO:ta (Richard Feynman, fysiikan Nobelin voittaja 1965, ÄO 122).
 
Seuraava kysymys, kiitos.

Dvorakin kerrotaan anekdootin mukaan sanoneen erään säveltäjän varhaissinfonioita tutkiessaan jotakin tämän tapaista: "Mitä enemmän niitä tutkin sitä enemmän ne herättävät minussa ihmetystä". Kenen säveltäjän sinfonioista oli kyse?

Dvorakin kerrotaan anekdootin mukaan sanoneen erään säveltäjän varhaissinfonioita tutkiessaan jotakin tämän tapaista: "Mitä enemmän niitä tutkin sitä enemmän ne herättävät minussa ihmetystä". Kenen säveltäjän sinfonioista oli kyse?
 
Tämän osasin kirjoittajankin perusteella arvata, mutta hain netistä varmistuksen.
 
"In 1816 at the age of 19, Schubert had completed his Symphony No. 4 in C Minor (lempisinfoniani muuten!). His youthful exuberance and Viennese nature contribute to the personal musical landscape inspiring Dvorak to write of the symphonies 'the more I study them, the more I marvel'".
 
http://www.andrews.edu/~mack/pnotes/feb192.html
 
Eli vastaushan on: Franz Schubert.