Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Muistan jäsen John Titorin maininneen joskus tuolla kitarat:soittaminen palstalla, että nuotteihin on mahdollista merkitä myös mistä kyseiset äänet pitää ottaa otelaudalta. Miten tämä onnistuu? Ja en puhu tabulatuureista vaan ihan oikeista nuoteista
 
Siitä on miljoona vuotta kun kitaraa oon nuoteista soitellut mutta muistelen että nuotin edessä oli pieni numero, joka kertoi miltä kieleltä kyseinen nuotti soitetaan ja sehän osoittaa yksiselitteisesti paikan, yhdeltä kieleltä saadaan tietty nuotti vain yhdestä kohtaa.
 
Viisaammat korjatkoot ja täydentäkööt.

Usein käytetään myös roomalaisia numeroita nuotin yläpuolella osoittamaan asemaa missä soitetaan.
Esim. III tarkoittaa, että etusormi on kolmanella nauhalla, nuotissa voi olla vielä lisäksi pieni numero nuotin kohdalla, mikä kertoo millä sormella kyseinen ääni soitetaan.

Ympäröity numero osoittaa, mitä kieltä halutaan soitettavan. Se sijoitetaan kohteena olevan nuotin välittömään läheisyyten, usein alapuolelle. Toinen tapa on käyttää ympäröityjä kielen nimiä.
Tätä ja yllämainittua tapaa käytetään kussakin kohdassa selkeyden mukaan.

Kertokaa pliis, miten murretut(tai vähennetyt?)soinnut muodostetaan. Eli ne soinnut, joiden perässä on astemerkki.
 
Enpä ole moneen kysymykseeni saanut vastausta, josko edes tähän... :(

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24497
 
Kertokaa pliis, miten murretut(tai vähennetyt?)soinnut muodostetaan. Eli ne soinnut, joiden perässä on astemerkki.
 
Enpä ole moneen kysymykseeni saanut vastausta, josko edes tähän... :(
 
Sulla on kyllä niin pahasti teoria karkuteillä, että hommaa joku perusteos ja mieluiten joku opettaja sitä kanssasi läpikäymään.

Sulla on kyllä niin pahasti teoria karkuteillä, että hommaa joku perusteos ja mieluiten joku opettaja sitä kanssasi läpikäymään.
 
No kun en...
 
Kun tänne foorumille rekisteröidyn, ajattelin, että voisin saada vastauksia mieltä painaviin asioihin. Pakko oli nyt täältä tulla kysymään, koska tuolla kitaransoittoalueella ei kerrota sointujenmuodostamistopicissa, miten nämä astemerkkisoinnut tehdään.
 
No mutta, kiitos vaan kovasti tuosta tyhjentävästä vastauksesta. Auttoikin kovasti. Osa teistä, jotka osaatte tosi hyvin teoriaa, taidatte olla itseänne niin täynnä, että pidätte kaikkea itsestäänselvyytenä. Ja jos joku tällaista alkeellista teoriakysymystä tulee kysymään, niin tuohan on aika kattava ja asiallinen vastaus tuollainen. Ette vissiin voi jakaa tietojanne muille?
 
Kaikki muusikot eivät vain ole teoreetikkoja. Soittamista voi opetella melkeinpä ilman mitään teoriatietoutta, vaikka perusasiat kylläkin on hallittava.
 
Toistan vielä kysymykseni, jos joku vaikka olisi halukas auttamaan:
Mitä säveliä asteikolta tarvitaan, jotta voidaan muodostaa esim. C_?

Toistan vielä kysymykseni, jos joku vaikka olisi halukas auttamaan:
Mitä säveliä asteikolta tarvitaan, jotta voidaan muodostaa esim. C_?
 
jonnevaltosen laittamassa linkissä tämä oli kyllä selitetty:
Vähennetty sointu merkitään perussävelen oikeaan yläkulmaan ns. astemerkillä (vrt. Celcius-merkki), esim. C-vähennetty (C-ES-GES) = C (ja astemerkki, en tiedä mistä se saadaa näppäimistöltä ;) Nelisoinnut merkitään jälleen samaan tapaan.
 
Kannattaa vähän lukea noita FAQeja. Ne on kirjoitettu siksi, että näitä samoja asioita kysytään niin usein.

Muutama sekalainen kysymys koskien partituureja!
 
- Ensinnäkin, mitä tuollaiset pitkien ja lyhyiden nuottien risteytyksiltä näyttävät otukset ovat, joita mm. tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:CuiVil3_2p204.png on nähtävissä tuolla bassostemmassa ensimmäisissä neljässä tahdissa? Niitä on tuossakin sitäpaitsi kahta eri lajia, mitkähän ovat erot? Toinen näyttäisi olevan tremolo kahden eri nuotin välillä malliin http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Tremolo_notation_two_notes.png , mutta tuossa toisessa nuo viivat ovat kiinni itse nuoteissa? Mitähän siitä seuraa?
 
- Tremolon merkinnässähän nuotin päälle vedetään vaihteleva määrä viivoja. Olen käsittänyt, että viivojen määrä ilmaisee tremolon nopeutta: esim. 2 viivaa=16-osanuotin nopeudella. Onko näin?
 
- Miten ilmaistaan, jos kaksi samaa stemmaa soittavaa soitinta jakaantuvat soittamaan kahta eri melodiaa, jotka kuitenkin on kirjoitettu päällekkäin samaan stemmaan? Olen lukenut tästä joskus jostain, mutten nyt muista mistä, enkä löydäkään tietoa tähän hätään.
 
- Sitten kysymys ihan nuottien nimistä. "Käyrätorven tukeääniä ei tule kirjoittaa pienen b:n alapuolelle (soiva es)." Mikähän on tämä soiva es ihan nuottiviivastolla? Ei ole ollut tarvetta opetella tällaisia, eikä netistä sen puoleen mistään löydy oppiakaan näin yksinkertaisiin palikkakysymyksiin. :(
 
- Mites tämä rytmisoitinten notaatio klassisen musiikin puolella? Käytetäänkö samaa kuin rokissa, eli http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Drumkit_notation_cymbals.png jne. ? Miten käsilautaset siis merkitään?
 
- Ja viimeisenä: Miten "in C" - merkintää käytetään oikein? Käsittääkseni se tarkoittaa, että sillä varustetut nuotit on tarkoitettu soiviksi niinkuin niissä lukee. Myös, vaikka partituuri koostuisi kaikenlaisista eri tavoilla transponoivista soittimista, merkinnällä "in C" kuitataan ne kaikki stemmojenkirjoittajan ongelmaksi? Mites tämän yhteydet kappaleen sävellajiin sitten ovat? Jos kappale onkin vaikka E-duurissa tai A-mollissa, niin onko merkintä edelleen "in C"? Tällaisestakaan ei oikein netistä löydy tietoja (eikä sen paremmin muutamasta teoriakirjasta, joita olen kahlannut), joten parempi on kai kysyä ihmisiltä.

Muutama sekalainen kysymys koskien partituureja!
 
- Ensinnäkin, mitä tuollaiset pitkien ja lyhyiden nuottien risteytyksiltä näyttävät otukset ovat, joita mm. tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:CuiVil3_2p204.png on nähtävissä tuolla bassostemmassa ensimmäisissä neljässä tahdissa? Niitä on tuossakin sitäpaitsi kahta eri lajia, mitkähän ovat erot? Toinen näyttäisi olevan tremolo kahden eri nuotin välillä malliin http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Tremolo_notation_two_notes.png , mutta tuossa toisessa nuo viivat ovat kiinni itse nuoteissa? Mitähän siitä seuraa?
 
Tremoloa tarkoittaa molemmat. Jälkimmäisessä tapauksessa on pakko jättää pieni väli nuotinvarren ja tremolomerkin väliin ettei sekoita neljäsosanuottia ja kahdeksasosanuottia keskenään. Puolinuotin osalta ei voi tulla sekaannusta, siksi tremolomerkit voi kirjoittaa myös kiinni nuotinvarteen.
 
- Tremolon merkinnässähän nuotin päälle vedetään vaihteleva määrä viivoja. Olen käsittänyt, että viivojen määrä ilmaisee tremolon nopeutta: esim. 2 viivaa=16-osanuotin nopeudella. Onko näin?
 
Jepjep.
 
- Miten ilmaistaan, jos kaksi samaa stemmaa soittavaa soitinta jakaantuvat soittamaan kahta eri melodiaa, jotka kuitenkin on kirjoitettu päällekkäin samaan stemmaan? Olen lukenut tästä joskus jostain, mutten nyt muista mistä, enkä löydäkään tietoa tähän hätään.
 
Divisi tai lyhennettynä div. Sitten kun palataan taas soittamaan samaa ääntä voidaan varmistaa vielä kirjoittamalla unisono tai lyhennettynä unis.
 
- Sitten kysymys ihan nuottien nimistä. "Käyrätorven tukeääniä ei tule kirjoittaa pienen b:n alapuolelle (soiva es)." Mikähän on tämä soiva es ihan nuottiviivastolla? Ei ole ollut tarvetta opetella tällaisia, eikä netistä sen puoleen mistään löydy oppiakaan näin yksinkertaisiin palikkakysymyksiin. :(
 
Pieni b on keski-c:n (eli g avaimella ekalla ala-apuviivalla, F-avaimella ekalla yläapuviivalla) alapuolella oleva alennettu h. Soiva pieni es on puhtaan kvintin verran alempana, eli F-avaimella kolmannessa välissä, g-avaimella kolmannen ala-apuviivan alla.
 
- Ja viimeisenä: Miten "in C" - merkintää käytetään oikein? Käsittääkseni se tarkoittaa, että sillä varustetut nuotit on tarkoitettu soiviksi niinkuin niissä lukee. Myös, vaikka partituuri koostuisi kaikenlaisista eri tavoilla transponoivista soittimista, merkinnällä "in C" kuitataan ne kaikki stemmojenkirjoittajan ongelmaksi? Mites tämän yhteydet kappaleen sävellajiin sitten ovat? Jos kappale onkin vaikka E-duurissa tai A-mollissa, niin onko merkintä edelleen "in C"?
 
In C-merkintä tarkoittaa sitä, että kaikki soittimet on kirjoitettu partituuriin soivalta korkeudelta, niitä ei ole siis transponoitu, aivan kuten sanoit.
 
Jos kappaleen sävellaji on vaikka A-duuri, se on sitten A-duuri. In C ei vaikuta sävellajiin millään tavalla. Silloin kun soittimet kirjoitetaan transpositioon, transponoivien soitinten stemmat ovat eri sävellajissa kuin ei-transponoivien soitinten stemmat.
 
Toivottavasti tämä auttoi.

Muutama sekalainen kysymys koskien partituureja!
 
- Ensinnäkin, mitä tuollaiset pitkien ja lyhyiden nuottien risteytyksiltä näyttävät otukset ovat, joita mm. tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:CuiVil3_2p204.png on nähtävissä tuolla bassostemmassa ensimmäisissä neljässä tahdissa? Niitä on tuossakin sitäpaitsi kahta eri lajia, mitkähän ovat erot? Toinen näyttäisi olevan tremolo kahden eri nuotin välillä malliin http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Tremolo_notation_two_notes.png , mutta tuossa toisessa nuo viivat ovat kiinni itse nuoteissa? Mitähän siitä seuraa?
 
Kyllä ne kaikki tarkottaa merkityn aika-arvon mittaista tremoloa niiden kahden nuotin välillä. Merkintätavat näemmä vaihtelee, ihan yhden biisin sisälläkin.
 
- Tremolon merkinnässähän nuotin päälle vedetään vaihteleva määrä viivoja. Olen käsittänyt, että viivojen määrä ilmaisee tremolon nopeutta: esim. 2 viivaa=16-osanuotin nopeudella. Onko näin?
 
Kyllä. Mainitsemassasi esimerkissä tosin kyse ei ole tremolosta; tremolo tarkoittaa määrittelemättömän nopeaa toistoa (eli kolmea viivaa nuotin päällä).
 
- Miten ilmaistaan, jos kaksi samaa stemmaa soittavaa soitinta jakaantuvat soittamaan kahta eri melodiaa, jotka kuitenkin on kirjoitettu päällekkäin samaan stemmaan? Olen lukenut tästä joskus jostain, mutten nyt muista mistä, enkä löydäkään tietoa tähän hätään.
 
Ylästemman palkit ylöspäin ja alastemman alaspäin. Jos tätä haettiin..?
 
- Sitten kysymys ihan nuottien nimistä. "Käyrätorven tukeääniä ei tule kirjoittaa pienen b:n alapuolelle (soiva es)." Mikähän on tämä soiva es ihan nuottiviivastolla? Ei ole ollut tarvetta opetella tällaisia, eikä netistä sen puoleen mistään löydy oppiakaan näin yksinkertaisiin palikkakysymyksiin. :(
 
Soiva pieni es löytyy g-avaimellisen viivaston kolmannen ala-apuviivan alapuolelta alennusmerkillä varustettuna. :)
 
- Ja viimeisenä: Miten "in C" - merkintää käytetään oikein? Käsittääkseni se tarkoittaa, että sillä varustetut nuotit on tarkoitettu soiviksi niinkuin niissä lukee. Myös, vaikka partituuri koostuisi kaikenlaisista eri tavoilla transponoivista soittimista, merkinnällä "in C" kuitataan ne kaikki stemmojenkirjoittajan ongelmaksi? Mites tämän yhteydet kappaleen sävellajiin sitten ovat? Jos kappale onkin vaikka E-duurissa tai A-mollissa, niin onko merkintä edelleen "in C"? Tällaisestakaan ei oikein netistä löydy tietoja (eikä sen paremmin muutamasta teoriakirjasta, joita olen kahlannut), joten parempi on kai kysyä ihmisiltä.
 
Sikäli kuin oikein ymmärrän, "in C" -merkintä tarkoittaa että nuotit on kirjoitettu soivalle korkeudelle, oli sävellaji mikä tahansa.
 
Tuohon symbaalikysymykseen en osaa vastata tarkasti, mutta kyllä noita samoja symboleja ainakin on ymmärtääkseni käytössä.
 
E. Ja pari minuuttia hitaampana...

Muutama sekalainen kysymys koskien partituureja!
 
- Mites tämä rytmisoitinten notaatio klassisen musiikin puolella? Käytetäänkö samaa kuin rokissa, eli http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Drumkit_notation_cymbals.png jne. ? Miten käsilautaset siis merkitään?
 
Klassisessa musiikissa ei käytetä samaa rumpusettinotaatiota kuin kevyessä musiikissa. Jokainen soitin listataan teoksen alussa ja ne sijoitetaan vapaasti viivastolle.
 
"Käsilautaset" merkitään partituuriin: cymbals a2, jossa a2 tarkoittaa nimenomaan vastakkain soitettavia orkesterisymbaaleja. Muuten notaatio on kuten muissakin soittimissa.
 
Lyömäsoitinstemmassa kirjoitetaan aina instrumentin nimi ennen notaatiota. Jos soitetaan useampaa symbaalia samaan aikaan, ne voidaan mainita parituurin liitteenä tai mainita ne suoraan stemmassa. Nuotit voidaan kirjoittaa yhden symbaalin ollessa kyseessä esim. yksiviivaiselle viivastolle.
 
Jos käytetään muita kuin a2 symbaaleja (kuten nykyisin usimmiten) niin symbaalin nimen yhteydessä (instrumenttilistassa) mainitaan sana "suspended" (lyhenne: susp.). Tällöin symbaali on telineessä.

Jeps, kiitos nopeista vastauksista, juuri näitä hainkin!
 
Eli ripustettu symbaali merkitään "cymbals susp." viivaston alkuun.
 
Sellainen lisäkysymys tuosta div./unis.-merkinnästä, että miten olisi järkevintä merkitä keskelle vaikkapa jotain monta tahtia pitkää puhaltimen nuottia, että soittaja/soittajaryhmä vaihtuu (soittajia ollessa siis parillinen määrä)? Taukojen lisääminen toisen "melodialinjan" merkiksi ei oikein selkiinnytä tilannetta. Vai kannattaisiko kokeilla jotain ihan muuta tai koetella puhaltajien keuhkojen kestävyyttä?

Sellainen lisäkysymys tuosta div./unis.-merkinnästä, että miten olisi järkevintä merkitä keskelle vaikkapa jotain monta tahtia pitkää puhaltimen nuottia, että soittaja/soittajaryhmä vaihtuu (soittajia ollessa siis parillinen määrä)? Taukojen lisääminen toisen "melodialinjan" merkiksi ei oikein selkiinnytä tilannetta. Vai kannattaisiko kokeilla jotain ihan muuta tai koetella puhaltajien keuhkojen kestävyyttä?
 
Jos olet esimerkiksi kirjoittanut kaksi huilustemmaa samalle viivastolle, ja haluat että vain toinen heistä soittaa, voit käyttää merkintää a1, jos taas haluat että molemmat huilistit soittavat saman melodian, käytä merkintää a2. Ykkösstemman ja kakkosstemman soittajat voi eritellä tarvittaessa 1. ja 2. tai 1_ ja 2_merkinnöillä.
 
Tuota soittajaryhmän vaihtumista koskevia merkintöjä ei oikeastaan yleensä tarvita, koska partituurissa kuitenkin on eri instrumenteille/ryhmille omat viivastonsa. Tarkoitatko nyt tilannetta jossa samalle viivastolle kirjoitat ensin vaikka huiluja, mutta myöhemmin käyrätorven tms.?

Jeps, kiitos nopeista vastauksista, juuri näitä hainkin!
 
Eli ripustettu symbaali merkitään "cymbals susp." viivaston alkuun.
 
Sellainen lisäkysymys tuosta div./unis.-merkinnästä, että miten olisi järkevintä merkitä keskelle vaikkapa jotain monta tahtia pitkää puhaltimen nuottia, että soittaja/soittajaryhmä vaihtuu (soittajia ollessa siis parillinen määrä)? Taukojen lisääminen toisen "melodialinjan" merkiksi ei oikein selkiinnytä tilannetta. Vai kannattaisiko kokeilla jotain ihan muuta tai koetella puhaltajien keuhkojen kestävyyttä?
 
Jos kyse on vaikkapa kahden huilun stemmasta niin ne erotellaan toisistaan järjestysnumerolla: 1. ja 2. tai I, II. Nuotin päällä oleva numero kertoo, että ko. kohdasssa soittaa vain toinen huilisteista. Jos haluat molempien soittavan, niin silloin käytetään "a" -merkintää: kahden soittajan kohdalla a2, kolmen a3 jne.
 
Ja kysymyksesi: Aloita stemma jommalla kummalla soittajalla (I tai II). Vihellä melodiaa ja kun ilma loppuu, niin siihen joko luftari, että soittaja saa ilmaa tai toinen soittaja jatkaa.
 
Yleensä miellyttävintä on tehdä vaihdos tahdin alussa. Jo soittava päättää esim 1/8 tai 1/4 nuotin mittaan ja toinen aloittaa tahdin alusta esim. kokonuotilla (oletus 4/4 tahtilaji). Orkesterissa vierekkäin soittavat muusikot lukevat nuotin ja huomaavat, että tarkoituksena on saada sama ääni jatkumaan. Toteutuksena muusikot pyrkivät tekemään vaihdon niin, ettei saumaa kuulu laisinkaan; toinen saattaa aloittaa aiemmin mitä nuotteihin on merkitty, crescendolla ja toinen venyttää lopettamista kirjoitetun nuotin yli, -diminuendo.
 
Kysymyksiäsi varten on olemassa kirjallisuutta ja ennen kaikkea partituureja. Sacresta löytyy perusasioihin kaikki esimerkit. Uudemmista partsikoista vielä enemmän.

Ookei, tämä selvensi... Pitäisi kyllä käydä kirjastossa hakemassa partituureja ja muitakin kirjoja, esim. se Berliozin ja Straussin orkestrointiopas olisi taas erittäin hyödyllinen. Väsäsin nyt näiden vinkkien perusteella seuraavanlaisen trumpettistemman:
 
http://img300.imageshack.us/img300/3975/stemmauy1.jpg
 
Pökäle on siis E-duurissa ja G-avaimella, jos joku trumpetisti haluaisi kommentoida sen soitettavuutta. Mutta onko nuo numerot nyt merkitty oikein, eli tajusinko idean?

Ookei, tämä selvensi... Pitäisi kyllä käydä kirjastossa hakemassa partituureja ja muitakin kirjoja, esim. se Berliozin ja Straussin orkestrointiopas olisi taas erittäin hyödyllinen. Väsäsin nyt näiden vinkkien perusteella seuraavanlaisen trumpettistemman:
 
http://img300.imageshack.us/img300/3975/stemmauy1.jpg
 
Pökäle on siis E-duurissa ja G-avaimella, jos joku trumpetisti haluaisi kommentoida sen soitettavuutta. Mutta onko nuo numerot nyt merkitty oikein, eli tajusinko idean?
 
Trumpettistemmassa ei käytetä termejä divisi (div.) ja unis. Ne ovat käytössä jousilla, joissa kyseessä on enemmän kuin kaksi soittajaa / stemma.
 
Fraasin alussa jos haluat että molemmat soittavat pitää olla merkintä "a2".
 
Divisiä ei tarvitse kirjoittaa koska ylempi stemma on aina I trumpetilla ja alempi stemma II trumpetilla. 3. viimeisessä tahdissa on hyvä varmuuden vuoksi kirjoittaa kokotauko II trumpetin stemman yläpuolelle ja seuraavassa tahdissa kokotauko alapuolelle (varmuuden vuoksi).
 
Teksti "unis" pois ja tilalle "a2".
 
Auttoiko?

Fraasin alussa jos haluat että molemmat soittavat pitää olla merkintä "a2".
 
Riittääkö, että aina tarpeen tullen (eli ensimmäisen fraasin alussa ja aina kun kirjoitettaisiin "unis"?) Vai täytyykö joka fraasin alkuun? Tällaista typerää kyselyä mutta haluaisin olla varma.

3. viimeisessä tahdissa on hyvä varmuuden vuoksi kirjoittaa kokotauko II trumpetin stemman yläpuolelle ja seuraavassa tahdissa kokotauko alapuolelle (varmuuden vuoksi).
 
Näin arvelinkin, mutten ollut varma tauon paikasta. Onko sille joku "määrätty" paikka, kuten yleensä, vai laitetaanko se sille korkeudelle mihin se mahtuu?
 
Kokotauko? Ilmeisesti puolitauko ei riitä hengähdykseen?

Teksti "unis" pois ja tilalle "a2".

Auttoiko?
 
Juu, kyllähän tämä ihan hyvä pointti oli. Muistankin lukeneeni tuosta divisistä jostain jousia käsitelleestä tekstistä.

Riittääkö, että aina tarpeen tullen (eli ensimmäisen fraasin alussa ja aina kun kirjoitettaisiin "unis"?) Vai täytyykö joka fraasin alkuun? Tällaista typerää kyselyä mutta haluaisin olla varma.
 
Fraasin (tai teoksen) alkuun muissa kuin jousissa riittää a2 (kaksi soittajaa), a3 (kolme soittajaa jne).
Jousillakaan ei tarvitse laittaa unis, koska kaikki soittavat stemman, mikäli ei ole muuta määrätty.
 
Se a2 vaikuttaa niin kauan, kunnes merkitään jotain muuta (esim: I tai 1.).
 
Stemmoissa näkyy kuitenkin sama fraasi molemmille soittajalle.

Näin arvelinkin, mutten ollut varma tauon paikasta. Onko sille joku "määrätty" paikka, kuten yleensä, vai laitetaanko se sille korkeudelle mihin se mahtuu?
 
Kokotauko? Ilmeisesti puolitauko ei riitä hengähdykseen?
 
Tauko laitetaan siihen kohtaan, mikä näyttää hyvältä ja on selkeä lukea.
 
Ja kyllä kokotauko. Kokotauko on koko tahdin mittainen tauko, riippumatta tahtilajista.

Ookei, tämä selvensi... Pitäisi kyllä käydä kirjastossa hakemassa partituureja ja muitakin kirjoja, esim. se Berliozin ja Straussin orkestrointiopas olisi taas erittäin hyödyllinen. Väsäsin nyt näiden vinkkien perusteella seuraavanlaisen trumpettistemman:
 
http://img300.imageshack.us/img300/3975/stemmauy1.jpg
 
Pökäle on siis E-duurissa ja G-avaimella, jos joku trumpetisti haluaisi kommentoida sen soitettavuutta. Mutta onko nuo numerot nyt merkitty oikein, eli tajusinko idean?
 
Trumpetisti kommentoi. Soitettavuudessa ei mitään onkelmaa, olettaen että tuo lappu on in C.
 
Sellainen tuli mieleeni, että kun tahdissa 5 on 1. trumpalla tuo toinen cis palautettu, niin onko seuraavan tahdin ääni c vai cis? Periaattessa se on cis, mutta jotkut saattavat lukea sen c:eenä, se ääni kannattaa varmistaa laittamalla esim. sulkuihin risti tahtiin 6 jos se on cis.
 
Ja juolahti mieleeni myös, että sinfonisissa/sinfonia orkan trumppa ja corno stemmoissa ei käytetä etumerkintää.
 
e: tarkennusta.