Aihe: Koska kitaratunneille? 1 | |
|---|---|
 Noviisi01.08.2008 10:11:00 | |
Olen tästä joskus aikaisemminkin kirjoitellut, mutta asia mietityttää. 4-vuotias pikkujätkä, joka kutsuu minua aivan oikein äidikseen, on kiinnostunut kaikesta musiikista. Etenkin häntä kiinnostaa (ilma)kitaransoitto, mutta äitiä arveluttaa, että milloinkohan kannattaa oikeasti alkaa kannustaa soittamisen opettelemiseen? En tosiaankaan ole ajatellut pojalle mitään hienoa uraa, vaan tehkööt kuten tykkää. Mutta mikä olisi "oikea" ikä (sikäli jos sitä voi yhtään haarukoida) alkaa perehtyminen kitaraan ja miten se tulisi aloittaa? | |
| sagge 01.08.2008 11:18:50 | |
Jaahas. Sen verran täytyy sanoa, että ÄLÄ PAKOTA sitä pikkusta harrastamaan jotain mistä ei itse tykkää. | |
| kimurantti1 01.08.2008 11:21:24 | |
Oikea ikä soittoharrastuksen aloittamiseen on juurikin se ikä, kun motivaatiota alkaa oikeasti löytyä. Sitten on vielä tietysti fyysisest rajoitteet, jotka etenkin kitaransoitossa tulevat vastaan, koska soitin on teknisessä mielessä vähän hankalampi aloittaa kuin esimerkiksi piano. Olen opettanut eräällä yksityisellä musiikkikoululla, ja siellä oli minusta pari vähän liian nuorta jannua laitettu oikeille soittotunneille. Kokemuksesta suosittelisin siis laittamaan pojan musiikkileikkikouluun tms, jossa hän pääsee musiikin kanssa tekemisiin. Tai sitten sellaiselle soitonopettajalle, joka on työskennellyt ihan lapsien kanssa, koska tuossa iässä soittotunnit ovat isolta osin musiikin kanssa leikkimistä. Ns. "oikeiden" soittotuntien aika on mielestäni _aikaisintaan_ pari vuotta myöhemmin, kun itse soittamisen opetteluun alkaa löytyä intoa ja kärsivällisyyttä. | |
 Apricot01.08.2008 22:25:23 | |
Tunnen ainakin yhden opettajan, jolla on oppilaita 3-vuotiaasta lähtien. Eniten tuo aloittamisikä lienee riippuvainen siitä, että löytyykö sellaista opettajaa joka osaa pienten lasten kanssa touhuta. Alle kouluikäisten kanssa ei pidetä varsinaisia perinteisiä kitaratunteja ollenkaan, vaan ne on enemmänkin yksityisiä musiikkileikkikoulutunteja, joilla on lapsen äiti tai isä aina mukana. Vanhempien on myös tarkoitus auttaa lasta kotiharjoittelussa. Eli noista lähtökohdista kitaratunnit voi aloittaa periaatteessa missä iässä tahansa. | |
 sepisti04.08.2008 00:19:54 | |
Jaahas. Sen verran täytyy sanoa, että ÄLÄ PAKOTA sitä pikkusta harrastamaan jotain mistä ei itse tykkää. Ei mua suoranaisesti pentuna pakotettu musiikin pariin, mutta aika voimakkaasti ohjailtiin kuitenkin... Nyt "aikuisena" ei kaduta yhtään. Eli tietyn luonteiset lapset eivät ala harrastaa mitään järkevää jos heitä ei ohjailla vanhempien toimesta oikeaan suuntaan. (Tietysti olin jo toisella kymmenellä, kun tätä "ohjailua" vanhempani harrastivat, että sikäli erilainen tilanne, kuin aloittajalla) Mäntä-Seppo JYRÄÄ!!! | |
 Mazah04.08.2008 15:21:19 | |
Minä löisin jannulle kouraan 1/4 kokoisen halvahkon nailonkielisen ja antaisin leikkiä sillä pari vuotta ja jos kaveri jaksaa edelleen kiinnostua kitarasta sen jälkeen, voisi katsoa uutta, laadukkaampaa kitaraa ja kokeilla sitten soittotunteja. Tuossa iässä tavalliseen soitonopetukseen laittaminen voi herättää pienessä ihmisessä ajatuksen siitä, ettei soittaminen ehkä olekaan niin hauskaa, kun on kamalasti sääntöjä joita ei haluaisi noudattaa ollenkaan, mutta joku pakottaa. Miksei silloin tällöin voisi ottaa jonkun ohjaamaan (tai ottaa vähän selvää ja ohjata itse) että kuinka esim. vasenta kättä pidetään kitaran kaulalla ja mitä sillä varsinaisesti tehdään yms. www.myspace.com/themetalmonk | |
 darrell04.08.2008 17:13:00 | |
Tunnen yhden opettajan, joka 40v opetuskokemuksella sanoi, että tuossa iässä sormivoimat ja -koordinaatio on vielä sen verran puutteellinen, että useimmat lopettavat harrastuksen, koska kehitys on hidasta ja tuskastuttavaa. Tämän takia suurimmalla osalla alle kouluikäisistä tahi ala-asteikäisistä kitara jää pölyttymään vuosiksi ja jatkuu siinä yläasteiässä, jos jatkuu. Musiikkiharrastukseen pätee sama kuin urheiluun: älä erikoistu liian nuorena. Lajin voi valita myöhemminkin. Pääasia on, että on hauskaa. Akustiset nylonkieliset ei maksa nykyään mitään ja netistä saa parillä kympillä lapsille sopivia tarkoitukseen hyviä soittimia. Kokeilu ei siis maksa _mitään_ verrattuna esim. jos lapsi haluaa alkaa soittaa klarinettia tms. jossa halvatkin soittokelpoiset pillit on hintavia. Antaa kaikkien kitaroiden soida. Kielten värähtely yleinen ja yhtäläinen. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)