Rock, pop, alternative ›

Sääli, että "By Numbersilta" päätyy kokoelmille yleensä vain "Squeeze Box", ehkä albumin turhin renkutus. Olihan se sinkku, mutta silti.

Sääli, että "By Numbersilta" päätyy kokoelmille yleensä vain "Squeeze Box", ehkä albumin turhin renkutus. Olihan se sinkku, mutta silti.
 
Sääli sinänsä, ei Squeeze Box huono biisi ole, mutta kyllä se kalpenee levyn muille biiseille.

Tsekkasin vihdoista viimein sen toisenkin DVD:n Amazing journeysta. Aika himmee kaveri se Keith kun se käytti tuplapasaria yksitellen, välillä pasarijalkaa vaihtaen oikeelta vasemmalle. Oishan se tietty liian helppoo vaan oikeeta jalkaa käyttää...

Meikäläinenkin arvottaa By Numbersin ihan kärkeen Nextin kanssa. How much I booze, Slip Kid, Dreaming from the waist ja How many friends nousevat kyllä esille tältä kiekolta.

Meinasin koota TOP3 - suosikki The Who Albumien aloitusraidat, mutta tuloksena olikin vain aika itsestään selvä listaus .. No tuleepahan laitettua ja muut saa jatkaa.
 
1. Baba O'Riley - Who's Nextin aloittava ja yksi yhtyeen tunnetuimmista kappaleista. Eipä sitä sanoin voi kuvata miten hyvälle tuntuu tätä kuunnella kun syntikka aloitus kasvaa kasvamistaan ja sitten iskee Moon the Loonin rummut.
Yksi kaikkien aikojen rock raidoista ehdottomasti!
 
2. Overture - Tommyn polkaisee komeasti liikkeelle tämä sinfonisia piirteitä omaava tekele joka tutustuttaa koko levyyn upealla tavalla. Ylistyssanoja vain tälle.
 
3. Slip Kid - Aliarvostetun "By Numbers" levyn aloittava kappale toimii kuin junan vessa. Lehmänkello hakkaa ja rytmi on raskas mutta yksinkertainen ja heti alkaa pää heilua ja jalka taputtaa tahtia.
 
Sitten on teidän vuoro ..

Mun mielestä kovin lähetys on Live at Leedsin Heaven and Hell. Siitä vois moni pumppu ottaa mallia miten keikat aloitetaan.

Mun mielestä kovin lähetys on Live at Leedsin Heaven and Hell. Siitä vois moni pumppu ottaa mallia miten keikat aloitetaan.
 
Eikös sen aloita Young man's blues?

Eikös sen aloita Young man's blues?
 
Ei Remastered CD:tä.

Ei Remastered CD:tä.
 
Ai joo, mulla onkin vain älppy (eikä siinä ollut sitä lisäsälää, mitä olen muilla nähnyt, prkl).
 
Edit. Aika mukavalta paketilta näyttää tuo Remastered.

Mun mielestä kovin lähetys on Live at Leedsin Heaven and Hell. Siitä vois moni pumppu ottaa mallia miten keikat aloitetaan.
 
No nyt ollaan asian ytimessä. Tuo Leedsin kakkospuoli on muuten kovin versio Tommystä mitä olen kuullut. Tämä siis siinä Deluxe, tai mikälie- versiossa. Ja myöskin ehkä kaikkien aikojen paras liveveto, keneltäkään. Aivan maagista.

Mun mielestä kovin lähetys on Live at Leedsin Heaven and Hell. Siitä vois moni pumppu ottaa mallia miten keikat aloitetaan.
 
komppaan, muutenkin parhaita rock-levyjä ikinä jo se alkuperäinenkin, mutta tuo re-mastered on ylikova.

Veli Pesosen hakukone ry:stä päivää. Olis tällainen aika maineikas bändi tarjolla. Meillä olis erikoistarjous, ei tarvitse perustaa topiccia lainenkaan, voit vain osallistua!

komppaan, muutenkin parhaita rock-levyjä ikinä jo se alkuperäinenkin, mutta tuo re-mastered on ylikova.
 
Sehän on aika lailla samaa kamaa kuin Isle of Wight, mutta joka osastolla pykälää paria parempi. Tai ehkä Entwhistlen basso on yhtä hyvä molemmissa. Kaikki muu on Leedsillä parempaa, kitarakin on paremmassa vireessä, jos sen nyt jotain kiinnostaa.
 
Hassua että Isle of Wight -dvd:n mukana olevassa haastattelussa Townshend kertoo vihanneensa koko Whota tuohon aikaan. Noin epähuomiossa tuli tehneeksi uskomattoman ihmeellisen levyn, Live at Leedsin.

Alkuperäinen avattavilla pahvikansilla ja kuittikopioilla on se ainoa oikea Live at Leeds.
Keith on aikans kovassa vedossa.

Alkuperäinen avattavilla pahvikansilla ja kuittikopioilla on se ainoa oikea Live at Leeds.
Keith on aikans kovassa vedossa.
 
En kauheasti pidä vinyylistä (äänilevyistä). Sitä paitsi onhan cd-deluxella tämä Heaven & Hell. Ja onhan se hyvä että Tommysta on noin hieno otos tarjolla kun se originaali levytys on vähän outo.

Ikäkysymys. Mulle vaan vinyyleihin liittyy hirveästi fiilistä. Eikä 6 hyllymetriä levyjä halua hävittää, ihan vaimon kiusaksikaan=D
 
Onhan siinä vielä se turvallisuuteen liittyvä tekijä että jos atomipommi räjähtää vieressä, niin digitaalitekniikalla varustetut laitteet lakkaavat toimimasta, kun taas vinyylisoittimet putkivahvistimen läpi jatkavat olemassaoloaan. Ydinsodan jälkeen planeetallemme rantautuvat oliot tutustunevat Whon musiikkiin vinyylilevyjen avulla, tai sitten nappaamalla radiolähetyksiä avaruudesta. Tai sitten jollain telepaattisella tavalla joka on meikäläiselle toistaiseksi tuntematon.

Veli Pesosen hakukone ry:stä päivää. Olis tällainen aika maineikas bändi tarjolla. Meillä olis erikoistarjous, ei tarvitse perustaa topiccia lainenkaan, voit vain osallistua!
 
PP! En osaa käyttää hakukoneita, osaan vaan sauhuta. Pitää alkaa keskustella Sir Mr. Tafista, jos se vaikka olisi neitseellinen aihe.

Jumankauta on muute Who kaikkien aikojen paras bändi! Täydellinen noin niinku vaatimattomasti sanottuna :). Kyllä pitäs täs pyöräyttää TKAA taas läpi joku päevä ja sillee.
" Leaves starts falling, come down is calling, loneliness start sinking in"
"But im one!!"
Pete Townshend on nero ja kukaan ei osaa sekoilla enemmän ku Keith Moon ja kukaan ei taas pitempään ku John Entwistle ja Roger Daltrey nyt vaan on aika kovanaama ja sillei! (noni nyt iisi)

Ikäkysymys. Mulle vaan vinyyleihin liittyy hirveästi fiilistä. Eikä 6 hyllymetriä levyjä halua hävittää, ihan vaimon kiusaksikaan=D
 
Sama. Paitsi vaimo omistaa aimo osan niistä kuudesta metristä. Mulla on Live at Leeds-juliste työhuoneen ovessa, tosin se tuli enolta eikä alkuperäisestä vinyylistä, mulla on siitä vain peruspainos. Cd-versio tykittää kyllä, mutta sen verran juurtunut olen vinyylimuottiin, että pidän aina tauon Magic Busin jälkeen ;)