Yleistä keskustelua musiikista ›

Tuostahan on ollut jossain keskustelua, että BluRay-levyt sisältäisivät kaikki instrumentit omina raitoinaan joka biisiin, jotka sitten soivat yhtäaikaa normaaliin moniraiturityyliin. Niitä voisi sitten käyttäjä muuttaa valmiista perusmiksauksesta aina haluamakseen. Jos haluaa vaikka pelkät vokaalit kappaleesta, niin pistää vokaaliraidan soololle, jos haluaa plokkailla kitarasooloa, niin pistää sen lujalle tai sitten sen opittuaan pistää kappaleen alkuperäisen soolokitaran mutelle ja soittaa itse karaokena sen.

Tuostahan on ollut jossain keskustelua, että BluRay-levyt sisältäisivät kaikki instrumentit omina raitoinaan joka biisiin, ...
 
Hmmm, käyttäjäkunta moiselle moniraitamateriaalille tuskin olisi suuren suuri.
 
Kun kuuntelen musiikkia haluan kuulla artistin näkemyksen miksauksesta, en omaani.
 
Samplaus tulisi kyllä helpoksi. Biisikaupalla Bonhamin komppeja miksaamattoma... Yes.

Hmmm, käyttäjäkunta moiselle moniraitamateriaalille tuskin olisi suuren suuri.
 
Niin siis, jos käyttäjä ei halua miksutella niin ainahan siinä on se alkuperäinen miksaus vakiona soimassa.

Hmmm, käyttäjäkunta moiselle moniraitamateriaalille tuskin olisi suuren suuri.
 
Kun kuuntelen musiikkia haluan kuulla artistin näkemyksen miksauksesta, en omaani.
 
Eikös dvd-soittimia mainostettu alkuaikoina interaktiivisuudella, että katsoja voi klikkailla kaukosäätimellä erityylisistä kohtauksista ja loppuratkaisuista mieleisensä version elokuvasta. Periaatteessa hyvä idea, mutta käytännössä yleisö taitaa kuitenkin tyytyä ohjaajan näkemykseen.

Eikös dvd-soittimia mainostettu alkuaikoina interaktiivisuudella, että katsoja voi klikkailla kaukosäätimellä erityylisistä kohtauksista ja loppuratkaisuista mieleisensä version elokuvasta. Periaatteessa hyvä idea, mutta käytännössä yleisö taitaa kuitenkin tyytyä ohjaajan näkemykseen.
 
"Leikkaa itsellesi oma pidennetty versio Taru Sormusten Herra - elokuvasta!"
 
Ei kiitos.

Eikös dvd-soittimia mainostettu alkuaikoina interaktiivisuudella, että katsoja voi klikkailla kaukosäätimellä erityylisistä kohtauksista ja loppuratkaisuista mieleisensä version elokuvasta. Periaatteessa hyvä idea, mutta käytännössä yleisö taitaa kuitenkin tyytyä ohjaajan näkemykseen.
 
Samoin hehkutettiin ns. multiangle-tsydeemiä, jossa katsoja voisi valita useammasta eri kuvakulmasta samassa kohtauksessa. (No, ainakin pornossa tää olis kova) Mutta ei omalla suppealla otannollani ole moista tullut vastaan.
 
Hienohan tuollainen olisi, mutta kasvattanee tuotantokuluja niin paljon, ettei kannata. Sama on todennäköistä sen musiikin moniraitaisuuden kanssa. Levyillä olevalle tilalle kun saa tungettua huomattavasti paremmin myyvää rojuakin kuin yksittäisiä raitoja, jotka tosiaan eivät välttämättä kovin laajaa porukkaa palvele. Sitäpaitsi sehän olisi illanistujaisissa yhtä helvettiä kun se porukkaan kuuluva pakollinen hevirumpali saisi ihan-pakko-bongata-tää-filli-fiilistelyynsä vielä lisäpontta ja muilta häviäisi se loppukin oljenkorsi.

ns. multiangle-tsydeemi
 
Tätä ominaisuutta en ole nähnyt missään muussa kun Metallican Cunning Stunts dvdeellä, taitaa olla 4eri kameraa mitä voi kakella vaihdella. Saisi kyllä tulla tuommonen yleiseksi.

Samoin hehkutettiin ns. multiangle-tsydeemiä, jossa katsoja voisi valita useammasta eri kuvakulmasta samassa kohtauksessa. (No, ainakin pornossa tää olis kova) Mutta ei omalla suppealla otannollani ole moista tullut vastaan.
 
Onhan noita joissain tullut vastaan, yleensä korkeintaan parissa-kolmessa biisissä per DVD.

Täällä muutamat käyttää kasetteja. Tarkoitatte, että nauhoitatte tyhjille kaseteille? Vai ostatteko kirpparilta jotain? Uutena niitä ei taida saada. Tietty jos on aikoinaan ostanu paljon kasetteja, niin riittäähän niissäkin kuuntelemista.
 
Mä ostan kirppikseltä, mutta myös uusia. Uusia kassuja julkaisee Suomessa mm.
Lal lal lal, Fonal, Tuulanauhat ja Helmilevyt ja sitten myös omakustannetta tietty! Itse julkaisen seuraavan äänitteeni pelkästään c-kasettina (huomenna menee masternauha monistamoon).

Katos. Kauankohan tuo latausaika on?
 
Sitä ei ladata, vaan tankataan. Sekunneista kai puhutaan. Vetypolttokennosydeemi. Pitää kaivaa se lehti tuolta jostain pinoista esille.

Tuo CD:n tulevaisuushan tässä on niinkun se kysymysmerkki. Monet povaa CD:n loppua, mutta innokkaita CD-keräilijöitä näyttäisi riittävän ja levykaupat (siis tuommoiset keräilijöille suunnatut) pursuaa edelleen CD-levyjä. Voi hyvinkin olla, että CD säilyttää vinyylin tapaan asemansa keräilijöiden formaattina vai osaako alaa paremmin tuntevat sanoa jotain muuta..?

Voi hyvinkin olla, että CD säilyttää vinyylin tapaan asemansa keräilijöiden formaattina vai osaako alaa paremmin tuntevat sanoa jotain muuta..?
 
Epäilemättä kuulemme aikanaan myöskin vakaumuksellisia mielipiteitä siitä, miten paljon paremmalta musiikki kuulostaa cd:ltä kuin (silloisilta) nykyformaateilta...
 
Veikkaisin kyllä, että cd pysyy kuluttajaformaattinakin vielä aika kauan.

Tuo CD:n tulevaisuushan tässä on niinkun se kysymysmerkki. Monet povaa CD:n loppua, mutta innokkaita CD-keräilijöitä näyttäisi riittävän ja levykaupat (siis tuommoiset keräilijöille suunnatut) pursuaa edelleen CD-levyjä. Voi hyvinkin olla, että CD säilyttää vinyylin tapaan asemansa keräilijöiden formaattina vai osaako alaa paremmin tuntevat sanoa jotain muuta..?
 
CD-levyjen "keräilyssä" ainoat kiinnostavat kohteet on deluxe-painokset ja japanipainokset (joissa monesti on pari bonus biisiä) Tietenkin on sellaisia pienempiä artisteja joiden levyistä on otettu vain yksi painos joskus 90-luvun alussa, mutta niitäkään painoksia ei tarvitse pelätä löytävänsä Suomalaisista levyliikkeistä.
 
Vinyylien "keräily" on nykyään suoraan helvetistä. Eurojen myötä hinnat nousivat n. 6x ja kirppareillakin 80-luvun discokokoelmia myyvät luulevansa omistavansa suuriakin aarteita. Tai sitten suuria harvinaisuuksia tyyliin: Bruce Springsteen - Born In The USA 10e (levyillä tietenkin vahattu myös lattioita naarmuista päätellen)....morjens....

Voi hyvinkin olla, että CD säilyttää vinyylin tapaan asemansa keräilijöiden formaattina vai osaako alaa paremmin tuntevat sanoa jotain muuta..?
 
Niinkuin tuossa jo sanotiinkin niin erikoisemmat ja harvinaisemmat painokset säilyttänevät arvonsa (Neil Youngin Eldorado EP vaikkapa esimerkkinä), mutta CD on muutoin formaattina niin susi, että sitä tuskin juuri monikaan jää oikeasti kaipaamaan. Vai keräileekö kovin moni tosissaan kasetteja? Vinyylin haluttavuus perustuu hienoon kansitaiteeseen, äänenlaatuun (ainakin aika moni siitä diggailee) ja siihen fiilikseen mikä niiden levyjen pyörittämiseen liittyy.
 
Tosin, mistäpä näistä ikinä tietää. Bluray tjms. varmaan kuulostaa liian hyvältä (siis pahalta) CD:n, radion ja mp3:sten raiskaaman sukupolven korvaan.

Mä olen kyllä ihan tykästynyt cd-formaattiin, mitäköhän noita varmaan nelisenkymmentä on kertynyt, tosin ihan vaan siitä syystä, että se nyt on se yleisin fyysinen musiikkitallennusmuoto. Vinyylisoitin odottaa tuossa metrin päässä korjausta, täytyisi pari johtoa tinata, mummon jäämistöstä löytyi muutama klassinen vinyylilevy...
 
Mp3:sten ostaminen ei kyllä innosta yhtään; kyllä sen pitää jotain konkreettista, mitä voi hipelöidä. Kansilehtien tutkiskelu ja lyriikoiden lukeminen levyä kuunnellessa on parhautta.
 
Rippaan (256 kbps mp3) myös kaikki levyt koneelle taustamusaa ja mp3-soitinta varten. Kun haluan KUUNNELLA levyn, pistän sen cd-soittimeen, lysähdän sohvalle ja pidän korvat höröllä.

CD on muutoin formaattina niin susi, että sitä tuskin juuri monikaan jää oikeasti kaipaamaan. Vai keräileekö kovin moni tosissaan kasetteja? Vinyylin haluttavuus perustuu hienoon kansitaiteeseen, äänenlaatuun (ainakin aika moni siitä diggailee) ja siihen fiilikseen mikä niiden levyjen pyörittämiseen liittyy. Tosin, mistäpä näistä ikinä tietää. Bluray tjms. varmaan kuulostaa liian hyvältä (siis pahalta) CD:n, radion ja mp3:sten raiskaaman sukupolven korvaan.
 
Jaa, minä ainakin olin vielä joku aika sitten cd-levyjen keräilijä. En tarkoita mitään erikoislevyjen keräilyä vaan sitä, että kartutin kokoelmaani. Ja eikö tällaisia ole ehkä jopa enemmistö muusikoiden.netin käyttäjistä? En kyllä tykännyt CD:stä niin älyttömästi formaattina, mutta onhan se helpompi kuin vinyyli ja kun siihen on kerran tullut lähdettyä, niin kelkan kääntäminen ei ole niin helppoa välttämäti...
 
Tietysti CD:n todellinen sitkeys mitataan vasta sitten, kun tilanne on tosiaan se, että formaatti on valtavirran käytössä kuollut, jolloin paljastuu, kuinka paljon homma pyörii keräilijöiden varassa. Onhan tuo kehitys jo nyt siinä, että pikkulevykaupoilla on myynti kasvanut kun taas isoilla ketjuilla (joiden asiakkaat on taviksia) pudonnut selkeästi ja suomen tärkein levyketju lopettanut.
 
Mulle on nyt ollu ihan jees kokemus, kun olen ripannut cd:itäni, joita olen aiemmin soittanut koneen cd-rom-asemalla ja nyt niitä samoja voi soitella ihan vaan tietokoneen valikoita räpläämällä. Ei ole tullut levyjä ikävä. En nyt sitten tiedä, rupeenko noita vinyylejä sen kummemmin hamstraamaan, kun ei CD-ostelukaan tuonut mulle onnea, rahaa vaan meni. On kyllä ihan jees, että mulla on koppa hienoja vinyyleitä, mutta auttaisko se sitten mua, jos ois kymmenen koppaa...

Jaa, minä ainakin olin vielä joku aika sitten cd-levyjen keräilijä. En tarkoita mitään erikoislevyjen keräilyä vaan sitä, että kartutin kokoelmaani. Ja eikö tällaisia ole ehkä jopa enemmistö muusikoiden.netin käyttäjistä?
 
Juu, on minullakin niitä reilu 1300 kappaletta, joten en minäkään varsinaisesti formaattia "vihaa". Mutta ei minua myöskään haittaa jos äänenlaadullisesti parempi formaatti korvaisi CD:n tulevaisuudessa. Sehän vaan sitten harmittaa, että ainakin ne kaikista suurimmat suosikit pitää taas sitten päivittää uuteen formaattiin...
 
Tietysti CD:n todellinen sitkeys mitataan vasta sitten, kun tilanne on tosiaan se, että formaatti on valtavirran käytössä kuollut, jolloin paljastuu, kuinka paljon homma pyörii keräilijöiden varassa.
 
Näinpä.

Juu, on minullakin niitä reilu 1300 kappaletta, joten en minäkään varsinaisesti formaattia "vihaa". Mutta ei minua myöskään haittaa jos äänenlaadullisesti parempi formaatti korvaisi CD:n tulevaisuudessa.
 
Jos sulle kelpaa cd:tä äänenlaadullisesti huonompi formaatti (=vinyyli) niin mitäs paremmasta..
 
Jos taas tuo "äänenlaatu" on sun oma subjektiivinen mittarisi niin perun puheeni.

Eihän tuossa nyt mitään subjektiivisia mielipiteitä tarvita että vinyylissä on parempi äänenlaatu kuin cd-levyssä. Ihan kylmää faktaahan se on että cd näytteenottotaajuus loppuu kesken.
 
Miten niin kesken? 44,1kHz riittää 20kHz:n toistamiseen (Nyqvistin teoreema) ja dynamiikka 96dB (vinyylillä muistaakseni siellä 50dB:n luokissa).
 
Tällaista löysin:
 
LP-levy - c-kasetti: 55 - 65 dB.
CD-levy - minidisk: 95 dB.
Matkaradio: 15 dB.
 
Muistammehan toki ,että ihmisen kuuloalue päättyy 20kHz (toinen juttu on se millä kaiuttimilla ko.alueen saa tosiaisiassa toistettua,miten vaikuttavat kuunteluolosuhteet,kuinka vanha kuulija on,kuulijan kuulon yksilölliset erot jne.)
 
Kuten mainitsin: jos kyse on mielipiteestä niin ei siinä mitään ,mutta jos kyse on mittaustuloksista niin tulokset sitten esille.Se ,että väittää esittävänsä faktoja vaatisi jo hieman muutakin perustelua kuin "kylmää faktaa".