Bassot ›

Mitäs _hyötyä_ siitä on että on neljä kieltä?
 
Esim. jonkin A-kielen sävelen oktaavin soittaminen on huomattavasti helpompaa kun on se G-kieli siinä basossa myös.
 
..ajattelin että sillä olis jokin tarkoitus että se yksi kieli on jätetty pois, mutta ehkä se sitten tehtiin vain ihan huvin vuoksi.

Esim. jonkin A-kielen sävelen oktaavin soittaminen on huomattavasti helpompaa kun on se G-kieli siinä basossa myös.
 
Miksei sitten suoraan enemmän kuin neljä kieltä? Vaikkapa kuusi? Tai seitsemän? Voisi sitten suoraan soitella D ja G kieliltäkin niitä oktaaveja..

Varmaan kaikki ymmäetää miksi bassossa on yleensä neljä kieltä, mutta hieman kyrpiintyneenä laitan tähän asian todellisen laidan:
 
1. Ensimmäisissä bassoissa oli neljä kieltä
2. Useimmille soittajille neljä kieltä on sopiva kompromissi kaulan mukavuuden ja asemasoiton helppouden välillä.

Varmaan kaikki ymmäetää miksi bassossa on yleensä neljä kieltä, mutta hieman kyrpiintyneenä laitan tähän asian todellisen laidan:
 
1. Ensimmäisissä bassoissa oli neljä kieltä
2. Useimmille soittajille neljä kieltä on sopiva kompromissi kaulan mukavuuden ja asemasoiton helppouden välillä.
 
Mitän tää liitty aiheeseen mitenkään? Jos joku haluaa basson, jossa on kolme kieltä, niin eihän siinä mitään. Itekin voisin harkita B-E-A kielillä varustettua kolmilkielistä, jos se oman bändin musaan sopis.

Mitän tää liitty aiheeseen mitenkään? Jos joku haluaa basson, jossa on kolme kieltä, niin eihän siinä mitään. Itekin voisin harkita B-E-A kielillä varustettua kolmilkielistä, jos se oman bändin musaan sopis.
 
No teijo vittuili tyyliin "miks bassossa pitää olla neljäs kieli", että siihen se liittyi.
 
Väärin, ekoissa oli nimenomaan kolme kieltä.
 
No presari ja jatsi mitkä on näitä tunnettuja ekoja omaavat neljä kieltä. En ole kuullutkaan muista kolmosista kuin samin av.

No teijo vittuili tyyliin "miks bassossa pitää olla neljäs kieli", että siihen se liittyi.
 
Ja se on vittuilua jos kysyy jotain, okei.
 
No presari ja jatsi mitkä on näitä tunnettuja ekoja omaavat neljä kieltä. En ole kuullutkaan muista kolmosista kuin samin av.
 
http://content.answers.com/main/con … /wp/en/4/4b/Domenico_Dragonetti.JPG

En nyt oikeen ymmärrä että miksi tästäkin pitää alkaa vääntään. Perus sähköbassossa nyt on se neljä kieltä ja sillä selvä, kysy vaikka ala-asteen musiikinopettajalta.
 
Siihen nähden kysyin että mikä se pointti kolmikielisessä bassossa on, eikä vieläkään kukaan ole sanonut mitään kovin hyvää perustelua sille. En ole mollaamassa kolmikeilisiä tai muitakaan neljästä poikkeavia.
 
Outoa että tälläinen herättää samantien "no miksi ei sitten samantien jada jada jada". Miks ei autossa olis samantein viisi pyörää.. mutta kun nyt vaan niin on että perusautossa on neljä pyörää.
 
Joten olisi erittäin mukavaa että joku voisi sanoa jonkun perustelun sille alkuperäiselle (täysin neutraalille) kysymykselleni että onko tuossa kolmenkielen bassossa jokin erityinen syy sille miksi se neljäs kieli on jätetty pois.

En nyt oikeen ymmärrä että miksi tästäkin pitää alkaa vääntään. Perus sähköbassossa nyt on se neljä kieltä ja sillä selvä, kysy vaikka ala-asteen musiikinopettajalta.
 
Siihen nähden kysyin että mikä se pointti kolmikielisessä bassossa on, eikä vieläkään kukaan ole sanonut mitään kovin hyvää perustelua sille. En ole mollaamassa kolmikeilisiä tai muitakaan neljästä poikkeavia.
 
Outoa että tälläinen herättää samantien "no miksi ei sitten samantien jada jada jada". Miks ei autossa olis samantein viisi pyörää.. mutta kun nyt vaan niin on että perusautossa on neljä pyörää.
 
Joten olisi erittäin mukavaa että joku voisi sanoa jonkun perustelun sille alkuperäiselle (täysin neutraalille) kysymykselleni että onko tuossa kolmenkielen bassossa jokin erityinen syy sille miksi se neljäs kieli on jätetty pois.
 
Ilmankos sun näkökanta asioihin on noin rajoittunut ja suppea kun tietämys tulee ala-asteen opelta.

Tuntuu ala-asteikäisen jankkaamiselta...

Ilmankos sun näkökanta asioihin on noin rajoittunut ja suppea kun tietämys tulee ala-asteen opelta.
 
huh huh :)
 
okei ihan sama

Siihen nähden kysyin että mikä se pointti kolmikielisessä bassossa on, eikä vieläkään kukaan ole sanonut mitään kovin hyvää perustelua sille.
 
Kondensaattorihan vihjaili sinnepäin. Soittomukavuus.

Siihen nähden kysyin että mikä se pointti kolmikielisessä bassossa on, eikä vieläkään kukaan ole sanonut mitään kovin hyvää perustelua sille.
 
Miks sille pitäis olla jotkin perustelut?
 
Onhan noita kaksikielisiäkin: http://www.whitwell.ndo.co.uk/musicthing/images/dad1.jpg

Miks sille pitäis olla jotkin perustelut?
 
Onhan noita kaksikielisiäkin: http://www.whitwell.ndo.co.uk/musicthing/images/dad1.jpg
 
Näinhän se, ja kun järkeviä perusteluja ei ole millekään tietylle kielimäärälle.
 
Perustin tämän ketjun sitä tarkoitusta varten, että itse bassoja tekevät voisivat jutustella niistä vähän filosofisemmalla tasolla. Juttua ei kuitenkaan tullut ja nyt tämä menee sellaiseksi viisasteluksi että tämän voi yhtä hyvin poistaa koko ketjun. Kielien määristä voi sitten jatkaa siinä sille perustetussa ketjussa.

Miks sille pitäis olla jotkin perustelut?
 
Onhan noita kaksikielisiäkin: http://www.whitwell.ndo.co.uk/musicthing/images/dad1.jpg
 
Ei j*******a, totta kai sille on perustelut. Ei sitä kielimäärää randomilla ole valittu. Enemmän kieliä=helpompi asemasoitto ja laajempi ääniala, vähemmän kieliä=mukavampi kaula (johonkin rajaan asti). Jotkut heittää läppää ja soittaa kaksikielisellä tai kolmekielisellä, en jaksa uskoa että siitä mitään varsinaista etua on. Nelikielisen kaula on tarpeeksi pieni ja kieliväli kuitenkin riittävä. Juuri tämä mukavuusjuttu on esim. syy, miksi soitan nelosella. Jollakin voi olla tarvetta lisäkielille niin paljon että se ylittää sen, että 5 tai kuus on tatsillisesti epämukavampi. Tai voihan joku tykätä tatsillisestikin enemmästä määrästä kieliä.
 
Jos haluttiin filosofiaa diybassoista, niin voihan sitäkin yrittää. Minun innostus omatekoisiin vehkeisiin lähti jostain päähänpinttymästä tyyliin "kaupasta ostaminen on nösöä". Eli ajattelin olevani hiukan kovempi jos vetelen diyllä. Olen jotain sitten rakennellut, eka oma basso tosin on vaiheessa, ja juomannut, että rakentamisen fyysinen osuus (näpertäminen ja käsityö) ei ole mun juttu. Tykkään siitä että saan semmosen vehkeen kuin mitä haluan. Joskus myös koin että omatekoisista vehkeistä saa paremman soittoelämyksen. Nykyisellään se ei ole kauheasti enää vaikuttanut siihen elämykseen. Ja itsetehtyä ei ole olemassakaan: aina raaka-aineita joutuu ostamaan kaupasta.
 
Olenkin tullut siihen tulokseen (diy-vehkeitä väheksymättä, tykkään itsekin edelleen niistä) että itse tekeminen ei ole mitään elämää suurempaa. Siis se näpräysosa. Suunnittelu (ja kaikki päätökset jotka vaikuttaa lopputulokseen) taas on taidetta, ja se minusta on elämää suurempaa, ihan kuin mikä tahansa taide.
 
Se näprääminen on siis sama kun tiluttais bassolla. Se mitä tiluttaa/soittaa, eli mitä rakentaa, merkitsee. Minusta siis omissa vehkeissä tärkeintä on se itsensä toteuttaminen. Kloonaaminen on sitten taas ihan pöljää, noin niinkuin filosofisessa puolessa rakentelua.

Ei kun kielten lukumäärä on valittu nimenomaan randomilla. Ilman, että on yhtään ajateltu tai suunniteltu etukäteen. Silleen tehdään taiteeseen sopiva basso. Jos on ajateltu tai suunniteltu etukäteen, tulee vaan sellaisia toisten soittoa matkivia ja kopioivia bassoja. Ei niillä taidetta voi tehdä. Puhumattakaan, että bassontekijä olisi opiskellut jotain soitinrakennukseen liittyvää.
Marko

Olenkin tullut siihen tulokseen (diy-vehkeitä väheksymättä, tykkään itsekin edelleen niistä) että itse tekeminen ei ole mitään elämää suurempaa. Siis se näpräysosa. Suunnittelu (ja kaikki päätökset jotka vaikuttaa lopputulokseen) taas on taidetta, ja se minusta on elämää suurempaa, ihan kuin mikä tahansa taide.
 
Vanha klisee "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pätee kyllä harvinaisen hyvin, mutta se riittää vain puoliväliin. Suunnitella voi vaikka maailman tappiin asti, mutta ilman käytännön toteuttajaa suunnitelmat eivät koskaan konkretisoidu.
 
Kaikki kunnia siis sekä suunnittelijoille että tekijöille hieman tekijäpainotteisesti. Puhdas suunnittelija ei periaatteessa saa yksin mitään aikaan. Taitava tekijä voi suunnittelemattakin saada roimaistua kasaan oivan tekeleen, ja suunnitelutaitokin kehittynee yrityksen ja erehdyksen myötä.

Minuakaan ei napannut yläasteikäisenä väsätä bassoa, vaikka sellaisen tekemisen silloin aloitinkin. Nykyään kun maatuu päivät toimistossa, on ihan eri fiilis lähteä tekemään puusta jotain niinkin hienoa kuin itselleen soitinta.
 
Rakentamisen aikana olen oppinut todella paljon kaikkea puuntyöstöön ja bassojen toimintaan liittyvää. Munlaiselle kuuppa-uunolle tarkka, asiantunteva ohjeistus oli tosi oleellinen juttu, muuten mulla olisi todennäköisesti nyt soittokelvoton kasa kallista puuta. No, tuskin olisin itsekseen lähtenyt mitään edes väsäämään. Nyt on ihan mahtifiilikset ja soitinrakennuksen liekit roihuaa korkeina.

Minuakaan ei napannut yläasteikäisenä väsätä bassoa, vaikka sellaisen tekemisen silloin aloitinkin. Nykyään kun maatuu päivät toimistossa, on ihan eri fiilis lähteä tekemään puusta jotain niinkin hienoa kuin itselleen soitinta.
 
Rakentamisen aikana olen oppinut todella paljon kaikkea puuntyöstöön ja bassojen toimintaan liittyvää. Munlaiselle kuuppa-uunolle tarkka, asiantunteva ohjeistus oli tosi oleellinen juttu, muuten mulla olisi todennäköisesti nyt soittokelvoton kasa kallista puuta. No, tuskin olisin itsekseen lähtenyt mitään edes väsäämään. Nyt on ihan mahtifiilikset ja soitinrakennuksen liekit roihuaa korkeina.
 
Yksi seikka jonka olen iän huomannut tuovan mukanaan on ainakin jonkinlainen rauhallisuus ja maltti. Nuorna poikana koneet lauloivat ennen ajatusta ja jälki oli sen mukaista. Ei tuo maltti vieläkään se ihan paras ominaisuus ole, mutta sen verran sitä kuitenkin on että toimivia soittimia saa aikaan.
Jos liekki roihuaa niin ei muuta kuin puuta tuleen!
Marko

Siihen nähden kysyin että mikä se pointti kolmikielisessä bassossa on, eikä vieläkään kukaan ole sanonut mitään kovin hyvää perustelua sille.
 
Muistelen Tony Levinin puhuneen, että hänen tapauksessaan kolmikielisen basson tarve syntyi hänen "funk fingers" -soittotekniikastaan. Kyse on siis pienistä, sormenpäihin kiinnitettävistä rumpukapuloista, joilla kieliä paukutetaan. Levin koki, että nelikielisen kielet olivat tälle tekniikalle turhan kapein välein, ja (hänelle) turhan neljännen kielen pudottaminen pois paransi tilannetta ja helpotti soittamista.
 
Muilla lienee muita syitä.