Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kyllä jazz on vaikeaa.
Levine sanoo Jazz Theory Bookissa että sointu johon kuuluu sävelet C - Ab - Db - F on Csusb9b13?
Miksei se voisi olla Dbmaj7/C?
 
Ihan hyvin voisi ollakin, riippuu kontekstista. Varmaankin tässä nyt haetaan nimenomaan tuota fryygistä soundia ja luulisin että Levine on asian alleviivamiseksi halunnut osoittaa että kyse on tosiaankin c-pohjaisesta soinnusta. Tuo kauttasointu sisältää kuitenkin sen häviävän pienen mahdollisuuden että kyse olisikin vain Dbmaj7-soinnun käännöksestä - skaalavaihtoehtona olisi silloin myös lokrinen asteikko.
 
Siinä olet kyllä oikeilla jäljillä että tuo Dbmaj7/C -tyyppinen sointumerkki on nykyään hyvin vakiintunut fryygistä soundia kuvattaessa. Mutta suunnilleen yhtä yleinen on myös C7susb9b13. Tai Bbm/C. Lähinnä kyse taitaa olla tottumuksesta. Pianisteille kauttasoinnut ovat usein helppoja hahmottaa, mutta esimerkiksi puhaltajat tai muut solistit joutuvat joskus pähkäilemään tovin sopivan skaalan löytymistä. Joillekin on siis helpompaa lukea hirviömäisen pitkiä sointumerkkejä kuin lyhyitä kauttaviivan sisältäviä.
Vrt. Fmaj7/G tai G13sus - kumpikaan ei ole enemmän oikein tai väärin.
 
Niin eikä se sointu siis välttämättä vaadi seiskaa tai kvinttiä kuulostaakseen joltain moodilta. Tämä pätee usein nimenomaan kauttasointuihin.
 
Kyse on siitä että modaalisessa kontekstissa otetaan hyötykäyttöön juuri ne tonaalisessa musiikissa kammotut avoid notet, eli vältettävät sävelet (puoli sävelaskelta kolmisoinnun yläpuolella sijaitsevat). Jos fryygistä ajateltaisiin duurisävellajin kolmannen asteen mollina, sen vältettävät sävelet olisivat b9 ja b13. Ja ne ovat juuri ne sävelet jotka saavat asteikon kuulostamaan fryygiseltä. Siispä nuo sävelet vahvasti esiintuomalla (niin kuin esimerkkisoinnussa on tehty) saadaan aikaan soundi joka ainakin omasta mielestäni on niin vahvasti fryyginen ettei sinne mitään "turhia" kvinttejä tai seiskoja tarvitakaan.
 
Tai jos C sointu niin C(#5)addb9sus4?
Tai jos ei.

Vrt. Fmaj7/G tai G13sus - kumpikaan ei ole enemmän oikein tai väärin.
 
No joo, mun maikka "suomensi" mulle F9sus soinnun Eb/F, joka on kyllä mulle helpompi.

Mä törmäsin sointumerkintöihin C2, C4 ja C5 (Band-in-a-Boxissa:-) ja tietenkään manuaalissa ei sanottu, mitä ne tarkoittaa.
 
C5 on kai yksiselitteisesti power chord.
 
C2? Onko se Cadd2 (add9) vai Csus2? (Ja jos jälkimmäinen, päästään keskustelemaan/kinaamaan, purkautuuko se priimiin vai terssiin:-)
 
C4? Onko se käännetty powerchord F5? Vai onko se Csus4? Vai onko se Cadd4 (add11), jota sointua en ole tiennyt olemassa?

Mä törmäsin sointumerkintöihin C2, C4 ja C5 (Band-in-a-Boxissa:-) ja tietenkään manuaalissa ei sanottu, mitä ne tarkoittaa.
 
C5 on kai yksiselitteisesti power chord.
 
C2? Onko se Cadd2 (add9) vai Csus2? (Ja jos jälkimmäinen, päästään keskustelemaan/kinaamaan, purkautuuko se priimiin vai terssiin:-)
 
C4? Onko se käännetty powerchord F5? Vai onko se Csus4? Vai onko se Cadd4 (add11), jota sointua en ole tiennyt olemassa?
 
C5 = C, G ja mahdolliset oktaavikerrannaiset
 
C2 = C, D, G
 
C4= C, F, G
 
kuten hyvin tiesitkin ;)
 
En siis tässä ota mitään kantaa ko. merkintöjen ns. oikeellisuuteen.
 
Jos valitset Band-in-a Boxin yläpalkin "Help"-valikosta "Indexin", löytynee sieltä "Chord List", joka selittää miten soinnut tulee kirjoittaa, jotta ohjelma ymmärtää ne. Täytyy myöntää, että mun henk. koht. ja ohjelman logiikka on välillä aika kaukanakin toisistaan.

Kiitti
 
1. En ollut varma tarkoittiko ne sus vai add, sun mukaan sus ja uskon sua
2. Olen yleensä käyttänyt Band-in-a-Boxia niin että olen itse kirjoittanut soinnut. Nyt annoin ohjelman itsensä soinnuttaa ja se käytti runsaasti kakkossointuja
3. Chord Lististä löytyy tapa, millä ohjelma tunnistaa itselleen vieraan sointumerkinnän, mutta täytyy kertoa, mitä ohjelman käyttämää sillä tarkoitetaan.
Eli ohjelmalle voidaan opettaa että kun mä kirjoitan Csus2, se tarkoittaa C2, ei päinvastoin (tai ainakin näin olin ymmärtävinäni)

Baron!
 
Älä usko mua! Tai ketään muutakaan internetissä! Ikinä!
 
Kokeilin vielä piruuttani mainitsemasi soinnut BB:ssa ja sain esiin aika hämmentäviä tuloksia; mm. "arpeggio style" soittaa C2:lle Cadd9 arpeggiota; C4:lle C7sus4:ää; ja C5:lle C-duurikolmisointua. Nämä voi tietysti olla "tyylillisiä" "erityispiirteitä"?
 
Zorppa

Baron!
 
Älä usko mua! Tai ketään muutakaan internetissä! Ikinä!
 
Kokeilin vielä piruuttani mainitsemasi soinnut BB:ssa ja sain esiin aika hämmentäviä tuloksia; mm. "arpeggio style" soittaa C2:lle Cadd9 arpeggiota; C4:lle C7sus4:ää; ja C5:lle C-duurikolmisointua. Nämä voi tietysti olla "tyylillisiä" "erityispiirteitä"?
 
Zorppa
 
Näin se menee. Ohjelman saa kirjoittamaan sävelet nuoteiksi ja jossain "swing jazz stylessäkin" tulkitsee sointumerkinnät juuri kuten kirjoitit.

Kun ei osaa niin aina tulee ihmeellistä vastaan:
 
|Dm7 G7 | Dm7 G7 | Em7 A7 | Em7 A7 | Am7 D7 | Abm7 Db7 | Cmaj7 | Dm7 G7 |
 
(Duke Ellington - Satin Doll)
 
Mä luulen ymmärtäväni sointujen funktiot, 6 tahdin Db7 on G7 tritonuskorvaus ja Abm7 on toinen aste sille, mutta mitkä asteikot näille kutostahdin soinnuille???
 
Ab-doorinen ja Db-miksolyydinen vai?

Ab-doorinen ja Db-miksolyydinen vai?
 
Overtone (9, #11, 13) taitaa olla käytetyin sävy noissa sijaisdominanteissa.

Overtone (9, #11, 13) taitaa olla käytetyin sävy noissa sijaisdominanteissa.
 
Ja Han-cockki soittais vasurilla yhtäkkiä jossain choruksessa Db7#9 (F-H-E) ja oikeella oktaavitremolon (E-sävelet) eli meniski overtounin sijasta alttiin.
 
Altti on valttia sano välidominantti isontalon altille.

Overtone (9, #11, 13) taitaa olla käytetyin sävy noissa sijaisdominanteissa.
 
Kiitti, olishan mun pitänyt tietää.
 
Hätäpäissäni ehdin jo soinnuttaa tahdin uudelleen ja pistää siihen G7alt-soinnun:-)

Kiitti, olishan mun pitänyt tietää.
 
Hätäpäissäni ehdin jo soinnuttaa tahdin uudelleen ja pistää siihen G7alt-soinnun:-)
 
Samahan se periaatteessa on.
 
Ups. Pelottavaa puuttua teoriaan.

Samahan se periaatteessa on.
 
Ups. Pelottavaa puuttua teoriaan.
 
OK, sä tiesit että se on sama, mulle se oli iloinen yllätys että huomasin että en ollut ihan metsässä:
Db-overtone on Bb-melodisen mollin neljäs moodi ja G-alt on sen seitsemäs moodi eli samat sävelet eli en mä ihan eksyksissä ollut!
 
Sokea kana.......
 
Edit: Vai pitäiskö Backlundin tapaan sanoa yläsävelasteikko (overtone) ja muunneasteikko (alt)?

Jos esim. G-duuri sävellajissa tulee nuoteissa kaksoiskorotus F# niin onko soitettava sävel silloin Fisis vai kolmen ylennyksen F (fisisis?)?

Fisis.
 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!

Öö, "kaksoiskorotus F#"? Siis jos f korotetaan kaksi kertaa niin se on fisis ja jos fis vielä kaksi kertaa niin se on fisisis. Riippuu kumpaa tarkoitit.
 
Tarkoitin siis kun etumerkinnästä tulee jo yksi korotus f:älle ja sitten nuoteissa on vielä tilapäinen kaksoiskorotus, että sisältyykö tuohon kaksoikorotukseen jo se etumerkinnässä tullut korotus vai onko se todella kolmoiskorotus

Tarkoitin siis kun etumerkinnästä tulee jo yksi korotus f:älle ja sitten nuoteissa on vielä tilapäinen kaksoiskorotus, että sisältyykö tuohon kaksoikorotukseen jo se etumerkinnässä tullut korotus vai onko se todella kolmoiskorotus
 
Aa. Kyllä se sitten on ihan kaksoiskorotus eli fisis. Joskus näkee nuotteihin merkittävän jopa ensin palautusmerkin ja sen perään kaksoiskorotusmerkin jotta asia olis mahdollisimman selkeästi ilmaistu.

Aa. Kyllä se sitten on ihan kaksoiskorotus eli fisis. Joskus näkee nuotteihin merkittävän jopa ensin palautusmerkin ja sen perään kaksoiskorotusmerkin jotta asia olis mahdollisimman selkeästi ilmaistu.
 
Jos mä vielä tarkistan:
 
1. Jos G-duurissa F:n edessä on b, niin se on Fes eikä F?
(En mä ole koskaan tuollaista nähnyt, mutta ihan periaatteessa?)
2. Ei ole mahdollista (?) että G-duurissa F:n edessä olisi tilapäinen #? Eli kun se on jo Fis, niin tuplakorotusmerkillä siitä tehdään Fisis?

Jos mä vielä tarkistan: Jos G-duurissa F:n edessä on b, niin se on Fes eikä F?
(En mä ole koskaan tuollaista nähnyt, mutta ihan periaatteessa?)
 
1. Se on Fes. 2. Jep. Palautusmerkki palauttaa, alemmuusmerkki alentaa jne. Kyllähän noita näkee kirjoitettunakin. Yleensä, jos halutaan minimoida liiallinen "accidentalssien" käyttö. Tai jos haluaa kirjoittaa oikein harmonisesti esim. Gb7-soinnussa on fes ei e:tä.
 
Tuleepa oltua huolimaton iltaisin.