 Sipe Lius
06.04.2008 21:33:07 | |
|---|
Käytännössähän 4/4 ja C tarkoittavat samaa, mutta onko mitään väliä kumpaako käyttää nuotinnoksissa? Esim. toivelaulukirjoissa näkee molempia käytettävän. Play, Dont Sing ! |
 baron
07.04.2008 21:19:05 | |
|---|
Käytännössähän 4/4 ja C tarkoittavat samaa, mutta onko mitään väliä kumpaako käyttää nuotinnoksissa? Esim. toivelaulukirjoissa näkee molempia käytettävän.
Mä vilkaisin vähän mun lappuja, klasarinuoteissa näytti C olevan tavallisempi, muissa ihan sikin sokin kumpaakin samassa albumissakin ilman mitään logiikkaa. |
komppaaja
08.04.2008 00:51:33 (muokattu 08.04.2008 00:52:00) | |
|---|
C=4/4, tahtilajimerkintänä. |
 Lennu
08.04.2008 05:44:33 | |
|---|
C=4/4, tahtilajimerkintänä.
Niin. Näinhän kysyjä jo sanoi ensimmäisessä lauseessaan.
Jos tahtilaji on koko kappaleen ajan 4/4, niin C on kätsy. Säästää murto-osasekunnin aikaa lappuja tehdessä. "Paras olla oma juro itsensä, homma toimii jos on toimiakseen. Esimerkkinä käy Lennu, se ei ikinä sano mitään järkevää ja se elää silti vakiintuneessa parisuhteessa!"
- Sam Other |
baron
08.04.2008 06:43:38 | |
|---|
Niin. Näinhän kysyjä jo sanoi ensimmäisessä lauseessaan.
Jos tahtilaji on koko kappaleen ajan 4/4, niin C on kätsy. Säästää murto-osasekunnin aikaa lappuja tehdessä.
Mä kirjoitan mun laput Finalella ja se lätkäisee oletusarvoisesti C:n. Kait sen muutettua saisi (?) mutta ei oo ollut tarvetta. |
 Sävis
08.04.2008 07:48:38 | |
|---|
Mä oon ollu vähän siinä käsityksessä, että toi C-merkintä on sellanen muinaisjäänne. Itse käytän mieluummin 4/4-merkintää, varsinkin jos kappaleessa on vaihtuvia tahtilajeja. Helmiä sioille. |
baron
08.04.2008 07:50:36 | |
|---|
Mä oon ollu vähän siinä käsityksessä, että toi C-merkintä on sellanen muinaisjäänne. Itse käytän mieluummin 4/4-merkintää, varsinkin jos kappaleessa on vaihtuvia tahtilajeja.
Ilmankos klasarilaput käyttää:-) |
komppaaja
08.04.2008 08:34:23 | |
|---|
Mä kirjoitan mun laput Finalella ja se lätkäisee oletusarvoisesti C:n. Kait sen muutettua saisi (?) mutta ei oo ollut tarvetta.
Menu, Document or Finale 2008 -> Preferences
-> Document options -> Time Signatures
uncheck Abbreviate Common Time To / Cut Time To. |
 Erkki Linden
08.04.2008 08:34:47 | |
|---|
Käsittääkseni C-merkkiä, mihin on lisätty pystyviiva, käytetään kapellimestaria varten silloin, kun kappale on hyvin noeatempoinen. Kapu laskee tällaisella tahdilla vain kahteen.
Pelkällä C:llä kait sitten neljään. |
Sävis
08.04.2008 08:59:04 | |
|---|
Käsittääkseni C-merkkiä, mihin on lisätty pystyviiva, käytetään kapellimestaria varten silloin, kun kappale on hyvin noeatempoinen. Kapu laskee tällaisella tahdilla vain kahteen.
Pelkällä C:llä kait sitten neljään.
Joo, siis C pystyviivalla on sama kuin 2/2. Helmiä sioille. |
baron
08.04.2008 09:45:33 | |
|---|
Joo, siis C pystyviivalla on sama kuin 2/2.
Joo, se on siis "alla breve" ja tavanomainen tahtilaji humpassa, jenkassa ja mitä niitä on. |
komppaaja
08.04.2008 13:37:13 | |
|---|
Mä oon ollu vähän siinä käsityksessä, että toi C-merkintä on sellanen muinaisjäänne. Itse käytän mieluummin 4/4-merkintää, varsinkin jos kappaleessa on vaihtuvia tahtilajeja.
Ilmankos klasarilaput käyttää:-)
Pieniä piikkejä koko ajan... |
baron
08.04.2008 13:53:56 | |
|---|
Pieniä piikkejä koko ajan...
Ei mulla oo mitään klasaria vastaan paitsi että se on liian vaikeaa mun soitettavaksi, kuuntelen sitä mielelläni. |
komppaaja
08.04.2008 15:19:41 | |
|---|
Ei mulla oo mitään klasaria vastaan paitsi että se on liian vaikeaa mun soitettavaksi, kuuntelen sitä mielelläni.
No mitäs jos lopetettaisiin se piikittely puolin ja toisin? |
 Rantsu
08.04.2008 16:16:39 | |
|---|
Mä oon ollu vähän siinä käsityksessä, että toi C-merkintä on sellanen muinaisjäänne.
Jep, polveutuu vanhoista isorytmisten kaavojen merkinnöistä. Tein niistä joskus vanhan esityskäytännön luennoille jonkin pikku kaavionkin, mutta en enää muista miten ne meni, kun siitä on niin kauan. :) Jos jotain kiinnostaa, niin voin kaivaa esille. Kerran meinasi olla hyvä meininki, mutta siitä on jo aikaa... |
Sävis
08.04.2008 17:01:30 | |
|---|
Jep, polveutuu vanhoista isorytmisten kaavojen merkinnöistä. Tein niistä joskus vanhan esityskäytännön luennoille jonkin pikku kaavionkin, mutta en enää muista miten ne meni, kun siitä on niin kauan. :) Jos jotain kiinnostaa, niin voin kaivaa esille.
Muistaakseni kolmijakoisuus merkittiin ympyrällä, koska kolme oli täydellinen (=pyhä kolminaisuus) ja tuo C on sitten epätäydellinen. Mullakin on näistä jossain joku todella hieno moniste. :) Helmiä sioille. |
Rantsu
08.04.2008 17:04:11 | |
|---|
Muistaakseni kolmijakoisuus merkittiin ympyrällä, koska kolme oli täydellinen (=pyhä kolminaisuus) ja tuo C on sitten epätäydellinen.
Joo, ja sit vielä joko piste sisällä tai sit ei, tai jotain... :) Kerran meinasi olla hyvä meininki, mutta siitä on jo aikaa... |
baron
08.04.2008 21:31:13 (muokattu 08.04.2008 22:07:32) | |
|---|
Mä oon ollu vähän siinä käsityksessä, että toi C-merkintä on sellanen muinaisjäänne.
Mut tuohan ratkaisi mun käytännön! Mä tykkään ylläpitää perinteitä, vaikka johdonmukaisuuden kustannuksella.
Niinpä esimerkiksi nimitän puoli sävelaskelta C:n alapuolella olevaa säveltä H:ksi, koska siinä oli aikoinaan erittäin perusteltu logiikka, miten keskiajalla B durum ja B mollum piti erottaa toisistaan. |
Lennu
08.04.2008 22:00:04 | |
|---|
No mitäs jos lopetettaisiin se piikittely puolin ja toisin?
Hoh, ja menetettäis nettikeskustelun suola. No, sir. "Paras olla oma juro itsensä, homma toimii jos on toimiakseen. Esimerkkinä käy Lennu, se ei ikinä sano mitään järkevää ja se elää silti vakiintuneessa parisuhteessa!"
- Sam Other |
Joo, siis C pystyviivalla on sama kuin 2/2. Tää on vähän offtopicia, mutta mitä pitäisi olla mieltä Mozartin sinfonian nro 38 Es-duuri avausosan alusta, jossa erittäin hidas johdanto on merkitty tuolla alla breve -tahtilajimerkinnällä..? Aikanaan sain Hannu Linnulta tuota ko. tapausta koskien luennon siitä, kuinka alla breve nimenomaan ei tarkoita vain että "kahteen", vaan sillä oli joku hienostuneempikin funktio. E. Jaa, voiskohan se liittyä jotenkin tähän mitä Dolmetschin nettimusiikkitietosanakirja tiesi kertoa: the term alla breve has its origins in church music and refers to the time value of a whole bar, which is a breve (or double whole note). When divided into two beats the beats are semibreves (whole notes) (meter: 2/1), and when divided into four beats, the beats are minims (or half notes) (meter: 4/2). A particular feature of this form of notation was that the minims were seen as quick notes (indeed they served rather as crotchets do today). When transcribing this music, modern editors often replace each note with that of half its time value, thus breves (double whole notes) become semibreves (whole notes), semibreves (whole notes) become minims (half notes) and minims (half notes) become crotchets (quarter notes). Other editors divide the original breve bars into two semibreve bars, leaving the note values unaltered. The latter results in what some call alla cappella, although others treat alla cappella and alla breve as being synonymous http://www.dolmetsch.com/defsa5.htm "Musiikki ei ole sitä mikä soi. Musiikki on sitä, miksi se mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi." (Leif Segerstam) --- "Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." (en muista kuka) |
sellisti