Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Terse
 
Olen rakentamassa 1X14" basso lootaa. Kannattaako ulkokuoret tehdä 2 cm mäntyliimalevystä?
Kaveri väitti et kaikista parhaat basso kaapit tehdään koivuliimalevystä.
Olen sellainen nysvääjä, et teen oikeat sormiliitokset näyttävyyden takia, hah.
Etulevy johon elementti kiinnitetään olen ajatellut 1.5-2cm vanerilevyä.
Entä jos kokeilisin 3cm mäntylevyä ulkokuoreksi?
Takaa loota on syytä olla umpinainen vai osaksi avoin?
Olenko ihan kateissa ?
 
Ronalt Bix

Oma, suhteellisen onnistunut bassokaappini on sivujen osalta 20-millistä koivuliimalevyä. Etu- ja takalevy ovat 30-millistä kuusta. Hyvin tuntuu toimivan.
 
(Kuva, vielä ilman etukangasta, tuolla: http://www.yrttimaa.net/muuta/kuvia/Kaappi/Kaappi06.jpg)
 
Bassokaapit ovat järjestään joko suljettuja tai sitten refleksikaappeja. Joten takaseinän on syytä olla umpinainen. Refleksiaukon/putken koolle löytyy netistä laskumenetelmiä, itse laskeskelin tuon oman projektini osalta asiaa ja päädyin yksinkertaisempaan suljettuun ratkaisuun. Hyötysuhde matalilla taajuuksilla olisi onnistuneella refleksikaapilla parantunut ehkä maksimissaan puolisen desibeliä noilla mitoilla, kun perusajatuksena oli tehdä suhteellisen pienikokoinen 15-tuumaiselle sopiva kaappi.

Vaneri on monestakin syystä liimalevyä järkevämpi ratkaisu. Kevyempi, halvempi eikä varmasti halkeile niinkuin liimalevylle saattaa käydä. 12mm paksuus oikein palkitettuna on ihan riittävän luja. Aivan turha on tehdä kaiutinkaapista mitään panssarilaivaa.
Marko

Se on kyllä kannattavaa tehdä kaksi täysin samanlaista aihetta erialueille.

Toi koivu liimalevy kiinostaa, yksi kaveri kehu et jenkeissä pro-kaapit valmistetaan koivusta.
Mut olet sitä mieltä, et kokonaan umpeen takaa? Korkeintaa refleksi, ja sekin eteen?
Mä ehkä uhmaan ja kokeilen 10-prosenttia takaa auki?
 
Ronalt Bix

Mä ehkä uhmaan ja kokeilen 10-prosenttia takaa auki?
 
Älä uhmaa. Mäihällä tulee sitä mitä sattuu tulemaan. Jonkun bassokaapin toiston voi vielä oikeilla softilla ja tietämyksellä laskea etukäteenkin aika helposti. Tuolla sun rakenteella tuskin saavutetaan mitään hyvää, kun samalla vaivalla homman voi tehdä myös ns. oikein.
 
EDIT: Ei sillä, että pelkät laskut ja käppyrät kertoisivat vielä yksinään mitään. Vaaditaan useita kokeiluja ja kuuntelua, jotta päästään optimaaliseen pönttöön.

Toi koivu liimalevy kiinostaa, yksi kaveri kehu et jenkeissä pro-kaapit valmistetaan koivusta.
Mut olet sitä mieltä, et kokonaan umpeen takaa? Korkeintaa refleksi, ja sekin eteen?
Mä ehkä uhmaan ja kokeilen 10-prosenttia takaa auki?
 
Ronalt Bix
 
On tainnut yks kaveri hiukan puhua omiaan. Ei varmasti ole minkään pajan bassokaapit koivuliimalevystä tehty. Koivuvanerista sen sijaan esim. Mesa rakentaa kaappeja.
Jos haluat oikeasti tehdä oikeasti toimivan kaapin kannattaa joko laskea oikeat mitat käytettävälle elementille, kopsata joku mieleinen malli tai hankkia jonkun asiasta oikeasti ymmärtävän tekemät piirustukset. Tai sitten varautua siihen, että se oikeasti toimiva kaappi maksaa ja paljon. Kaupanpäälliseksi sinulla on aimo läjä ei-niin-toimivia kaappeja. Ihmettelisin kovasti, jos ihan tuurilla onnistuisit olemaan sen seuraavan mullistavan bassokaappikonstruktion suunnittelija ja toteuttaja.
Marko

Toi koivu liimalevy kiinostaa, yksi kaveri kehu et jenkeissä pro-kaapit valmistetaan koivusta.
 
Kaveri taisi kyllä puhua koivuvanerista?
 
Summittainen takaläpi kaapissa ei minustakaan kuulosta lupaavalta idealta, mutta saahan sitä kokeilla. Itse tekisin suosiolla napakkasointisen umpikaapin. Elementti kestää äkkinäisempiä römäytyksiä umpinaisessa komerossa.
 
MPU ehtikin jo vaneriasian selvittämään.

Herr ketjun aloittaja alkaa siis nyt lainailemaan kirjastosta iltalukemisia. Keskitä huomiota erityisesti erilaisiin transflex-sovellutuksiin. Teet kattavat kokeilut, analyysit ja sitten kerrot mulle miten ne toimii käytännössä. Sit mä rakennan itelleni kaapin.

Okei okei umpi kaappi.
Ja lentokone vanerista, eli koivu vanerista.
 
Ronalt Bix

Okei okei umpi kaappi.
Ja lentokone vanerista, eli koivu vanerista.
 
Lentokonevaneri ja koivuvaneri ovat kaksi eri asiaa. Kumpikin voi olla kumpaakin, mutta voi olla myös olematta.
 
Eli lentokonevanerilla tarkoitetaan ohutviiluvaneria ja koivuvanerilla koivusta tehtyä vaneria.

TErve
Vielä pari hienosäätö kysymystä. Kun koivuvaneri on pinnaltaan ja koostumukseltaan kovempaa, kuin mäntyvaneri, niin onko tällä kovuudella merkitystä saundiin? Loogisesti pääteltynä on?
Lentokonevaneri on tiukempaa tavaraa, kuin pelkkä koivuvaneri. Onhan lentokonelevy kalliimpaakin, varmaan kaksi tai kolme kertaa kalliimpaa kuin pelkkä koivuvaneri.
Etulevy johon elementti upotetaan vois olla 2cm lentokonelevyä?
Teenkö tuennat koivuvanerista vai pistänkö lautaa tai pattinkia?
 
Ronalt Bix

En usko että pinnan kovuus vaikuttaa yhtään mitään äänen laatuun, koivuvaneri on tasaisempaa eikä pintaa tarvi niin paljoa tasoitella millään tasotteilla, ja se kestää kolhiintumatta paremmin. Havuvaneri on sellaista pinnaltaan että osa on pehmeämpää ja jossain kohtaa kovempaa eli puun syyt saattaa tietyissä tapauksissa paistaa maalauksen tai muun päällysteen alta.
 
Jotenkin arveluttaa nuo masiivipuu- ja liimalevyratkaisut umpikaapissa tai isommissa koteloissa joita roudataan tai säilytetään vaihtelevissa oloissa, kun miettii vaikka minkälaisia asioita esim huonekalupuusepät joutuu ottamaan huomioon, että tavara pääsee elämään eikä halkeamia tule. Hyvällä suunnittelulla ja taidolla pääsee varmaan lopputulokseen, levytuotteilla varmasti kertaluokkaa helpomin ja nopeammin, rimat kulmiin sisäpuolelle vaan jos ei mitään antiikki fenderin kopiota ole tekeillä.
 
Joku vanerikäsikirja oli netissä oisko ollu upm ja jonkun muun firman sivuilta linkki, siellä on levyn jäykkyydestä taulukkoarvoa (iso pdf tiedosto). Olen ollut siinä luulossa että jos levyn paksuudet on tuollaista 16-25 mm luokkaa niin isoja eroja ei ole onko havu- tai koivuvaneria. Ohuemmat lentokonevanerit voi olla jopa taipuisampaa ja letkumpaa tavaraa, vaikka muuten ovatkin varmaan hyviä tuotteita. Veneenrakentajat muistaakseni on pähkäilleet että havuvanerin voi ottaa pykälää paksumman jolloin paino on sama ja lujuus yhtä hyvä kuin koivulla, muutoin havu on vähän kevyempää kuin samanpaksuinen koivu.
 
Miten rakenne resonoi ja taipuu tuollaisessa kaapissa, se on korkeampaa matematiikkaa, ennen vanhaan opistoinsinööreille sanottiin että se on diploomi-insinöörien heiniä. Tiedä sitten nykyään. Jotkut on sitä mieltä ettei kitarakaapit ole mitään hifikaappeja. Toisaalta taas modernit bassokaapit voi olla PA-kaapin kaltaisia.

Nyt joku fyysikko selittämään mulle kaapin käyttäytymistä kitarakäytössä eri materiaalien kesken. Hopi hopi.
 
Tarkoituksena olis loihtia mahdollisimman kevyt, mutta mahdollisimman resonoimaton kaappi. Laitoksen pitäisi myös tulla kestämään ihan oikeaa roudailua keikoille yms. useiden vuosien ajan. Onko järkevintä käyttää koivuvaneria, sekavaneria vai havuvaneria ja miksi?
 
Koivuvanerihan on jäykempää ja tiivimpää, eli siis mun tarkoitukseen periaatteessa parempaa äkkiseltään ajateltuna. Havuvaneri puolestaan keveämpää, eli parempi siltä kantilta. Mites tuo resonointi sitten puolestaan? Onko se automaagisesti niin, että löysempi materiaali resonoi enempi? Mites sitten materiaalikohtainen soundiero tuon kaapin soinnin suhteen? Koivuvanerihan "soi" korkeammalta, kun sitä kolauttelee. Voiko tuosta johtaa sellaisen ajatusmallin, että sitä käyttämällä resonanssit pysyvät korkeammilla taajuuksilla? Vai voiko kenties ajatella jopa niin villejä, että havuvaneri ei soi niin paljoa? Muutenhan tekisin vaikka 50mm vuolukivestä, mutta se paino...
 
Mä oon ajatellut käyttäväni tuota sekavaneria, kuten vanhassakin pömpelissä, mutta kieltämättä havuvanerin hinta ja keveys houkuttelevat. Mahtaako vaan haihtua tiukan toiston, kestävyyden ja hyvän ulkonäön toiveet savuna ilmaan, jos tommosta töräytän tilalle?

Kaappi ei ole akustinen kitara. Ei sillä materiaalilla ole sointiin vaikutusta niin pitkään kun se toimii niinkuin on tarkoitus eli bassokaapissa kaapin ei tietääkseni ole tarkoitus resonoida. Lisäksi bassokaappi pehmustetaan sisältä, jolloin sen materiaalin pinnan kovuus merkitsee vielä vähemmän. 20mm levy on edelleen turhan paksua ja samalla painavaa. Sekavaneri on koivua kevyempää, halvempaa ja ihan varmasti riittävän lujaa oikein tuettuna. Havuvaneri toimii myös yhtä hyvin.
Marko

Havuvaneri toimii myös yhtä hyvin.
 
Mutua vai kokemuksen tuomaa viisautta?
 
Se mitä mä puuseppänä asiasta tiedän, niin havu- ja koivuvaneri eivät kuitenkaan ole ominaisuuksiltaan ollenkaan toisiaan vastaavia. Hyvillä tukirakenteilla tietty saadaan jäykistettyä, mutta sekin nostaa taas painoa ja havuvaneri ei siltikään ole iskujenkestävyydeltään koivuvanerin luokkaa. Iskunkestävyys sinänsä nyt ei varmaan ole ongelma, jos pyöristää kulmat reilusti ja roudailee nätisti.
 
Sekavaneriin varmaan päädyn kuitenkin, kun sen olen jotakuinkin riittäväksi ominaisuuksiltaan kokenut. Kiinnostaisi jokatapauksessa suuresti edelleen tuo havuvanerin käyttö, kun siitä ei ole kokemusta.

Mutua vai kokemuksen tuomaa viisautta?
 
Se mitä mä puuseppänä asiasta tiedän, niin havu- ja koivuvaneri eivät kuitenkaan ole ominaisuuksiltaan ollenkaan toisiaan vastaavia. Hyvillä tukirakenteilla tietty saadaan jäykistettyä, mutta sekin nostaa taas painoa ja havuvaneri ei siltikään ole iskujenkestävyydeltään koivuvanerin luokkaa. Iskunkestävyys sinänsä nyt ei varmaan ole ongelma, jos pyöristää kulmat reilusti ja roudailee nätisti.
 
Sekavaneriin varmaan päädyn kuitenkin, kun sen olen jotakuinkin riittäväksi ominaisuuksiltaan kokenut. Kiinnostaisi jokatapauksessa suuresti edelleen tuo havuvanerin käyttö, kun siitä ei ole kokemusta.
 
MOI
 
Toi on 15 mm havuvaneria. Toimii. Taiteilin siihen kaiken kaikkiaan n. 12 m uraa (jyrsin). Lisäksi liima ja tapitus. Pinta on Normadur polyuretaanilakkaa.
http://www.okabass.suntuubi.com/?cat=10
 
Minusta monasti liioitellaan kaapin materiaalin paksuudella ja kestävyydellä. Jäykisteillä ja esijännityksellä voi suht ohuestakin materiaalista tehdyn kaapin saada pelittämään erittäin hyvin. Kaappi on minusta instrumentti, ja sitä pitää roudata sen mukaan. Ei sen ole tarkoitus kestää kuin metrin pätkä ratakiskoa.
 
Ps. Sori ihmettelyni: puuseppä, ja ei kokemusta havuvanerista?

Mutua vai kokemuksen tuomaa viisautta?
 
Kokemusta. Viisaudesta en tiedä. Olen tehnyt samanlaisia Fitzmauricen kaappeja sekä koivu-seka-että havuvanerista. Kaikki ovat toimineet AIVAN yhtä hyvin, havuvaneriset vaan ovat olleet paljon koivuvanerisia kevyempiä. Mutta jos sulla ei ole kokemusta havuvanerin käytöstä etkä usko toisten kokemuksia niin tee minun puolesta koivuvanerista ja ihan niin paksusta kun haluat. Ei se mulle tule kuitenkaan:)
Marko

Ei oo kokemusta havuvanerista omissa kaappiprojekteissa. Havuvanerista on kyllä ja ne ovat lähinnä negatiivisia. :) Käytämmä sitä lähinnä kaikkiin roskapönttöihin, mallinteisiin ja muuhun ei asiakkaille menevään roinaan.
 
Voisinpas kokeilla tehdä ne pari 1x12" kaappia vaikka havuvanerista ensin ja kuulostella niiden kanssa sen toimivuutta. Voi sitten pohtia sitä 4x12" kaapin kohtaloa myöhemmin.
 
MOI
 
Siis valmistatte roskapönttöjä havuvanerista? Eikös se ole nykyaikana aika hassua? Eikö teillä päin ole muovi tai siirtolavat tuttuja? Eikö teidän firman tuottavuus kärsi, kun naputtelette lähinnä niitä roskapönttöjä?