Tanssimusiikki ›

Siihen ei kannata tuudittautua että ostaessasi nuotit virallisesti, ne olisivat virheettömiä. Kyllä niissäkin, ainakin sointukuvioiden puolesta löytyy mokia ainakin originaaleihin verratessa. Ja tietysti se että virallisissa nuoteissa saattaa olla montakin erilaista soinnutus versioita liikkeellä.
 
Okei no se on selvä, jokainen soittelee vielä omin variaatioin (saatanpa minäkin tunkea soinnun tilalle toisen), mutta se nappailee, että käsiin tarjotaan nuotteja, joista näkee jo ensi vilkaisulla, että ei ne ole originaalia nähneetkään. Mutta no, en tiedä millä tavalla tuo ns. netmyymälästä ostettujen nuottien laiton levitys estettäisiin.. mutta siihen tuskin olis tarvettakaan jos nämä tulis automaattisesti kappaleiden mukana. Jotain semmoista päässäni pyörittelin.
 
Toisaalta taas näen asian ehkä hyvänäkin - siltä osin, että kun se ei ole niin helppoa; tässä vasta yritin metsästää soinnutuksia erääseen kipaleeseen - vaan kun ei löytynyt niin oli pakko ottaa se kitara käteen ja ryhtyä rämpyttämään mukana. Tuli paljon enemmän tehtyä, kuin jos olisin vain klikkaillut muutaman kerran ja saanut nuotit käsiini. Samalla meni treenit ja tuikitärkeää korvatreeniä, muutama sointuanalyysikin tuli väännettyä kun oikeen innostuin. Että miten päin vain, hyvät ja huonot puolet aina.
 
Ja nyt kun asiasta on puhe, niin kysäisen, että mikä on laillinen kanta tähän? Vai onko se lähinnä moraalinen? Koska jos nyt totta puhun, niin en ole ikinä ajatellut, että lyriikoiden itse ylös ottaminen tai netistä etsiminen olisi jotenkin "väärin" - mutta onko se 0_0 ..siis ihan lain kirjaimen mukaan? Puhun nyt rahallista hyötyä tavoittelemattomasta toiminnasta - ellei soittotaidon kehittämistä sellaiseksi lasketa, että myöhemmin on jo niin pirun hyvä kitaristi, että voi pyytää siitä jo palkkaakin ..ja silloin niistä treenaamistaan piiseistä pitäisi pitää listaa ja tilittää kullekin artistille osuutensa: sun ansiosta opin tän ja tän, ja ton ansiosta taas näitä juttuja.. =) Okei sori, huono vitsi.
 
Koska tässä kohtaa nousee esille sekin, että nuoteista puhuessani en tarkoita joka ikistä säveltä ylös merkattuna, vaan olen 100% tyytyväinen, jos saan käsiini piisin soinnut tai niiden roomalaiset vastineet. En esitä piisejä missään julkisesti, ellei soittotunnilla soittamista oteta huomioon (minä & maikka). Muuta yleisöä ei ole.
 
1) Treenailen kotosalla, omaa olematonta taitoani kehittääkseni, joten kuuntelen piisin, otan sanat ylös ja samalla roomalaiset - vain omaa, rahallista hyötyä tavoittelemattomaa käyttöä varten. Tai ehkä tarkoituksena on opetella analyyttistä lähestymistapaa, hyöty on kuitenkin lähinnä henkinen. Teenkö oikein/väärin?
 
2) Olen laiska, joten vastaavassa tapauksessa kuten yllä, etsin lyriikat netistä ja samalla jonkun version niistä roomalaisista (tai soinnuista) - edelleen omaa, rahallista hyötyä tavoittelemattomaa käyttöä varten, sillä nyt en jaksaisi analysoida, haluan vain soitella tota kivaa piisiä. Teen oikein/väärin?
 
Tulisiko minun yllä olevissa tapauksissa kääntyä joko kirjakaupan puoleen, ostaa sieltä kasa nuottikirjoja, joissa haluamiani piisejä on - tai vaihtoehtoisesti etsiä jostain taho, josta saan aina milloinkin tahtomani kappaleen tarkat nuotit maksua vastaan itselleni? Onko jompi kumpi noista enemmän tai vähemmän oikein: se että teen homman itse vai se, että käytän apunani nettiä. Koska miten sitä korvakuulolta soittamista voisi rehellisesti toimiva ihminen opetella, jos tuo laitonta olisi? Tai sitä analyyttistä lähestymistä? Vaiko niin, että ostan ensin ne laput ja sitten vasta analysoin, tietäen että voin tarkistaa "oikeat" analyysit niistä juuri ostetuista lapuista..
 
Vai onko ainoa vaihtoehto, että en rikkoisi ketään vastaan tekemällä edellä mainittuja, niin minun on tyydyttävä soittotaitoa kehittääkseni soittelemaan vain puutaheinää ja omia tekeleitä - mikä kai loppupeleissä olisi ihan hyväkin juttu.. tai sit ei - soittajasta riippuen =)
 
Vai onko asia yksiselitteinen: se on väärin - että kappaletta soittaakseni minulla pitää olla siitä maksetut laput himassa - kuten piiseistäkin: jos tahdon piisiä kuunnella, on minulla oltava siitä aito, ostettu kopio jossain. Oli se sitten vaikka omaan käyttöön? Koska vaikka sitä mielellään menee sieltä, mistä helpoiten/halvimalla pääsee - niin en siltikään tahtoisi tietoisesti tehdä jotain, mistä tiedän saavani omantunnon pistoksia - toisekseen ajattelen, että jos piisi on niin hyvä että sitä tekee mieli kotona soitella, voin siitä mielelläni maksaakin (ja maksankin, jotta kyseinen artisti jatkaisi hommiaan ja toisi lisää niitä hengentuotteitaan esille).
 
Koska mun mielestä korvakuulolta noukkiminen ja/tai netistä vastaavan version etsiminen on sama asia - eron tekee vaan se, että toinen osaa tehdä sen itse ja toinen ei, mutta molemmat tekee sitä omaksi ilokseen, ei hyötyäkseen siitä rahallisesti sen kolmannen osapuolen (eli artistin) kustannuksella. Mutta missä menee raja: rahallisessa hyödyssäkö? Siinä että laitan nettiin tuhansia piisejä jollekin vvv.piisit.jotain -sivustolle ja vähän mainostan siinä samalla saaden mainostuloja: tämähän on juuri sitä hyötyä tavoittelevaa toimintaa, eikö vain - siten siis väärin. Toisin sanoen kannattamalla tällaista toimintaa osallistun siihen itsekin: edelleen toisin sanoen tyydyn siihen korvakuulotteluun?
 
Mitä sanotte te viisaammat? Sori, venähti. Ei vaan onnistu multa toi lyhyesti ja nasevasti kertominen.. ja sitä haluaisi olla rehellinenkin.. edes joskus - no, ainakin musan suhteen =)