Kitarat: soittaminen ›

Ei noista intervalleista sun muista kyllä saa mitään tolkkua vaikka kuinka tonkii tietoa:< Voisiko joku alan ammattilainen selittää ihan step-by-step noiden juttujen käytöstä jossain kappaleessa?
 
Noh, tässä pähkinänkuoressa jotain:
 
Intervalli-sana tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna välimatkaa (http://www.google.fi/search?q=defin … la:fi:official&client=firefox-a). Musiikin yhteydessä se yleensä tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa, eikä niiden välistä aikaeroa.
 
Ne intervallien vaikeasti opeteltavat nimet johtunevat latinasta tai kreikasta (joku paremmin tietävä voisi valistaa, että mistä). Samoja lukusanoja käytetään myös toisissa yhteyksissä: kvartti on neljäs intervalli ja kvartetti on neljän soittajan yksikkö, oktaavi on kahdeksas intervalli ja oktaani on kahdeksan hiilen ketju.
 
Englantilaiset ovat yksinkertaisempia, ja käyttävät esimerkiksi kvartista, neljännestä intervallista, yksinkertaisesti nimitystä fourth (suomeksi: neljäs). Mikäli olet salapoliisimiehiä, voit päätellä, että muita englantilaisia intervallien nimiä voisi olla vaikkapa second, third, fifth ja niin edelleen.
 
Sen, miten suuri jokin tietty intervalli, vaikkapa se kvartti on, voi opetella puolisävelaskelina, mutta se on vain puoli totuutta: intervallin nimen määrää sen visuaalinen ilme nuottikuvassa. Kvartti-intervalli varmaan yleensä on viisi puolisävelaskelta, mutta suinkaan se ei tarkoita, ettäkö kaikki viiden sävelaskeleen suuruiset intervallit olisivat nimeltään kvartti tai fourth.
 
Jotta kuitenkin pääsisit alkuun, voi olla yksinkertaisinta opetella intervalleja nimenomaan puoli- ja kokosävelaskelina. Tässäpä tällainen taulukko, josta tulee ilmi intervallien koot pienimmästä suurimpaan (kuitenkin suurin mainitsemani intervalli on nooni, vaikka tietenkin siitäkin suurempia intervalleja on), ja kaikenlisäksi siinä on mainittuna intervallit ylöspäin suhteessa C-säveleen:
 
puhdas priimi: 0 puolisävelaskelta, C
pieni sekunti: 1 puolisävelaskel, Db
suuri sekunti: 2 puolisävelaskelta, D
pieni terssi: 3 puolisävelaskelta, Eb
suuri terssi: 4 puolisävelaskelta, E
puhdas kvartti: 5 puolisävelaskelta, F
tritonus: 6 puolisävelaskelta, F
puhdas kvintti: 7 puolisävelaskelta, G
pieni seksti: 8 puolisävelaskelta, Ab
suuri seksti: 9 puolisävelaskelta, A
pieni septimi: 10 puolisävelaskelta, Bb
suuri septimi: 11 puolisävelaskelta, H
oktaavi (priimi): 12 puolisävelaskelta, C
pieni nooni (pieni sekunti): 13 puolisävelaskelta, Db
suuri nooni (suuri sekunti): 14 puolisävelaskelta, D
 
Huomaat, että jotkin intervallit voivat olla puhtaita ja toiset sitten pieniä tai suuria. Kaikki intervallit voivat olla ylinousevia tai vähennettyjä. Hyvä muistisääntö siihen, mitkä intervallit ovat pieniä tai suuria on muistaa, että intervallit, joiden nimessä on s-kirjain, ovat joko suuria tai pieniä, mutteivat koskaan puhtaita. Toisaalta ei ole kovin vaikeaa muistaa, että kvartti ja kvintti ovat ainoita puhtaita loogisten priimin ja oktaavin lisäksi.
 
Jos intervalli on ylinouseva, on se puolisävelaskeleen laajempi; jos intervalli on vähennetty, on se puolisävelaskeleen pienempi. C:hen verrattuna vähennetty terssi olisi siis Ebb tai enharmonisesti - ja väärin - ilmaistuna D. Ylinouseva terssi olisi E#, eli enharmonisesti - ja jälleen väärin - ilmaistuna F. Se, miksi enharmoninen, ja selkokielisempi, vastine on väärä, johtuu aiemmin mainitsemastani seikasta: intervallin nimi johtuu sen nuottikuvasta.
 
Tritonus-intervalli on perinteisesti ylinouseva kvartti, mutta sen voi ajatella myös vähennettynä kvinvttinä (jolloinka se olisi C:hen verrattuna Gb, eikä F# - tämä johtuu jälleen siitä, että intervallin nimi johtuu nimenomaan sen nuottikuvasta).
 
Kannattaa huomata intervallien symmetrisyys. Moni hämääntyy varsinkin kvintti- ja kvartti-intervallien kanssa. Monesti kuulee sanottavan esimerkiksi, että C:n kvintti on G. Tämä pitää paikkansa, jos liikutaan ylöspäin C:stä. Selvemmin tämä tulee esille sekunti-intervallin kanssa: C:stä yksi puolisävelaskel ylöspäin on totisesti Db, mutta C:stä ALASPÄIN yksi puolisävelaskel ei ole suinkaan Db, vaan H - siitä huolimatta C-sävelestä on molempiin mainittuihin säveliin, Db- ja H-säveliin, sama intervalli: pieni sekunti.
 
Tritonus on ainoa intervalli, joka on täsmälleen sama molempiin suuntiin. Jos siis aikoo tehdä maailman runsassävelisimmän soinnun, kannattaa pinota jotain muita intervalleja kuin tritonksia: tritonuksia pinoamalla saat kaksisävelisen soinnun! Pieniä sekunteja pinoamalla saat 12-sävelisen. (Jos jätetään laskuista pois eri oktaaveissa esiintyvät samat sävelet).
 
Käänteisintervalleiksi kutsutaan sellaista intervalliparia, joka eri suuntaan liikkuessa tuottaa saman sävelen. Esimerkiksi suuri septimi C:stä ylöspäin tuottaa H-sävelen ja pieni sekunti C:stä alaspäin tuottaa myös H-sävelen - suuri septimi ja pieni sekunti ovat siis käänteisintervalleja, ja tämä liittyy symmetrisyyteen. Käänteisintervallien mukaan intervallit ovat luokiteltavissa kuuteen eri luokkaan:
 
1 pieni sekunti ja suuri septimi
2 suuri sekunti ja pieni septimi
3 pieni terssi ja suuri seksti
4 suuri terssi ja pieni seksti
5 kvintti ja kvartti
6 tritonus
 
Kaikki parit (tritonusta lukuunottamatta, sillä se ei ole pari, vaan yksinäinen seinäruusu) toimivat edellämainitulla tavalla: kun liikut jostain sävelestä toisen intervallit ylös- ja toisen alaspäin, on tuloksena sama sävel. Esimerkiksi C:stä jos liikutaan suuri seksti ylöspäin, on tuloksena A-sävel, jos pieni terssi alaspäin, on tuloksena taas A-sävel.
 
Englannin kielessä suuria intervalleja kutsutaan nimellä major ja pieniä nimellä minor. Ylinousevat ovat augmented ja vähennetyt diminished. Suuri terssi siis olisi major 3rd, pieni sekunti minor 2n. Ylinouseva kvintti olisi augmented fifth ja vähennetty oktaavi diminished 8th.
 
Aiemmin mainitut intervallinimet (esim. b3, 4, 6) ovat suhteessa duuriskaalaan, esimerkit jälleen suhteessa C-säveleen.
 
1 = puhdas priimi, C
2 = suuri sekunti, D
3 = suuri terssi, E
4 = puhdas kvartti, F
5 = puhdas kvintti, G
6 = suuri seksti, A
7 = suuri septimi, H
8 = puhdas oktaavi, C
 
b1 = vähennetty priimi, Cb
b2 = pieni sekunti, Db
b3 = pieni terssi, Eb
b4 = vähennetty kvartti, Fb
b5 = vähennetty kvintti, Gb
b6 = pieni seksti, Ab
b7 = pieni septimi, Bb
b8 = vähennetty oktaavi, Cb
 
1# = ylinouseva priimi, C#
2# = ylinouseva sekunti, D#
3# = ylinouseva terssi, E#
4# = ylinouseva kvartti, F#
5# = ylinouseva kvintti, G#
6# = ylinouseva seksti, A#
7# = ylinouseva septimi, H#
8# = ylinouseva oktaavi, C#
 
Vaikkapa harmoninen C-molliasteikko - C, D, Eb, F, G, Ab, H, C - olisi siis 1 2 b3 4 5 b6 7 8.
 
Teksti on nakuteltu kiireessä kahvitauolla. Älkää uskoko kritiikittömästi kaikkea, virheitä on sattunut, ajatus katkennut, ties mitä.