| Aihe: Kitaran vireys | |
|---|
|
Tuli tuossa ostettua nailonkielet vanhaan akustiseen Landolaan. Nyt vaan ongelmana on se, etten muista enää muutaman vuoden tauon jälkeen, et onko normaalia et kaks päivää saa virittää kitaraa?
Eli kun kitaran saa vireeseen niin sillä pystyy soittaan muutamia minuutteja ja sen jälkeen se on taas hieman alavireinen. Eli onko tuo normaalia vai onkohan ostamissani kielissä jotain vikaa? Myyjä kyllä sanoin että käyttävät samoj kieliä itse, kun vaihtavat akustisiin kitaroihin nailonkieliä. | |
Ihan normaalia, mikäli et ole venytellyt kieliä kunnolla. Nailonit ovat vielä herkempiä venähtelemään uutena kuin teräksiset, joten virittele kielet nyt vireeseen, ja jokaista kieltä venyttelet jonkin aikaa. Itse hoidan tuon siten, että nappaan kaikukopan reiän kohdalta kielestä kiinni ja vemputan ylös-alas puolesta minuutista minuuttiin/kieli. Sitten taas vire kohdilleen ja kokeilemaan, kyllä ne siitä asettuu.
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan | |
No noin mä vähän muistelinki, mut en ollut ihan varma, kun siitä on joku 5-6 vuotta kun on viimeks tullu vaihdettua kieliä kitaraan, kun on ollu vähän vähemmällä tuo soittaminen. Ehkäpä se tästä taas intaantuun :)
Kiitos neuvosta. | |
Venyttely
Vähän täsmennystä tuohon venyttelyyn. Kielien "venymisessä" on pääasiassa kysymys siitä, että virityskoneiston puolalle kierretyt kierrokset jäävät löysemmiksi, kuin tuo puolan ulkopuolelle kiristetty kielen osa. Jännityksen tasoittuessa nuo kierrokset kiristyvät, eli tietenkin kielen soiva osa löystyy.
Jotta ei kuulostaisi saivartelulta: tällä on se merkitys, että tuon voi ottaa etukäteen huomioon kieliä asentaessa niin, että kiertää niitä kierroksia sine puolalle mahdollisimman vähän ja mahdollisimman kireälle. Ts. kieli tiukalle alusta saakka, eipä tarvitse viikkotolkulla odottaa vireessä pysymistä. Sen lisäksi tuon venyttelyn kanssa pitää olla tarkkana, varsinkin A ja D- kielien kanssa, ettei venyttele sitä punosta auki - yleensä repeää siitä tallan luun kohdalta, eikä välttämättä heti, mutta vaurio voi saada alkunsa liiasta venyttelystä.
Eipä silti, kyllä tuota venyttelyä lähes kaikki klassisen kitaran ammattilaisetkin harrastavat, mutta näppituntuma kehittyy... Ja ainahan voi yrittää vaikkapa vetää sitä kieltä virityskoneistosta tallaan päin, katkeaa sitten vaihteeksi yläpäästä!
Onnea harrastukselle! | |
Jotta ei kuulostaisi saivartelulta: tällä on se merkitys, että tuon voi ottaa etukäteen huomioon kieliä asentaessa niin, että kiertää niitä kierroksia sine puolalle mahdollisimman vähän ja mahdollisimman kireälle.
Nailonkielten kanssa ongelma pienillä kierrosmäärillä on kielen lipsuminen pois paikoiltaan, jos sitä ei laita itsensä päälle. Itse laittaisin enemmin ainakin muutaman kierroksen puolan ympärille, jonka jälkeen vireeseen. Sitten kielestä kevyesti kiinni yhdellä sormella ja muutaman kerran nostaa ylöspäin nopeasti ja päästää sen vapaaksi -> taas vireeseen -> taas nosto -> vireeseen. Usein tämä riittää ja kieli pysyy lähellä oikeaa virettä. Teräskielisten kitaroiden kanssa kannattaa yleensä laittaa jonkun verran kierroksia viritystapin ympärille jotta kieli tulee satulan päältä jyrkemmässä kulmassa alas. | |
Kielen kiinnitys
niin, että se kulkee "itsensä yli" virityspuolalla ei ole mikään ongelma. Itse asiassa minä en ole mitään muuta tapaa käyttänytkään sen 34 vuoden aikana, mitä olen klassista kitaraa soittanut. Ainuttakaan kertaa ei ole kieli siltä kohtaa katkennut. Kyllähän siihen sitten aina muutama kierros muodostuu, kun sen paikalleen kiristää, vaikka vetäisikin ensin kielen suorana puolan läpi.
Paikka mistä 99,9-prosenttisella varmuudella kieli katkeaa, kun on katketakseen, on tallan luusta, tai sen takaa, kohdasta, jossa kieli "vetää itseään" vähän mutkalle normaalissa klassisessa kiinnitystavassa. Tähänkin on mestarirakentaja Kauko Liikanen keksinyt nerokkaan, yksinkertaisen patentin: porannut kaksi reikää tallaan jokaiselle punotulle kielelle, jolloin tätä kieltä yhdestä pisteestä vääntävää mutkaa ei tarvitse tehdä.
Itse vähän soveltelin tätä niksiä, kun en viitsinyt ruveta porailemaan (eikä ole sopivia työkalujakaan), siten, että A- ja D-kieli kulkevat myös toistensa reikien kautta ja menevät ristiin tallan päältä. On toistaiseksi eli pari vuotta toiminut = kertaakaan ei ole vielä katkennut, mutta katsotaan ja koputetaan puuta. Haittapuolena tässä on kyllä erittäin hankala kielen vaihto - kesken keikan vois käämi kärähtää! | |
Mainittakoon vaan nopeasti, että vireys ja vire(isyys) ovat kaksi täysin eri asiaa. Ensiksi mainittu harvemmin liittyy soittimeen, vaan enemmänkin soittajaan. Soitin voi olla vireessä, mutta soittaja puolestaan vireä.
Vähän turhan monesti puhutaan vireydestä kun pitäisi puhua vireestä tai vireisyydestä, joten jos ette pahasti pahastu ....
Line6 flextonessa Small Tweed mallinnus kuulostaa aidommalta kuin putkivahvistimet aikoinaan kuulostivat. - ode_ | |
jatketaan nyt tähän ketjuun..
Minulla on neljä teräskielistä akustista ja kaikkien kanssa on sama ongelma: H ja ylä-E kieliä ei saa vireeseen. Kun perus E-duuri soi puhtaasti, (perus) D-duurissa yläkielet ovat ylävireessä, toisissa enemmän, toisissa vielä enemmän. Hintaluokaltaan kitarat ovat 100-400 euron arvoisia. Hermot menee. Olen kokeillut eri kielisettejä, säädellyt kaularautoja, vaihdellut ja viilaillut satuloita jne, mutta ei. Mikä auttaa? | |
matti_: jatketaan nyt tähän ketjuun..
Minulla on neljä teräskielistä akustista ja kaikkien kanssa on sama ongelma: H ja ylä-E kieliä ei saa vireeseen. Kun perus E-duuri soi puhtaasti, (perus) D-duurissa yläkielet ovat ylävireessä, toisissa enemmän, toisissa vielä enemmän. Hintaluokaltaan kitarat ovat 100-400 euron arvoisia. Hermot menee. Olen kokeillut eri kielisettejä, säädellyt kaularautoja, vaihdellut ja viilaillut satuloita jne, mutta ei. Mikä auttaa?
Osaava soitinkorjaaja varmaan voisi auttaa, eri juttu kannattaako satasen kitaraan tehdä kahdensadan korjaus, mutta eiköhän sekin kysymällä selviä, voihan tuo olla pikkujuttukin.
***** |  matti_
30.01.2010 22:36:34 (muokattu 02.02.2010 03:53:54) | |
|
Mutta joo... soitinrakentajan puoleen ajattelin kääntyä. Olen huomannut että kitaroiden hinnalla ei ainakaan tunnu olevan merkitystä. Luulisi neljällä sadalla saavan jo kelpoakustisen. Silti tuo nuotiossa ollut ja puhelinluettelolla päällystetty Yamaha on edelleen oma suosikkini sekä saundinsa, että vireytensä puolesta. | |
matti_: H ja ylä-E kieliä ei saa vireeseen. Kun perus E-duuri soi puhtaasti, (perus) D-duurissa yläkielet ovat ylävireessä, toisissa enemmän, toisissa vielä enemmän. Olen kokeillut eri kielisettejä, säädellyt kaularautoja, vaihdellut ja viilaillut satuloita jne, mutta ei. Mikä auttaa?
Tuo ylä-E: epävireisyys F#, eli painettuna 2. välistä, kuten D-soinnussa, on melko yleinen vika, tai ainakin jonkin sortin heitto vireisyydessä on tavallista. Jos satulauraa pystyy tekemään syvemmäksi, niin kieli ei veny niin paljoa alaspainettuna ja vireheitto pienee. Kokonaan ei välttämättä pysty poistamaan, jos ja kun vireisyyden esteenä on hienoisia heittoja nauhojen-, satulan ja talla optimaalisissa paikoissa. Kielten laskeminen alemmas yleensä tuo paremman ja tarkemman vireen. Mutta vian syy on haravoitavissa ihan tarkastikin, jos vain viitsii nähdä aikaa ja vaivaa. Itse tekisin niin, että
1.) Vaihtaisin uudet kielet ja asettaisin kaulan raudan avulla kaulan koveruuden optimaaliseksi.
2.) Sitten tarkistaisin vireisyyden avoimella ja 12. nauhalta alaspainetulla kielellä. Jos tässä on suuri heitto, niin pystyykö tallaluuhun tekemään kompensaation jompaan kumpaan suuntaan? Eli, siirtää sitä kohtaa jossa kieli koskettaa tallaluuta eteen tai taaksepäin.
3.) Tarkistaisin satulaurien kunnon ja että kieli varmasti lähtee värähtelemään satulan reunasta.
4.) Jos kaikki nämät ovat suurinpiirtein tai hyvin kunnossa, mutta vika ei poistu tai on edelleenkin järjettömän suuri, niin sitten otenauhojen paikoissa on mitä todennäköisemmin vikaa. Paikat voi mitata satulasta tai tallasta millimetrin osien tarkkuudella (mittauskohta on nauhan keskipiste). Jos näissä on selvästi heittoja kaavasta laskettuun optimaaliseen paikkaan, niin vika on helppo varmentaa. | |
matti_: jatketaan nyt tähän ketjuun..
Minulla on neljä teräskielistä akustista ja kaikkien kanssa on sama ongelma: H ja ylä-E kieliä ei saa vireeseen. Kun perus E-duuri soi puhtaasti, (perus) D-duurissa yläkielet ovat ylävireessä, toisissa enemmän, toisissa vielä enemmän. Hintaluokaltaan kitarat ovat 100-400 euron arvoisia. Hermot menee. Olen kokeillut eri kielisettejä, säädellyt kaularautoja, vaihdellut ja viilaillut satuloita jne, mutta ei. Mikä auttaa?
Taitaa olla liian herkät sävelkorvat sulla, veikkaisin. | |
Old Guitar: Taitaa olla liian herkät sävelkorvat sulla, veikkaisin.
Kiitos kohteliaisuudesta. Yläasteella oli jollain luokalla laulukoe. Minun digitaalikello piippasi H:ssa, laulu piti aloittaa A:sta että pystyin sen laulamaan. Otin siis äänen kellosta, transponoin ja sain kuin sainkin kokeesta kympin :) Bändikaverit muistavat aina myös marmattaa siitä kun marmatan vireistä, mutta aiheeseen palatakseni, en usko että kyse on akustisten kitaroiden kanssa pelkästään tuosta..
Sähkökitaroiden kanssa tuollaisia ongelmia on ollut ja kaksi kitaraa minulla nyt on ollut, joissa olen saanut vireen tarpeeksi kohdallaan. Toinen on niin hyvä että toisesta luovuin - vaihdoin akustiseen, joka oli tarkoitus saada vireeseen... kyllä sen itseasiassa jo aika hyvin saakin, kun vaan soittaa eikä ajattele liikaa, mutta voisi se parempikin olla.
H-kielen kohdallahan siinä tallasysteemissä on sellainen systeemi, että kielen värähtelevä osa on snadisti pidempi kuin muiden. Tämä liittynee samaan asiaan?
Voisiko siis noihin teettää vastaavat osat, joissa se H-kielen systeemi olisi vieläkin taaempana, vähän kuin aiemmin ehdotettiinkin... ja ehkä E-kielen myös? Ei kyllä vieläkään mikään ole niin rasittavaa kuin epävireisellä akustisella soittaminen... |  Cujo
01.02.2010 09:15:46 (muokattu 01.02.2010 09:15:56) | |
|
matti_:Voisiko siis noihin teettää vastaavat osat, joissa se H-kielen systeemi olisi vieläkin taaempana, vähän kuin aiemmin ehdotettiinkin... ja ehkä E-kielen myös? Ei kyllä vieläkään mikään ole niin rasittavaa kuin epävireisellä akustisella soittaminen...
Earvanallahan on akustisiinkin kompensoitu satula ja myös talla saatavana. En ole ite kokeillut, mutta kai ihan toimiva systeemi. Varmaan haulla löytää juttua.
http://www.earvana.com/ | |
Testasin tänään kahta uutta Ibanez Art Woodia. Molemmissa vireys oli lähes täydellinen omiini verrattuna. Olisko se osa syy sitten kuitenkin noissa kielissä... tykkään käyttää aika paksuja kieliä ja äkkiä tuntuisi että kaularaudan kiristäminen auttoi. Parin päivän päästä sen tämän päivän väännön vaikutuksen varmaan vasta lopullisesti tietää, mutta kuitenkin.
Tosi hyviä kitaroita muuten ne artwoodit muutenkin. Tykkäsin! | |
Usein otelaudan alkupään nauhoilta (1-3.) soitettujen äänten ylävireisyyteen on syynä kielten liiallinen korkeus satulassa. Monesti hienovire voi olla 12. nauhalta tsekattuna OK, mutta alkupään nauhoilla on ylävireisyyttä esim F# e-kielen 2. nauhalla.
Hyvä ohjearvo ylä-e:n korkeudeksi 1. nauhalta on 0,40 mm. Korkeutta kannattaa kasvattaa hieman paksummille kielille mentäessä. Itselläni haarukka on 0,40 mm (ylä-e) - 0,55 mm (ala-e). Alemmaksikin pääsee. Mittaamisessa voi käyttää apuna välystulkkia tai sopivan paksuisia kieliä. | |
milahtee: Hyvä ohjearvo ylä-e:n korkeudeksi 1. nauhalta on 0,40 mm. Korkeutta kannattaa kasvattaa hieman paksummille kielille mentäessä. Itselläni haarukka on 0,40 mm (ylä-e) - 0,55 mm (ala-e). Alemmaksikin pääsee. Mittaamisessa voi käyttää apuna välystulkkia tai sopivan paksuisia kieliä.
Eikö sen oikean väin mittaamiseen ole olemassa perinteinen menetelmä, jossa kieli painetaan alas 2. välistä ja katsotaan väliä kielen alapinnan ja 1. nauhan välillä. Siinä olisi hyvä olla pieni väli, mutta hyvin pieni. Niin pieni kuitenkin, että kun napauttaa kieltä päältä, niin kuuluu hienoinen klik-ääni. Omien kokemusteni mukaan tuo rako voi olla jopa 0, eli täysin suljettu ja kieli soi edelleen puhtaasti, mutta tällöin ei satulaurassa ole enää paljoa varaa kulumiselle jne. | |
flattopguitar: Eikö sen oikean väin mittaamiseen ole olemassa perinteinen menetelmä, jossa kieli painetaan alas 2. välistä ja katsotaan väliä kielen alapinnan ja 1. nauhan välillä. Siinä olisi hyvä olla pieni väli, mutta hyvin pieni. Niin pieni kuitenkin, että kun napauttaa kieltä päältä, niin kuuluu hienoinen klik-ääni. Omien kokemusteni mukaan tuo rako voi olla jopa 0, eli täysin suljettu ja kieli soi edelleen puhtaasti, mutta tällöin ei satulaurassa ole enää paljoa varaa kulumiselle jne.
Näin toki on, mutta kieli painetaan alas 3. välistä (G-asema). Tämä on hyvä pikatesti, jolla voi tsekata, etteivät urat ole liian syvät. Ongelmana vain on, että "pieni" ja "hyvin pieni" voivat merkitä eri asiaa eri ihmisille. Itse tykkään mitata actionin, jolloin soitettavuuden säätö sujuu nopeammin ja tarkemmin. Helpottaa myös kommunikointia soitinkorjaajan kanssa kun iskee speksit pöytään. | |
-Petsku-: Tuli tuossa ostettua nailonkielet vanhaan akustiseen Landolaan. Nyt vaan ongelmana on se, etten muista enää muutaman vuoden tauon jälkeen, et onko normaalia et kaks päivää saa virittää kitaraa?
Eli kun kitaran saa vireeseen niin sillä pystyy soittaan muutamia minuutteja ja sen jälkeen se on taas hieman alavireinen. Eli onko tuo normaalia vai onkohan ostamissani kielissä jotain vikaa? Myyjä kyllä sanoin että käyttävät samoj kieliä itse, kun vaihtavat akustisiin kitaroihin nailonkieliä.
Nylon kielet venyy aina.
Punos kielet joissa kielen ydin on esijännitetty eivät veny kauan! 15 minuutista puoleen tuntiin korkeintaan. Esijännitettyjä punoskieliä on saatavilla ainakin suomalaiselta Finncordelta ja ranskalaiselta Philippe Bosset:lta
Diskanttikielet venyvät myös ja niiden venymiseen vaikuttaa kielenkoostumus eli mistä ne ovat tehty. Hiilikuituiset ja titanium sekoitteiset venyvät vähemmän kuin perinteiset nylonit jne... Eniten venymistä tapahtuu luonnon suolikielillä.
Vinkkinä vielä sekin että kannattaa opetella laittamaan kielet siten että vireisyyden lasku johtuu vain kielen venymisestä eikä niiden luistamisesta.
(sorry, olipas vanhan tekstin lainaus)
Pääasia että pojat viihtyy ja tytöillä on hauskaa |  Johann Onn
11.02.2010 10:12:22 (muokattu 11.02.2010 10:12:30) | |
|
friikki: Nylonkielet - Vinkkinä vielä sekin että kannattaa muistaa, mikä on kitaran koko. 7/8-kokoinen landola + täyskokoisen kielet = Jos pysyy 3:lla ekalla nauhalla, vire on jotenkuten ok. Vähänkin ylempää, taas luonnollisesti ei.
Henk.koht. ratkaisin "ongelman", lahjoittamalla Landolan (joka keräsi kaapissa lähinnä pölyä) pois. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
