Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Olihan se. Legendaarinen ukko. Jaksoi kovastikkin heilua 81 ikävuodestaan huolimatta, jolle pisteet. Bändissä soittivat myös hänen poikansa Chuck Berry Jr. sekä tyttärensä Ingrid Berry,
 
About tunnetuimpia ralleja sisältänyt setti kesti noin tunnin, encoreja ei kuulunut. Yleisön kyllä annettiin taputtaa 10min ennen valojen sytyttämistä saliin. Tyylilleen uskollisena joka toinen biisi alkoi "johnny b. goodin" alulla, mutta sitten hukkui soinnut ja sävellajit. Berry soitti täysin päin helvettiä. Olisiko lavatekniikka ollut metsässä tai jotain, mutta enemmän kuullosti siltä että herra olisi saanut kitaran käteensä ensimmäisen kerran elämässään juuri tuolla keikalla.
 
Kaiken kaikkiaan keikka oli hirveä pettymys vaikka herra olisi miten suuri legenda hyvänsä. Vituttaa.

Itse olin tyytyväinen Berryyn ja bändiin, mutta yleisö oli mun mielestä jotenkin vaisu.

Minä odotin Berryn keikalta, että mies soittaisi edes vähän sinnepäin. Edes oikeasta sävellajista. Edes rytmissä.

Et vaan ymmärrä. Berry on aina soitellut livenä sinnepäin. Sillä on siihen luovuttamaton oikeus. Loistavaa, briljanttia.

Et vaan ymmärrä. Berry on aina soitellut livenä sinnepäin. Sillä on siihen luovuttamaton oikeus. Loistavaa, briljanttia.
 
Katin kontit. Kauheeta kuraa oli.

Hyvä keikka, mä tykkäsin.

Katin kontit. Kauheeta kuraa oli.
 
Jos nyt vertaa vaikka Jerry Leehen pari kuukautta sitten, niin olihan Berry huomattavasti viihdyttävämpi vaikka soittikin objektiivisesti ottaen pieleen... koko lailla koko ajan. Hienot biisit, hieno laulaja, vanhan liiton piittaamaton show-mies, hyvä bändi, mahtava soundi ja tatsi Berryllä... paljon merkittävämmät plussat kuin väärin soittamisesta tulevat miinukset.

Niinku millä kriteereillä? Saisko vähän perusteluja.
 
Mä viihdyin, eiköhän se riitä?
 
Vai oliks tää nyt jotenkin väärin diggailtu?

Mä viihdyin, eiköhän se riitä?
 
Vai oliks tää nyt jotenkin väärin diggailtu?
 
Viihtyminen on hyvä kriteeri. Jos haluaa kuulla nuotilleen oikein soitettua hiottua rokkia, voi mennä kuuntelemaan mitä tahansa uutta ns. rockbändiä, mutta jos haluaa kuulla rockenrollia rockenrollmeiningillä niin voi mennä kuuntelemaan Berryä.

Jos nyt vertaa vaikka Jerry Leehen pari kuukautta sitten, niin olihan Berry huomattavasti viihdyttävämpi vaikka soittikin objektiivisesti ottaen pieleen... koko lailla koko ajan. Hienot biisit, hieno laulaja, vanhan liiton piittaamaton show-mies, hyvä bändi, mahtava soundi ja tatsi Berryllä... paljon merkittävämmät plussat kuin väärin soittamisesta tulevat miinukset.
 
Olen täysin samaa mieltä. Bändi oli mainio. on vielä vähän hämmentynyt olo.... Siis siel oli Chuck Berry! Mieletöntä.

Mä viihdyin, eiköhän se riitä?
 
Ok.
 
Vai oliks tää nyt jotenkin väärin diggailtu?
 
Ei ollu väärin toki, päinvastoin.
 
Voishan meikäläinenkin sen tietysti ajatella niin, että järjestetty tapahtuma oli hyvä samassa hengessä ku parrakkaan naisen näkeminen sirkuksessa. Sirkukseenhan ei mennä erityisesti musaa kuuntelemaan.

Kokonaisuudessaan oli kyllä ihan hyvä meininki. Miinuksena ehkä se että Berry ei juurikaan laulanut vaan lähinnä jutteli mikkiin. Myös kitara oli vähän liian kovalla soiton laadun huomioon ottaen. Kaikenkaikkiaan kuitenkin viihdyttävä paketti.

Sirkukseenhan ei mennä erityisesti musaa kuuntelemaan.
 
Sirkus Finlandian bändiä on aina ollu mukava kuunnella. :)
 
Ja aiheesta voisi vielä kommentoida, että kyllä taas muistui mieleen miksi pidän rock 'n' rollista. Se on hauskaa.

Maybellinen tai Thirty Daysin olis voinut kyl soittaa. Tai Havana Moonin.

Vääriä nuotteja siellä täällä, mutta yleisönsä otti ja oli tilanteen tasalla koko ajan. You all came here to dance but you can't - osuva kommentti keikkapaikkaa kohtaan. Muutenkin tuntui keski-ikäsistä bluespoliiseista koostuva jengi olevan jotenkin... ihan kuin olisivat teatteriesitystä tulleet katsomaan. Nautitaan varatulla sohvalla pikku leivokset ja kahvit ja konjakit ennenkuin istahdetaan mukaviin penkkeihin. Keikan jälkeen siemaillaan vielä viinilasilliset, ja todetaan papparaisen olevan ikäänsä nähden vielä vedossa.
 
Itse olin fiiliksissä koko setin ajan ja vielkin tuntuu huimaavan. Täsmärokkia kaipaavat menkööt uniklubia diggailemaan.
 
Peace

onks kenelläkään mitään settilistaa ??
-missasin keikan

onks kenelläkään mitään settilistaa ??
-missasin keikan
 
Pitääks tässä alkaa kimpassa muistelemaan:
 
Wee Wee Hours
Little Queenie (oliks tässä Carol perässä potpurina?)
Key To The Highway (yllättävä veto)
School Days
Johnny B. Goode
 
Nää nyt lonkalta tuli äkkiä mieleen. Jatkakaas listaa.

Pitääks tässä alkaa kimpassa muistelemaan:
 
Wee Wee Hours
Little Queenie (oliks tässä Carol perässä potpurina?)
Key To The Highway (yllättävä veto)
School Days
Johnny B. Goode
 
Nää nyt lonkalta tuli äkkiä mieleen. Jatkakaas listaa.
 
lisätään
 
Let it Rock
Roll Over Bethoven
Around and Around
Reelin' and Rockin'
You Never Can Tell
Memphis, Tennessee
 
ja tuliko Sweet Little Rock and Roller ihan ensimmäisten joukossa?
 
Sitten tuli Wee Wee Hoursin ja Key to the Highwayn lisäksi vielä kolmaskin blues, sellanen "Dust My Broom" - tyylinen biisi, jota en nimeltä tunnistanut.

Se Chuckin tytär muuten lauloi hienosti.

Sitten tuli Wee Wee Hoursin ja Key to the Highwayn lisäksi vielä kolamskin blues, sellanen "Dust My Broom" - tyylinen biisi, jota en nimeltä tunnistanut.
 
Niimmuuten olikin joku ElmoreJames-riffi-piisi.