| Aihe: Stalingrad Cowgirls | |
|---|
|
Rumban kansikuvabändiksikin päätynyt sallalaistrio Stalingrad Cowgirls on ollut viime aikoina melko hyvin esillä. En ole bändiin pahemmin ehtinyt tutustua, mutta kiinnostus on herännyt median kiihtyvän rummutuksen ja Sahara Hotnights/The Donnas -vertausten myötä.
Stalingrad Cowgirlsin esikoisalbumi ilmestynee 19. syyskuuta, ellei ole sitten jo ilmestynytkin. Arviot ovat olleet varovaisen positiivisia, tuollaista kolmen tähden luokkaa, tosin parikin rock-journalistia on tainnut esittää toiveen, jonka mukaan pakettia olisi kannattanut hioa vielä hetkinen. Nuorina tässä on tosiaan päästy levytyssopimusta väsäämään - eipä tule kovin montaa esimerkkiä mieleen, joissa yhtyeen keski-ikä olisi pienempi. Telakoituva Tiktak, tietty. Sturm & Drang, ehkä?
Onko monella jo live-kokemuksia? Sallan rokkimimmithän olivat jo lämmittelemässä Iggy & the Stoogesia, mutta heidän osiostaan en ole juuri kommentteja kuullut. Tarkoitus olisi ollut mennä katsomaan Stalingrad Cowgirlsia Tammerfesteille, mutta olin juuri sen viikon pois kaupungista.
Ja tosiaan: plussaa vielä bändin nimestä, joka on kenties kaikkien aikojen paras lajissaan!
Lisää infoa tuolta:
http://www.stalingradcowgirls.com
(Ja huomatkaa: tämä kirjoitus ei sisältänyt lainkaan tytöttelyä!) = )
"Barry, Dick ja minä olemme tulleet siihen tulokseen, että vakavasti otettavalla ihmisellä täytyy olla... vähintään viisisataa levyä" (Nick Hornby: Uskollinen äänentoisto) |
|
Stoogesin lämppärinä tuli nähtyä.
Puolen tunnin perusteella nyt ei hirveästi osaa sanoa. Biisit olivat sellaista aika perus punkpoppia, hirveästi ei mitään uutta tuntunut olevan, mutta sinänsä ihan kivoja sointu- ja melodiakulkuja. Soitto tuntui toimivan ihan riittävän hyvin ja esiintyminen vaikutti ihan luontevalta. Ihan positiivinen fiilis tuosta jäi.
"Is she really going out with him?" |
|
Aikalailla Artistin linjoilla. Aika näyttää. Ainesta on kyllä, mut taitaa vielä olla biisimatsku alkutaipaleella. Et sit jos säveltävät samanlaisii helmii ku Donnasin Take It Off esmees, tai tekevät uuven I Love Rock`n`rollin tai Pillitä Ellin niin hienoo ois se.
"We got to stand side by side, we got to stand together and organize. They say power to the people, that`s what they`re Screamin`. Freedom of the soul, pass it on, pass it on to the young and old" Jimi Hendrix |
 blastoff
13.09.2007 21:28:01 (muokattu 13.09.2007 21:28:58) | |
|
En ole mikään tämän genren asiantuntija tai suurin fani, mutta satuin näkemään kyseisen bändin livenä pari kuukautta sitten jossain ihme festarilla Heinolassa. Mielestäni "tyttöjen" livemeininki oli varsin toimivaa. Sellaista perushyvää soittoa kaikin puolin.
Luulisin, että bändistä voisi tulla (Suomessa) suosittukin, jos saavat jostain vaan repäistyä vähän tarttuvampia koukkuja biiseihinsä. Kaikki kappaleet vaikuttivat vähän liian samasta puusta veistetyltä. Tempokin pysyi biiseissä melkein samana läpi keikan.
Ja tosiaan: plussaa vielä bändin nimestä, joka on kenties kaikkien aikojen paras lajissaan!
Minä taas antaisin nimestä pitkän miinuksen. Todella huono läppä. |
 MK73
13.09.2007 21:33:54 (muokattu 13.09.2007 21:40:28) | |
|
Jaahas... naisorkesterit ovat aina ihania, mutta kuuntelunäytteiden perusteella tämä on liian suoraviivaista punk-räimettä mulle. Soittopuoli tuntui olevan ihan jees hallussa, mutta jos koko kiekko on tuollaista paahtoa, niin en jaksa. Tässä iässä sitä kaipaa jo hitaampia tempoja ja letkeämpää meininkiä :) Laulajan äänikään ei erityisemmin säväyttänyt.
E. bändin nimi on kyllä hyvä oivallus. |
 Paperilyhty
13.09.2007 23:23:15 (muokattu 13.09.2007 23:25:42) | |
|
Olen nähnyt livenä muutamaan kertaan siellä täällä jo vuoden parin ajan - vai milloin olikaan ehkä toissakesä? :P (ja omistan salaisen salademon jne. tai sit en :-) Mielestäni aivan yhtä hyviä kuin mikä tahansa muu "vastaava" bändi, ja kiinnostavampia ja hauskempia kuin tuhat meikattua Converse- ja Vans -tamperelaispoikaa tai herkkää akustis-soul -tyttöä. Eiku.
Stoogesin lämppärinä pidin kyllä kovasti ja tulin hyvälle tuulelle meisingeistään :-) Setin alku oli vähän vaisumpaa, mutta sitten jotenkin meininki parani, tai ehkä soittivat erityyppisiä kappaleitaan, en tiedä. Osa biiseistä oli kyllä tosi hyviä punk-rock -kappaleita, osa sitten vähän tavallisempia tai, tosiaankin, "suoria". Basistilla vaikutti muuten olevan hyvä ääni, sen mitä nyt taustoja lauloi. Kunhan lähtevät tästä nykyisestä rohkeasti vielä punkimpaan (tai nopeampaan; jotenkin tuntuu, että voisivat olla hyviä sentyyppisessä) tai rockimpaan suuntaan, niin...tai no, isompi vaihde silmään vaan!
Munsta tuo yhtyeen graafinen ilme (tai no, nettisivut, logo ja levynkansi - eipäs hienostella) ei aivan sovi; olisin ajatellut jotain erilaista. Räkäisempää, kuten sanonta kuuluu. Tai enemmän DIY.
Ladies and gentlemen, the evening is over |
|
Oi sitä aikaa kun likat vielä veivasivat covereita aliupseerikurssimme puolijuhlassa. Hillittömän matkan ovat reilussa vuodessa tehneet.
Jännä nähdä miten tämä tästä lähtee, peukut ovat ojossa. |
|
Jahas, olivat näköjän Rumban kanteenkin todella päässeet. Ekaa kertaa kuulin näistä joskus puolisentoista vuotta sitten, kun kaverini kehui bändin livemenoa. Lukuisten kehujen myötä menin tänä keväänä katsomaan keikkaansa Oulun Nelivitoseen ja petyin pahasti. Omaan korvaan kuultuna munatonta ja tylsää tusinarokkia, jollaista on parempaakin tehty. Lisäksi laulajan jatkuva kiroilu aiheutti myötähäpeää. Toisaalta täytyy muistaa bändin jäsenten olevan vielä nuoria, joten ehkäpä noihin biiseihin saadaan vähän jotain nyansseja ja potkuakin joskus. Yhtyeen saama mediahype on mielestäni kohtuuttoman suuri siihen nähden, millaista musiikillinen anti on. Rokkia soittava tyttöbändi kaukaa Sallasta tuntuu olevan niin eksoottinen jutun aihe, että voi aivan kanteen asti päästää, hitto vieköön, kyllä tuolla Lapista parempiakin bändejä löytyy! Toisaalta, ehkäpä tämä ei vain ole minun juttuni, saa tykätä, jos tahtoo. Plussaa tulee bändin nimestä, sekä tiukasta yhteensoitosta, ehkäpä parin vuoden kypsyttely saa biisitkin kuulostamaan paremmilta. Jäämme odottelemaan.
Mielestäni pullaan tukehtuminen ei olisi lainkaan hassumpi tapa kuolla. |
|
Hillittömän matkan ovat reilussa vuodessa tehneet.
Jännä nähdä miten tämä tästä lähtee, peukut ovat ojossa.
Kesällä 2006 törmasin täällä (m.)netissä jotenkin näihin Volgan Kaupungin lehmityttöihin ja päädyin kuuntelemaan Rainmaker-demon MySpace-sivuilta. Kuullosti jo silloin valmiilta, ei tarvinnut antaa mitään hyvityskertoimia! Ja minä en ole uusista bändeistä juurikaan innostunut 90-luvun alun jälkeen...
Onhan tuo "punk-poppi" lajityyppinä helposti puuduttavaa, mutta toivottavasti hyviä biisejä riittää ja energiaa löytyy kunnon paahtoon jatkossakin. Eikä levy-yhtiön sedät ja tädit hölmöile.
80-luvulla tuli seurattua aika läheltä, miten "tyttöbändien" joskus helpompi tie kunnon keikoille ja levyn tekoon piti jollain ihme tavalla saada perusteltua. Tämä bändi ei tarvitse mitään selittelyä. Se toimii.
"Rock 'n' Roll's a loser's game,
it mesmerises and I can't explain,
The reasons for the sights and the sounds"
Ballad Of Mott The Hoople/Ian Hunter |
|
kiinnostavampia ja hauskempia kuin tuhat meikattua Converse- ja Vans -tamperelaispoikaa tai herkkää akustis-soul -tyttöä.
Tästä ehdottomasti samaa mieltä! :)
"Is she really going out with him?" |
|
hyvin hoitivat Stooges-lämmityksen, Iggykin kävi kurkkimassa niitä sieltä lavakorokkeen reunan takaa, luojaties mitä ukon mielessä liikkui... |
Tarkastaja
14.09.2007 16:52:47 (muokattu 14.09.2007 17:00:47) | |
|
Ihan ok bändi ei mitään erityistä tai mullistavaa mutta ehkäpä muutaman vuoden kuluttua voi olla jo toinen ääni kellossa (ehkä).
Lisäksi laulajan jatkuva kiroilu aiheutti myötähäpeää.
Saman pistin itsekkin merkille. Kuulostaa todella ärsyttävältä. Kai sitä pitää todistella olevansa rock tai jotain. |
|
Lisäksi laulajan jatkuva kiroilu aiheutti myötähäpeää.
Sama. Ehkä ne hakee sillä lisää rockuskottavuutta.
Simerockissa näin bändin esiintyvän, energisesti vetivät. Musiikki ei niin hirveästi puhutellut mutta meininki kyllä. Onhan se kiva kun entisen kotipaikkakunnan poppoolle tulee menestystä. Takiainenkin kun meni lopettamaan.
Asses In Your Mouth |
 ozz3
14.09.2007 17:44:04 | |
|
hyvin hoitivat Stooges-lämmityksen
Hyvin kyllä veivasivat, pisti jalan hakkaamaan tahtia ja pään nyökyttämään varsin tehokkaasti. Laulaja tosin oli vähän hakusessa spiikeissään, vaikka kuittailikin huutelevalle brittimiehelle aika hyvin.. "AYEEE!" :D
M.A.C.H.O. # 15_"WRONG!" | MegaMan Club #009 - Shadow Man |THV-klubi #6 | V.L.K #39 |
|
Minä taas antaisin nimestä pitkän miinuksen. Todella huono läppä.
Joo, minunkin täytyy vähän pakittaa. Nimi tosin toi minulle ensimmäisenä mieleen 1970-luvun kulttimainetta nauttivat eksploitaatio-elokuvat (esim. Zombie Flesh Eaters), mutta huonoksi vitsiksi muuttunutta Leningrad Cowboysiahan tässä on mukailtu. Olinpa hölmö kun en tuota läppää aikaisemmin tajunnut.
No, ei nimi miestä pahenna, ja tuskinpa hirveän paljon rockyhtyettäkään...
"Barry, Dick ja minä olemme tulleet siihen tulokseen, että vakavasti otettavalla ihmisellä täytyy olla... vähintään viisisataa levyä" (Nick Hornby: Uskollinen äänentoisto) |
|
taitaa olla sen sinkkubiisin riffi pöllitty maidenin wicker manista?
http://juhlakaivuri.tk/ |
|
Stooges-lämmittely jätti vähän ristiriitaiset fiilikset. Karisma jne ei kyllä ollut lähelläkään jäähallitasoa, mutta harvallapa on ja vielä harvemmalla noin nuorena. Sinänsähän bändi veti kyllä ennakkoluulottomalla ja reippaalla tatsilla että asetelmat on hyvät.
Se kysymys tietty jäi mieleen, että mikä tässä bändissä noin musiikillisessa mielessä on se juttu, joka tekee tästä erikoisen? Melko tavanomaisia keskitien ralleja genressään veivasivat. |
|
Olen kerran livenä nähnyt, ja plussaa tuli luontevasta meiningistä. Jotenkin on itselle noita "tyttöpändejä" nähdessää monesti jäänyt vaivaamaan se, että soittajat lavalla näyttää siltä kuin ensimmäistä kertaa elämässään käsittelisivät niitä soittimiaan. Rumpuja vähä arasti koputellaan niillä kepeillä "ettei vaan menis rikki"-tyyliin, ja sama homma kitaroiden kanssa. Tätä ilmiötä ei ollut tällä pändillä, vaan näyttivät siltä, että tosiaankin ovat lavalla soittamassa niitä soittimiaan, eivätkä ihmettelemässä niitä. Hyvä rempsakka ote.
Koska musagenre ei ole ihan sitä ihan omintani, niin olen ehkä hieman jäävi musiikillista puolta kommentoimaan, mutta koska samansuuntaisia ajatuksia on muillakin, niin en ole siis ehkä ihan hakoteilla. Musiikillinen puoli oli nimittäin minustakin liian suoraviivaista, ja suoraan sanottuna ikävä kyllä tylsää. Hyvin soittivat, taidoissa ei ollut vikaa, mutta biiseistä yksikään ei onnistunut jäämään mieleen muuna kuin sellaisina prototyyppeinä ko. genren biiseistä. Potentiaalia bändillä olisi varmasti soitannollisesti ja muutenkin, joten olisi kiva jos mielenkiintosempia kipaleita saisivat aikaiseksi. Ja huunous, ehkä tiktakin jäliltä musakenttään jää isompikin tilaus nuorten naisten hyvin soittamalle rokille. Enkä tarkoita että pitäisi alkaa soittaa tiktak-tyylistä musiikkia.
"Oh my dog...
Oh Long John...
Oh Long Johnson...
Oh Don Piano...
Why I eyes ya...
All the live long day." -kissa |
|
Enpä ole nykysellään tyttöjä keikalla nähnyt enkä ole pahemmin näitä uudempia biisejäkään kuunnellut. Samoja tyttöjä oli kuitenkin vuonna 2003 tai 2004 sillosen bändinsä kanssa samalla keikalla mun oman entisen bändini kanssa (tulipa hieno lause). Omia biisejä kaiketi soittivat sillonkin ja ihan hienosti vetivät. Pitänee joskus käydä tämä nykynenkin kokoonpano katsastamassa, jos sopiva tilaisuus löytyy vaikka tuo punk-rock-pop-mikä nyt onkaan ei ole ihan mun oma juttu.
Ja mää tytöttelen ihan häpeilemättä, kun itekin kerta tyttö olen.
"Go and boil your bottoms, you sons of silly persons" |
|
Muistaakseni näin heidät tavastialla n. vuosi sitten keikalla. Soitto oli hyvinkin hakevaa vielä silloin, mutta semmosella kiukulla ja asenteella vetivät keikan että hattua piti nostaa (vaikken hattua omistakkaan).
Ei ehkä omaperäisintä kamaa mitä löytyy, mutta eipä tartte ollakkaan kuhan on hyvä meininki ja soittaminen on kivaa. Hyvä tytöt! (Minä tytöttelen vaikken tyttö olekkaan ja minusta "Hyvä naiset!" kuulostaisi jotenkin typerältä). |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
