Aloittelijat ›

Annan hyvän vinkin. Jos opettelet muiden soittajien sooloja, niin kun tulee kohta jota et millään pysty soittamaan, "sävellä" siihen omaasi. Näin sinusta ei tule täydellinen kopiokone, vaan tämä aiheuttaa sen että oma tyylisi alkaa kehittyä pikkuhiljaa. Maailma on täynnä soittajia jotka soittavat cover-kappaleet ja soolot kuin ne on alunperin levytetty ja tässä ei ole mitään mielenkiintoista. Kun teet soittamastasi soolosta tai kappaleesta hieman oman, se on sinun eikä kenenkään muun eikä kukaan sitä soita täysin sinun laillasi. Tämä on asia minkä ikävän monet tuntuvat sivuuttavan ja se on vain "siistiä" jos pystyy soittamaan vaikkapa hieman teknisesti vaikeammankin soolon yksi yhteen. Ok, osoittaahan se, että olet sitä treenannut, mutta miten se eroaa muista? Ei mitenkään. Toki kitara ja soittokamat vaikuttavat saundiin, mutta se mistä musiikki oikeasti lähtee, eli sydämestä, siitä ei ole kuuntelijoilla tällöin mitään näytettä. Omat sovitukset eivät ole kiellettyjä, vaan nimenomaan aina toivottuja. Muunna musiikkityyliä, tahtilajeja, soita hieman eri sointuja ja laula laulumelodiat eri tavalla ja niin edespäin.
 
Vain minun mielipiteeni, mutta tätä itse arvostan soittajissa.
 
Tässä on vaarana se, että se "oma" juttu on jotain täysin tyhjänpäiväistä bluestilu-räpellystä. Semmosesta ei ole mitään hyötyä soitonopettelussa.
 
Edit: Yleensäkin se, että vähän vaikeammat kohdat sivuutetaan "liian vaikeina/mahdottomina", ajaa "yli siitä mistä aita on matalin" -ajattelutapaan.

Tässä on vaarana se, että se "oma" juttu on jotain täysin tyhjänpäiväistä bluestilu-räpellystä. Semmosesta ei ole mitään hyötyä soitonopettelussa.
 
Edit: Yleensäkin se, että vähän vaikeammat kohdat sivuutetaan "liian vaikeina/mahdottomina", ajaa "yli siitä mistä aita on matalin" -ajattelutapaan.
 
Jokainen kuitenkin kuuntelee paljon musiikkia ja oppii pelkästään kuuntelemalla. Mielestäni tämä riittää siihen että ottaa muilta vaikutteita, enää ei tarvitse sillä yrittää olla joku muu ja kuulostaa joltain muulta, että orjallisesti soittaa kaiken niinkuin muut ennen sinua ovat ne jo soittaneet.
 
Ja mielestäni se, että sivuuttaa liian vaikeat/mahdottomat kohdat ja tekee aukoista omiaan on parempi vaihtoehto ja opettavampi kokemus kuin se, että turhautuu ja jättää homman siihen, tai sitten yrittää väkisin soittaa kohdat vaikkei saa niitä menemään. Yksi pahimmista asioista esimerkiksi tekniikka-ja nopeusharjoituksissa on se, että luulee soittavansa jonkin oikein kun väkisin haluaa sen osata ja tämä johtaa siihen että sen tulee aina soittamaan väärin. Homman nimi on siinä, että jos puhutaan esimerkiksi jostain nopeasta kohdasta, niin se miten tämän soittaa erittäin hitaasti ääni kerrallaan, tämä tekniikka on se miten tämä tulisi soittaa myös nopeasti. Nopeus ei saisi tässä mielessä vaikuttaa siihen miltä tämä kohta kuulostaa. Mielipiteitä edelleen, itse olen tämän oppinut kantapään kautta ja olen oppinut läksyni.