Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mites teorian oppikirjat tähän nyt liittyy? Puhutaan kai musiikista, eikä oppikirjoista? Musiikkiopistotason teoriakirjoissa on tiivistetysti kerrottu asioita musiikista. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
 
No eikös musiikin teoria selitä musiikillisia ilmiöitä eikä päinvastoin. Jos musiikin teoria elää eri elämää kuin musiikki, niin sittenhän se on itsetarkoituksellista ja täysin turhaa filosofointia. Vai onko ongelma sama kuin teoreetisella ja käytännön filosofialla?
Kyllä mäkin ennemmin käytän H-duuria kuin Ces-duuria...paitsi jos haluan brassailla soittokavereille ;)

No eikös musiikin teoria selitä musiikillisia ilmiöitä. Jos musiikin teoria elää eri elämää kuin musiikki, niin sittenhän se on itsetarkoituksellista ja täysin turhaa filosofointia.
Kyllä mäkin ennemmin käytän H-duuria kuin Ces-duuria...paitsi jos haluan brassailla soittokavereille.
 
Ai, mä taas tykkään enemmän Ces-duurista kun alennusmerkkiset sävellajit on enemmän "jazzy".
 
Ei mun kvinttiympyrässä oo mitään merkkiä että tässä STOP!
Sitten kun aletaan vetää sitä toista kierrosta ympäri, tulee vastaan ongelma, että ei ole (tietääkseni) olemassa kolmosylennys ja alennusmerkkejä.

Ehkä annan periksi ja myönnän, että His-duurin sävelet ovat:
his, cisis, disis, eisis, fisis, gisis ja aisis
Tuon kun laittaa etumerkintänä biisiin, niin näyttää vakioveikkaukselta....ja apurahat pörrää Esekiltä.

Ehkä annan periksi ja myönnän, että His-duurin sävelet ovat:
his, cisis, disis, eisis, fisis, gisis ja aisis
Tuon kun laittaa etumerkintänä biisiin, niin näyttää vakioveikkaukselta....ja apurahat pörrää Esekiltä.
 
Eihän siinä oo kuin 7 etumerkkiä: H:n kohdalla risti ja muiden kohdalla tuplaristi.

No eikös musiikin teoria selitä musiikillisia ilmiöitä eikä päinvastoin. Jos musiikin teoria elää eri elämää kuin musiikki, niin sittenhän se on itsetarkoituksellista ja täysin turhaa filosofointia. Vai onko ongelma sama kuin teoreetisella ja käytännön filosofialla?
Kyllä mäkin ennemmin käytän H-duuria kuin Ces-duuria...paitsi jos haluan brassailla soittokavereille ;)
 
Ilmeisesti en sanonut tarpeeksi selvästi. Musiikinteoria toki käsittelee musiikkia, mutta varsinkin, kun puhutaan noin suurinpiirtein musiikkiopistotasoisesta teoriasta, niin se ei ole teorian (eikä musiikin) koko totuus. Ensin tulee musiikkia ja sitten sitä analysoidaan, josta kehkeytyy teorioita.
 
Nämä Gis-duurit ja fes-mollit ovat sen verran harvinaisia, että niitä ei ehkä mainita sen takia, ettei niillä sekoitettaisi teoriaopiskelijan päätä. Niitä kuitenkin näkee musiikissa silloin tällöin.
 
Nyt ei siis tosiaankaan puhuta kokonaisista kappaleista, jotka menevät fes-molliissa (vaikka sellaisiakin voi toki olla), vaan siitä, kun kappaleessa kuljetaan sävellajista toiseen ja päädytään hetkeksi fes-mollille. Tällaisia tilanteita löytyy musiikista vaikka kuinka paljon.

Eikös tuo Salmenhaara opettanut yliopistolla? Ei Sibikselläkään mainittu noita. Ehkä opettaja ei halunnut järkyttää. Jotenkin tuo Fes-duurin käyttö missään ei ole oikein perusteltua, kun kerta e-duurikin on keksitty.
 
No, me on sitten käyty eri kurssit akatemialla. Kyllä ainakin meidän analyysitunneilla on analysoitu joitain Lisztin ja kavereiden biisejä, joissa sävellajit vaan menee hurjemmiksi ja hurjemmiksi.

Eikös tässä ole kyse enemmänkin nuottikirjoituksesta kuin musiikista tai oppikirjoista? G#-duuri on musikaalisesti aivan sama kuin Ab-duuri, ero löytyy nuottikirjoituksesta. Kaksoisylennykset ovat joissain tilanteissa järkevin merkintätapa, esim. silloin kun vain yksi jo valmiiksi ylennetty sävel täytyy ylentää vielä kertaalleen.
Voisiko olla esimerkiksi niin että jos aloitetaan sävellajista F#-duuri, ja teoksessa sävellaji nousee aina vähän väliä kvintin ylöspäin, niin tällöin mennään ensin C#-duuriin, ja sitten G#-duuriin, ja sitten siitä eteenpäin, ja tämä on se järkevin tapa, koska näissä tapauksissa täytyy aina yhden nousun kohdalla muuttaa vain yhtä säveltä kerrallaan? Jos taas mentäisiin F#-duurista Db-duuriin, niin monta ristimerkkiä pitäisi yhtäkkiä vaihtaa alennusmerkeiksi, mikä voi aiheuttaa turhaa vaivaa.
 
MUOKKAUS: Luin näitä läpi, ja jostain syystä se sama painovirhe oli täälläkin.

Jotenkin tuo Fes-duurin käyttö missään ei ole oikein perusteltua, kun kerta e-duurikin on keksitty.
 
"Rotat pois laivasta!"

Tommi ilmaisi asian mainiosti - notaatiossa ratkaistaan tilanteita senhetkisen kontekstin puitteissa käytännöllisimmällä tavalla siihen tilanteeseen. Ei tuplaylennys ole knoppailua, se on joissakin tilanteissa käytännöllistä.
 
Sävis puhuu myös asiaa - perusteet on perusteita. On pedagogisesti arveluttavaa alkaa puhua sävellajeista spiraaleina siinä vaiheessa kun koko sävellajin käsite on vasta hakusessa.
 
Ei mulla muuta, halusin ilmaista tukeni! :)

Eikös tässä ole kyse enemmänkin nuottikirjoituksesta kuin musiikista tai oppikirjoista? G#-duuri on musikaalisesti aivan sama kuin Ab-duuri, ero löytyy nuottikirjoituksesta. Kaksoisylennykset ovat joissain tilanteissa järkevin merkintätapa, esim. silloin kun vain yksi jo valmiiksi ylennetty sävel täytyy ylentää vielä kertaalleen.
Voisiko olla esimerkiksi niin että jos aloitetaan sävellajista F#-duuri, ja teoksessa sävellaji nousee aina vähän väliä kvintin ylöspäin, niin tällöin mennään ensin C#-duuriin, ja sitten G#-duuriin, ja sitten siitä eteenpäin, ja tämä on se järkevin tapa, koska näissä tapauksissa täytyy aina yhden nousun kohdalla muuttaa vain yhtä säveltä kerrallaan? Jos taas mentäisiin F#-duurista Db-molliin, niin monta ristimerkkiä pitäisi yhtäkkiä vaihtaa alennusmerkeiksi, mikä voi aiheuttaa turhaa vaivaa.
 
Ymmärrän näkökantasi. Kitaristille tuo vaiva on ehkä pienempi kuin kosketinsoittajalle.
Tilapäisissä ylennyksissä on tietenkin välttämätöntä käyttää kaksoisylennyksiä, mutta alkuperäinen kekusteluhan liittyi siis (kai) sävellajeihin ja niiden etumerkintöihin.

Ymmärrän näkökantasi. Kitaristille tuo vaiva on ehkä pienempi kuin kosketinsoittajalle.
Tilapäisissä ylennyksissä on tietenkin välttämätöntä käyttää kaksoisylennyksiä, mutta alkuperäinen kekusteluhan liittyi siis (kai) sävellajeihin ja niiden etumerkintöihin.
 
On yksi asia mikä on käytännöllistä ja havainnollista ja toinen asia mitä on olemassa.
Tämähän on teoriapalsta ja harvinaisetkin sävellajit ovat olemassa vaikka jotkut harrastelijat eivät olekaan niitä reaalimaailmassa nähneet.

Tilapäisissä ylennyksissä on tietenkin välttämätöntä käyttää kaksoisylennyksiä, mutta alkuperäinen kekusteluhan liittyi siis (kai) sävellajeihin ja niiden etumerkintöihin.
 
Etumerkinnät voidaan ottaa mukaan tuohon esittämääni esimerkkiin siten että yhdessä sävellajissa ollaan useiden tahtien ajan, jolloin koko etumerkinnän vaihtaminen on käytännöllisempää kuin jatkuva tilapäisten merkkien käyttäminen.
 
Vielä sellainen selvennys joka tuli juuri mieleeni, että kun F#-duurista siirrytään C#-duuriin, täytyy vain yksi sävel ylentää, mutta jos F#-duurista siirrytään Db-duuriin, joka musiikin kannalta on sama asia, niin tällöin sävel C#, joka vielä äsken merkittiin C-viivalle, onkin nyt sävel Db, ja se merkitään siis nyt D-viivalle (D-välille), eli sävellajin vaihdon yhteydessä samat sävelet voivatkin olla yhtäkkiä eri viivoilla.
 
MUOKKAUS:Sulla lienee painovirhe, tarkoittanet des-duuria?
 
Joo, painovirhe oli.

jos F#-duurista siirrytään Db-molliin, joka musiikin kannalta on sama asia
 
Sulla lienee painovirhe, tarkoittanet des-duuria?

Etumerkinnät voidaan ottaa mukaan tuohon esittämääni esimerkkiin siten että yhdessä sävellajissa ollaan useiden tahtien ajan, jolloin koko etumerkinnän vaihtaminen on käytännöllisempää kuin jatkuva tilapäisten merkkien käyttäminen.
 
Vielä sellainen selvennys joka tuli juuri mieleeni, että kun F#-duurista siirrytään C#-duuriin, täytyy vain yksi sävel ylentää, mutta jos F#-duurista siirrytään Db-molliin, joka musiikin kannalta on sama asia, niin tällöin sävel C#, joka vielä äsken merkittiin C-viivalle, onkin nyt sävel Db, ja se merkitään siis nyt D-viivalle (D-välille), eli sävellajin vaihdon yhteydessä samat sävelet voivatkin olla yhtäkkiä eri viivoilla.
 
Näin on ja tuon ymmärrän.
Miten siis teet, jos sävellaji hetkellisesti siirtyy/nousee G#-duuriin ja joudut vaihtamaan etumerkintää? Laitako kaksoisylennykset etumerkintään?
 
Kaksoisylennykset vielä tunnistaakin etumerkinnästä (selkeästo) erinäköisiä, mutta kaksoisalennukset on kyllä sika-vaikea hahmottaa. Silloin se ei kyllä mielestäni ole kovin käytännöllistä.
 
P:S: Vielä yksi kysymys. Jos kappale menee G-duurissa, ja kertosäe nousee "euroviisu-modulaationa" puolikkaan ylöspäin, käytätkö mieluummin nousua kuvaavampaa G#-duuria vai Ab-duuria? Itse kallistuisin jälkimmäiseen.

Sulla lienee painovirhe, tarkoittanet des-duuria?
 
Jep näin oli.
 
(Se rotta juttu meni multa vähän ohi, "harrastelija" kun olen ;) )
 
P.S. Olen samaa mieltä siinä, että käytännöllisyys ja helppous ei saisi korvata korrektia merkintätapaa.

Etumerkinnät voidaan ottaa mukaan tuohon esittämääni esimerkkiin siten että yhdessä sävellajissa ollaan useiden tahtien ajan, jolloin koko etumerkinnän vaihtaminen on käytännöllisempää kuin jatkuva tilapäisten merkkien käyttäminen.
 
Näinpä, tällaisen muistan tosiaan nähneeni ainakin yhden Gis-duurin.
 
Eikä sinne Gis-duuriin oikeasti ole kovin vaikea "päästä". Ihan vaikka cis-mollikappaleessa voi olla joku pätkä dominanttisävellajissa eli Gis-duurissa.

Vielä yksi kysymys. Jos kappale menee G-duurissa, ja kertosäe nousee "euroviisu-modulaationa" puolikkaan ylöspäin, käytätkö mieluummin nousua kuvaavampaa G#-duuria vai Ab-duuria? Itse kallistuisin jälkimmäiseen
 
Meillä "Metsämökin tonttu" menee G:stä ja tehdään kaksi kertaa puolikkaan modulaatio ja sävellajit G - Ab - A vaikka ainoa oikea olisi G - G# - G## (gisis).
 
Jos mä käyttäisin jälkimmäistä, niin "rotat pois laivasta" eli tekijämiehet soittajina jäisivät jäljelle.

Jos lontoon kieli sujuu niin suosittelen Music Theory for Dummies -kirjaa. Erittäin hyvin selitetty musiikin teorian juttuja kuten tämä kvinttiympyrä. Löytynee F-Musiikista musiikkiteoriaosastolta.
 
Fat Cats Go Down Alleys Eating Birds...

piiska2: Ehkä annan periksi ja myönnän, että His-duurin sävelet ovat:
his, cisis, disis, eisis, fisis, gisis ja aisis
 
Nus nus, siinä on eis eikä eisis.