Aihe: Mikrofonit livekäytössä
1 2 3 4 5 6 7 8
pitk
07.07.2007 19:42:10 (muokattu 11.02.2008 11:03:16)
 
 
Tähän ketjuun sitten omia kokemuksia ja mielipiteitä mikrofoneista live-käytössä.Markkinoille puskee jatkuvasti varsin mielenkiintoista ja sekä hinnalta, että soundiltaan kilpailukykyistä haavia, joten kokemuksia kehiin. Fiilispohjalta esitetyt se-ja-tää-on-ihan-paskaa voi jättää ihan jollekin toiselle foorumille. Start your engines!
 
Shure SM58
 
Perusmikkien perusmikki. Voi laittaa hätätapauksessa melkein minne vain. Laulukäytöstään tietenkin tunnettu dynaaminen haavi. Mekaaninen kestävyys erinomainen. Soundista joutuu perusmeiningillä leikkaamaan 200Hz ja 500 Hz presettinä. KElpaa (lähes) jokaiselle ja kyllä sillä soundia saa aikaan.
 
Shure SM57
 
Periaatteessa instrumenttiversio edellämainitusta. Toimi kylläkin myös laulumikkinä (etenkin tuulisuojalla varustettuna). Eniten käytetty virvelin ylä- ja kitaramikkinä. Varma ja luotettava perusvalinta. Myös perkussioiden lähimikitykseen, tomeihin, bassomikiksi, puhaltimiin, basariin lyöntikalvon puolelle (vintagea).. luotettavuus jälleen erittäin suuri plussa ja kelpaa yleensä kaikille.
 
Shure B52
 
Lähinnä bassorummun nappaamiseen. Myös basso- ja leslien alamikkinä pyydellään näitä. Jälleen perusvarma valinta.
 
Shure B98
 
Etenkin tomeissa nykyään usein luuraava pienikokoinen konkkamikki. Tietyllä tavalla hifi-soundinen. Myös puhaltimissa käytetty, henk koht en tosin kyseisessä yhteydessä pidä liian kirkkaasta yläpäästä. Myös perkkamikkinä, Hi-hatissa toimii ja virvelin alamikkinä mainio.
 
Sennheiser MD421
 
Vanha kunnon 421. Loistava tomimikki, ennenaikaan hyvin yleinen basarissa. Puhaltimissa erittäin toimiva, kuten myös kitarassa, bassossa, lesliessä jne. Miinuspuolena iso koko ja huono adapteri.
 
Sennheiser MD409/509/609
 
409 on allekirjoittaneen lempikitarahaavi. Myös loistava puhaltimissa ja tomeissa. Tomeissa 509 hiukan parempi tiukemman yläpäänsä ansiosta. Ei vuoda pahasti. Rumpalin taustalaulumikkinä kyseisestä syystä hyvä; Tosin rumpalin pitää päästää myös ääntä suustaan ja laulaa turpa-kiinni-mikissä.
 
Audio Tehcnica Pro 35
 
Uusi tuttavuus klipsimikkirintamalla. Noin kuukauden käyttökokemus rumpumikkinä (snare, tomit, haikka ja ride) positiivinen. Pienikokoinen ja elektroniikkapalikka samanhenkinen kuin B98:ssa. Kestävyys vielä arvoitus, mutta katella vuosi-pari tien päällä, niin eiköhän sekin selviä..
 
Audio Technica AE6100
 
Uusi tuttavuus myös. Laulumikkirintamalla tällä erää. Ensimmäisten keikkojen perusteella erinomainen laulumikki. Mikin soundia ei tarvitse korjata, voi keskittyä oleelliseen, eli mikkiin äännehtivän poptoimihenkilön soundin korjaamiseen. Mikäli moiseen on tarvetta.
 
Röde NT5
 
Mukava OH sopivan lussusta yläpäästään johtuen. Etenkin livenä ja pienissä paikoissa yläpäät tulee muutenkin jokapaikasta, joten snadi himmaus mikin päässä on pelkkää plussaa.
 
Shure B87
 
Laulumikkinä käytetty konkka, jonka laulusoundiin allekirjoittanut ei kuitenkaan ole erityisen mieltynyt. Yllätyksen tarjoaa laitettaessa kaappaamaan kitaraa, jossa toimiikin käsittämättömän hyvin.
 
Shure B91
 
Basarilätkä, konkkamikki. Hyvä atakki, yläpää läsähtää ja metallimiehet diggaa. Toimii monin paikoin yksinään, mutta myös kombinaatio 91 basarin sisään ja B52 kalvon reiän kohdalle käytetty ja toimiva. Yksi mahdollisuus kompressoida viiskakkosta voimakkaasti ja leikata yläkertaa, ysiykkösestä sitten yläpää ja dynamiikka.
 

 
Mä en jaksa tällä erää enempää, pitää lähteä etsimään ruokaa. Jatkakaa.
 
Pitk.
 
Edit: ...tu-tohon-otsikkoon-tuli-typo-pitää-painaa-varotusta-itelle-että-ylläpito-korjais!
Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat!
Kalkutan Konepaja
dewil
08.07.2007 03:10:21 (muokattu 08.07.2007 03:12:11)
 
 
No vanhasta (kunnon) Röden NT1 ykkösestä täytyy sanoa, että vaikkei se isokavoisena
täytäkkään studion normi toiveita, niin jazzahtavammassa(kin) menossa rumpuoverina se on mainio. Edit: mm. bassotoiston puuteen vuoksi.
 
Shuren Beta 56 on pienemmillä lavoilla (isommista ei oo tästä kokemuksia) kitarassa monesti ihmeen hyvä loukku.
Dont Clone The Beat. Own The Beat.
Locrian
08.07.2007 17:19:30 (muokattu 09.07.2007 11:49:39)
Sennheiser e901: Senkun verrokki Beta91:stä. Vielä tiukempi yläpää ja mun mielestä valmiimpi "nykybasari" saundi kuin 91:ssä. Hyvä vaihtari hevimeiningeissä.
 
Sennheiser e908D: Virveli, tomit ja muut perkat. Vähän alapää köyhä mut hemmetin puhdas transienttitoisto. Isokätisillä virpan hakkaajilla saattaa mennä vähän tukkoon. Tällä sitä napsuvirppaa.
 
Neumann KSM 105: Neumannin laulukonkka. Meikäläisen luottis. Vuoto kuulostaa hyvältä joten jeesaa aina. Varsinainen laulusaundi on just niin hyvä kuin voisi olettaa tosin kaikkein sibilanttivammaisimmalle laulajalle kokeilisin ekana jotain muuuta.
 
Beyerdynamic opus 87: Tomi/perkkamikki rinssikiinnityksellä- elektreetti konkka. Älyttömän nopee asentaa verrattuna esim. Shuren 98:aan. Hieman enemmän ja parempaa jynkkyä ku 98:ssa munsta. Pistän tän mieluummin esimerkiksi lattiatomiin Shuren sijasta. Yläpää ja transienttitoisto Shurea huonompi ja vuoto aika pahan kuulosta. Kaikesta tästä huolimatta löytyy mulla usein virvelin alakalvota...? Älkää kysykö...
 
Lisää ku ehtii..
Tyhmästä päästä kärsii koko tyhmä hippi. Ostetaan Liquid Mix jos joku nyt haluaa luopua.
stnprkl
09.07.2007 14:12:03 (muokattu 09.07.2007 14:13:02)
Laulusieppona kannattaa itse kunkin testata Audixin OM-6. Muutamia vuosia sitten taisteluparin kanssa noita Audixin mikkejä testailtiin meidän solistin edessä.
OM-3 kumpikaan ei tykänny
OM-5 Janne tykkäs ulospäin minä en lavalla pitäny
OM-7 Mun mielestä lavalla hyvä, ulospäin ei kuulemma kummoinen
OM-6 tää löydettiin puoltoista vuotta sitten ja sen jälkeen se ei meidän solistin edestä oo kaikonnut. (Dumattiin se Neumanni ton tieltä)
 
Tämmöst
 
EDIT: typo
Viltsu audiokantaja
panadol
09.07.2007 15:57:19
Kertoisitteko ystävällisesti myös mitä laittaisitte sormin soitetun akustisen teräskielisen kitaran eteen?
 
Kiitän.
stnprkl
09.07.2007 16:14:21
Kertoisitteko ystävällisesti myös mitä laittaisitte sormin soitetun akustisen teräskielisen kitaran eteen?
 
Kiitän.

 
Riippuu vähän tilanteesta ja halutusta lopputuloksesta. Jos halutaan tanakkaa soundia eli myös sitä alakertaa mukaan eikä sitä tarvii saada monitorista kauhean lujaa niin joku isokalvonen konkka (414, NT-1 jne. jne.) siihen eteen ja etsimällä sekä kokeilemalla paras paikka sille mikille. Jos taas pitää saada enemmän äänenpainetta niin jollain pienemmällä konkalla lähtisin yrittään esim. SM81 tms.
Viltsu audiokantaja
Woodoo
09.07.2007 16:36:16
Livetilanteessa on melko hankalaa akkari mikittää perusmikeillä, mutta siihen on ratkaisu kun on keksitty vaikka minkälaisia akkarille tarkoitettuja mikkejä. Itse lähtisin suorilta sellasia penkomaan.
Danko
09.07.2007 23:44:00
 
 
Tämän jälkeen ei oikeastaan ole uutta sanottavaa tullut.
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ts.php?c=50&t=139713&co=150
studiotyöskentelyssä on tärkeää että pohjat on hyvät ja pysytään aika tauluissa. -MJP
Terttu
10.07.2007 00:22:52
 
 
Kertoisitteko ystävällisesti myös mitä laittaisitte sormin soitetun akustisen teräskielisen kitaran eteen?
 
Kiitän.

 
No henkilökohtainen ykkösvalinta olisi Neumann 184 puikko.
Mikrofonin sijoittelulla saa sit aikaan erinäköisiä variaatioita.
Tämä siis silloin jos ympärillä ei oo mitään möykkäävää ryhmää...
No okei, on se 414:kin törkeen hyvä...
 
Työnantajan akkareissa on B-Band mikki, jossa on mun mielestä pietzoa parempi soundi. Huomattavasti luonnollisempi soundi rokkihommissa ja se leikkaa hyvän middlen takia läpi nätisti. Soitit sitten plekulla tai sormin.
Ostin omaan akkariin uuden version aiheesta. Siinä on lisänä toinen sieppain, jolla saa miksattua kopan sointia enemmän mukaan. Oon ollu todella tyytyväinen!
 
Tämä taas siis makukysymys, mutta mä oikeesti vihaan sitä "perus" pietzosoundia, jossa se yläkerta on ripsrips ja middleä ei oo missään...
 
Roberto voi antaa monen tunnin luennon Neil Youngin akkarisoundista ;), mutta väitän et toi B-Band on monen soittajan budjettiin ja tarpeisiin aika passeli vehje.
Ainakin tutustumisen arvoinen!
Mikael
10.07.2007 01:21:33
 
 
No henkilökohtainen ykkösvalinta olisi Neumann 184 puikko.
 
Näin mäkin tekisin ja teenkin : )
Inhimillisyys on hyve.
pitk
10.07.2007 09:41:22 (muokattu 10.07.2007 14:35:54)
 
 
Tämän jälkeen ei oikeastaan ole uutta sanottavaa tullut.
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ts.php?c=50&t=139713&co=150

 
Peijooni, jotenkin muistelinkin, että aiheesta on ollut puhetta. Aihe vain pulpahtaa jatkuvasti esiin. Pystyisiköhän näitä viestiketjuja jotenkin yhdistämään? Ylläpito: Help!!!
 
mod huom: ei pysty. Kerätkää tietoa vaikka copypastella tähän ketjuun
Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat!
Kalkutan Konepaja
Roberto
10.07.2007 13:50:40
 
 
No henkilökohtainen ykkösvalinta olisi Neumann 184 puikko.
Mikrofonin sijoittelulla saa sit aikaan erinäköisiä variaatioita.
Tämä siis silloin jos ympärillä ei oo mitään möykkäävää ryhmää...
No okei, on se 414:kin törkeen hyvä...
 
Työnantajan akkareissa on B-Band mikki, jossa on mun mielestä pietzoa parempi soundi. Huomattavasti luonnollisempi soundi rokkihommissa ja se leikkaa hyvän middlen takia läpi nätisti. Soitit sitten plekulla tai sormin.
Ostin omaan akkariin uuden version aiheesta. Siinä on lisänä toinen sieppain, jolla saa miksattua kopan sointia enemmän mukaan. Oon ollu todella tyytyväinen!
 
Tämä taas siis makukysymys, mutta mä oikeesti vihaan sitä "perus" pietzosoundia, jossa se yläkerta on ripsrips ja middleä ei oo missään...
 
Roberto voi antaa monen tunnin luennon Neil Youngin akkarisoundista ;), mutta väitän et toi B-Band on monen soittajan budjettiin ja tarpeisiin aika passeli vehje.
Ainakin tutustumisen arvoinen!

 
Emmäjaksa, kysykää L Craggilta :) Pietsot kandee unohtaa samointein, ellei oo vannoutunut Ovation-mies ja vetele jazzchorukseen.
 
Mut joo, b-bandit on hyviä, mulla on A2 stereo-etunen AST lätkällä ja konkkamikillä Martinissa ja toimii ihan mainiosti. Frapp on tietty asia sit erikseen jos on massia ja/tai jaksaa säätää.
 
Akg:n 451 on aika jees mikki kaikkeen akustiseen puuhaan, sopivan skarppi. Itse lähtisin pienikalvoisella huiskimaan lähtöruudussa.
multipaavo
10.07.2007 23:40:53
 
 
Vanha kunnon 421.
 
Mä oon vähän yllättynyt ettei Pitkula maininnut 421:sen isoveljeä 441:stä. Vanha ja ennenkaikkea kunnollinen. Mekaaninen kesto 10+ ja adapteri oikea, ei rimpula niinkuin 421:ssä. Eli ehkä loistavin mikki mitä vetopasuunan eteen voi laittaa. Toimii muissakin puhaltimissa, snaressa yllä ja alla, Lesliessä ja puhetilanteissa (2kpl) kuin VR:n maanmainio vessa.
 
-Paavo
Liian paljon päätetehoa on aivan oikein
pitk
11.07.2007 06:49:41 (muokattu 11.07.2007 06:50:23)
 
 
Mä oon vähän yllättynyt ettei Pitkula maininnut 421:sen isoveljeä 441:stä. Vanha ja ennenkaikkea kunnollinen. Mekaaninen kesto 10+ ja adapteri oikea, ei rimpula niinkuin 421:ssä. Eli ehkä loistavin mikki mitä vetopasuunan eteen voi laittaa. Toimii muissakin puhaltimissa, snaressa yllä ja alla, Lesliessä ja puhetilanteissa (2kpl) kuin VR:n maanmainio vessa.
 
-Paavo

 
441 virvelin ylämikkimodaus: Otetaan rumpukapula, joka halkaistaan pituussunnassa ja teipataan mikin yläpuolelle. Tulee vähemmän lommoja.
 
Pitk.
 
Edit: Mä oon kansa vähän yllättyny. Tais olla nälkä.
Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat!
Kalkutan Konepaja
markotetri
11.07.2007 13:13:45 (muokattu 12.07.2007 09:46:36)
Kiitos ja kumarrus Pitkälle, hienoa että joku jaksaa nähdä vaivaa muiden eteen!
 
Ja sitten muutamia omia havaintoja, koitan keskittyä niihin täällä hiukan vähemmän käsiteltyihin äänisieppoihin.
 
Bassariin: Shure B52 on ainavarma ja helppo, hyvä perussoundi. Kuten AKG D112 sekä Sennheiser e902. Senkun e602 toimii myös, pienin botnevarauksin (matalia taajuuksia on, mutta helposti vähän möhkö). Shuren B91 ja Sennheiserin e901 ovat hyviä lätinänsieppaajia, mutta useimmiten isoilla lavoilla tarvitsevat kaveriksi toisen mikin nappaamaan ihan alinta botnea. e901 on usein liiankin vihainen perusbassarimikiksi. Tällä hetkellä mulla on työnantajalle laitettuna kombinaatio e901 bassarin sisällä ja e902 reiällä.
 
Virppa: SM57 on aina hyvä, Audixeihin oon ollut aina tyytyväinen ja nykyään yläkalvolta löytyvä Senkun e905 on myös pätevä peli. Alakalvossa vastaava dynaaminen tai esim B98.
 
Tomit: Viime aikoina yleistyneet Senkun e604:t on ihan toimivia yleismikkejä tuohon paikkaan, pienin varauksin esim diskanttitoiston osalta. Kalliimmassa e904:ssä toimii yläkerta paremmin. Mun mielestä paras soundi tomeihin on Shuren B98:ssa, mutta niiden mekaaninen kestävyys on ollut ongelma. Beyerin Opus 87 on soundiltaan hyvä, mutta se ei mulla toimi metelimmässä menossa vuoto-ongelmien takia. Ja ainahan tomeihin voi laittaa viisseiskat tai paremmalla soundilla B56:t.
 
Haitsu: Pienikalvoinen konkka (tällä hetkellä rundilla Senkun e614) tai pehmeämpään soundiin SM57.
 
Pellit: Juuri nyt kiertueella mulla on käytössä AKG:n C451 riden alapuolella ja Senkun e614:t crashien alapuolella. Tämä riippuu hirvittävän paljon musatyylistä ja rumpalista ja setistä.
 
Basso: Moni laittaa mielellään elementin eteen B52:n, D112:n tai Senkun MD421:n. Mä olen ollut viime aikoina tyytyväinen SM57:aan. Alabotne tulee kuitenkin linjasoundista. Ja linjasoundi tällä hetkellä etuasteen jälkeen, jossain muualla ehdottomasti sitä ennen. Nää kannattaa kokeilla tarkkaan!
 
Sähkökitara: Kankaaseen kiinni SM57, B57, B56, MD421, 409, 509, e606, you name it...
Huomenna keikalla taas e606. Kitarassa ratkaisevin tekijä on kuitenkin mikin sijoitus. Keskellä enemmän yläpäätä, reunalla vähemmän. Tuuma on siinä pitkä matka. Kokeilemalla selviää.
Metallihommissa useimmiten otan kitaran kahdella mikillä, jolloin perusdynaamisen kaveriksi pistetään esim isokalvoinen konkka, jos rahaa on niin esim AKG:n C414.
 
Kitara linjaan: Toinen vaihtoehto kahdelle mikille on linjasoundin hyväksikäyttäminen, jolloin saadaan soundillisesti "virtuaalikaiutin" aidon rinnalle. Vaihtoehtoja on muutama: Mahdollinen vahvistimen linjalähtö (esim mallintavissa vahvistimissa), kaiutinkaapelin väliin kytkettävä boksi jossa kaiutin"simulaatio" tai virallinen "powerbrake"-tyyppinen palikka jolla pystyy myös rajoittamaan kaapista tulevaa mökää vaikka vahvistin käy isoilla tehoilla.
 
Joissakin tapauksissa mallintava lähtö on helpompi ja varmempi kuin mikittäminen, useinkin tulee kiskottua piuhat pelkkään PodProhon. Useampikin nykyorkesteri jättää kitara- (ja basso-)kaapit kotiin ja vetelee pelkällä (mallintavalla) linjasoundilla.
 
Tällä hetkellä mulla on käytössä kaiutinkaapeliin isketty H&K:n RedBox, naapurilla ajossa Behringerin GI100 joka tekee samaa asiaa.
 
Laulut: Viiskasi on se perusvehje. Toimii melkein kaikille tyydyttävästi, mutta harvoin sillä sitä kaikkein karismaattisinta sointia aikaiseksi saa. Beta58 on joillekin laulajille parempi, mutta joillekin ei sovi sitten ollenkaan. Monet ovat korvanneet onnistuneesti perusShuret muilla merkeillä ja malleilla.
 
Omissa hommissa on tässä ollut käytössä Senkun e935, oon ollut kovin tyytyväinen.
 
Joillekin vokalisteille en voisi kuvitella muuta kuin kondensaattorimikin, omia hyviä kokemuksia on ollut esim AKG:n C535:stä (vuoto-ongelmavarauksin) ja C5900:stä etenkin naisäänelle. Shuren B87 on toiminut myös hyvin.
 
Laulumikin kohdalla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suuntakuvioon. Kierron ja vuotojen estämisessä tiukka suuntakuvio (super-, hyperkardioidi) on toimiva vaihtoehto, mutta silloin mikrofonin on oltava koko ajan hyvin lähellä laulajan suuta. Liian tiukka suuntakuvio saattaa aiheuttaa ongelmia esim laulavalle kitaristille, joka välillä kääntyy vilkaisemaan otelautaa ja vetää vähän ohi mikistä.
 
Sitten vielä se pakollinen halpatuotteiden dissaaminen: ns. edullisten mikkien kohdalla on useimmiten odotettavissa kierto-ongelmia, kestävyyshuolia, epätasapainoista sointia yms. Kuitenkin, nämä huonot puolet ilmenevät vasta kriittisessä tilanteessa. Jos monitorointia ei tarvita tai se on aina erittäin hiljaisella, luultavasti kiertoherkkyys ei ole mikrofonivalinnan kriteeri. Yksittäiseksi puhemikiksi kuulutusjärjestelmään ei tarvitse hankkia sitä kalleinta vaihtoehtoa, koska heikoin lenkki on muualla. Komentojärjestelmissä ainoa valintaperuste saattaa olla se, että mikrofonissa on kytkin.
 
Mutta vaativassa tilanteessa muunnos akustisesta sähköiseksi on erittäin kriittinen paikka, ja sen takia useimmiten on tarpeen panostaa laadukkaisiin mikrofoneihin. Mikki ei saa olla soundia rajoittava tekijä.
Artificiality is normal to the medium.
aimotuska
11.07.2007 17:20:11
Ja ainahan tomeihin voi laittaa viisseiskat tai paremmalla soundilla B56:t.
 
...mutta noiden viiskutosien kanssa pitää sitten olla tarkkana ständien suhteen. Ne vaatii joko shuren omat (lue: kalliit) klämpit tai sitten ihan rehellisen lattiaständiviidakon. Niiden varsi (whachamacallit) on nimittäin sen verran pitkä, että mikkiä ei saa välttämättä taitettua tarpeeksi alas/lähelle jos käyttää jotain halpisklämppejä (kuten allekirjoittanut).
 
Pellit: Juuri nyt kiertueella mulla on käytössä AKG:n C451 riden alapuolella ja Senkun e614:t crashien alapuolella. Tämä riippuu hirvittävän paljon musatyylistä ja rumpalista ja setistä.
 
Se mun aiemmin mainitsema vokaalimikki C535 toimii myös pelteihin varsin nätisti. Erityisesti jos pitää mikkivalikoimaa yrittää kustomoida mahdollisimman yleiskäyttöiseksi, eikä halua/viitsi/pysty/kykene/... satsata pelkkiin övereihin (kuten allekirjoittanut...)
Pah
markotetri
12.07.2007 00:36:01
...mutta noiden viiskutosien kanssa pitää sitten olla tarkkana ständien suhteen. Ne vaatii joko shuren omat (lue: kalliit) klämpit tai sitten ihan rehellisen lattiaständiviidakon. Niiden varsi (whachamacallit) on nimittäin sen verran pitkä, että mikkiä ei saa välttämättä taitettua tarpeeksi alas/lähelle jos käyttää jotain halpisklämppejä (kuten allekirjoittanut).
 
Juu, mutta joissakin tapauksissa lattiaständi on jopa kätevämpi kuin clamppi. Joillakin rumpaleilla on tosin lattia niin täynnä peltitelineen jalkoja ettei sinne mikrofonistatiivi mahdu...
 
Se mun aiemmin mainitsema vokaalimikki C535 toimii myös pelteihin varsin nätisti. Erityisesti jos pitää mikkivalikoimaa yrittää kustomoida mahdollisimman yleiskäyttöiseksi, eikä halua/viitsi/pysty/kykene/... satsata pelkkiin övereihin (kuten allekirjoittanut...)
 
Valitettavasti olen kokeillut myös näiden yhdistelmää. Hiljaa laulava vokalisti ja lujaa lyövä rumpali samalle lavalle, C535 eturiviin ja reilusti gainia niin soppa on valmis. Harmittaa etenkin, kun mikrofonin soundi toimii laulajalle jumalaisen hyvin ilman niitä peltivuotoja.
Artificiality is normal to the medium.
aimotuska
12.07.2007 19:04:12
Valitettavasti olen kokeillut myös näiden yhdistelmää. Hiljaa laulava vokalisti ja lujaa lyövä rumpali samalle lavalle, C535 eturiviin ja reilusti gainia niin soppa on valmis. Harmittaa etenkin, kun mikrofonin soundi toimii laulajalle jumalaisen hyvin ilman niitä peltivuotoja.
 
JooooooOOOooo, siis ei tuo 535 toimi missään rokkihommissa vokaalimikkinä mitenkään. Vaan sitä meinasin, että sitä voi käyttää vokaalimikkinä silloin kun ei tarvita överimikkejä (eli ei ole rumpuja). Sitten kun ne rummut ON lavalla, niin noita voi tökkiä övereiksi ja tarjoilee vokalistille ihan nöyrästi viiskasia tai mitä nyt ikinä tarjoileekaan. Akkarille tuo 535 toimii myös sievästi.
Pah
Oksu
13.07.2007 10:05:03
 
 
Mie oon tykästynyt kyllä tuohon Audix-hommaan. Meillä toimii loistavasti esim. kitaroissa i-5 ja kannuis Micro-d. Lauluissa tuppaa olemaan vakiona jo om-3 ja om-5. Toimii.
Hippi kukapa muukaan, ainainen riesa tän päivän stadissa. Oi tulispa kunnon sade joka pyyhkis alleen kaiken ton saastaan. Ja siihen paskaan mä luen hipit, stallarit, kommarit, revarit ja muut hihhulit jotka vaikeuttaa kekkosen duunia.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2 3 4 5 6 7 8
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)