Rock, pop, alternative ›

Ihan uskomatonta.. Minun korvaani ainakin kuulosti hyvältä ja villiintymistä oli mahdotonta estää. Loistava keikka mielestäni! Hyvä jätkät!

ei perkele paras mahdollinen keikka, ei ne tost enää parane ainakin ku mulla oli koko hallin paras paikka :D ihan eturivi Iommin puolel ei vittu ja nappasin 2 plekuukin vielä! ei stna veti ihan sanattomaksi...

Hemmetin hyvä keikka oli juu, Dion laulu tosin miksattu hieman oudolla kaiulla mutta haittaneko tuo mitään (bootlegia lukuunottamatta). Sääli että oli halli noin tyhjillään kuitenkin, veiko Sauna Open Air ja Ozzy todellakin Suomen hevarit niin ettei tuonne jäänyt kuin puoli hallillista?

Nyt minulla olisi aikaa ja jaksamista kirjoittaa mietteitäni lauantain keikasta, ja muutenkin Sauna Open Airista. Nyt seuraa siis väsynyttä tajunnanvirtaa kielioppivirheillä ja fanipoikahehkutuksella höystettynä.
 
Alun perin varmistuin siitä että lähden Saunaan silloin kun kuulin että Heaven and Hell on valittu pääesiintyjäksi. Kaikki muut bändit olivat vain plussaa. Heaven and Hellin lisäksi kiinnosti myös Megadeth. Näiden vuoksi kelpasikin ostaa kolmen päivän lippu. Päätin katsastaa myös muut esiintyjät mielenkiinnon vuoksi.
 
Aluksi kirjoitan ajatuksiani muutamasta mieleenjääneestä esiintyjästä. Korpiklaani oli hauskaa hevihumppaa hilpeällä meiningillä ja huumorilla maustettuna. Hevihumpan jälkeen siirryin ykköslavalle odottelemaan Los Bastardos Finlandesesia. Hieman erikoisemmalla nimellä varustettu bändi soitti hyvän setin Motörhead-vaikutteista rokkia. Tähän täytyy tutustua myöhemminkin. Ykköspäivän kruunasi Megadeth. Biisilistasta löytyi niin hittiä kuin uuttakin materiaalia. Bändi soitti tiukasti ja Mustaine oli hyvällä tuulella. Hän ei turhia puhellut vaan antoi musiikin sanoa sanottavansa. Eipä tuossa puolentoista tunnin ajassa olekaan montaa hetkeä jaaritteluun hukattavaksi.
 
Perjantai oli minulle esiintyjäkaartiltaan heikoin päivä. Mieleen jäi Thunderstone, joka soitti ammattitaitoisesti perusvarmaa perusheviä, johon voisi tutustua myöhemminkin. Illalla olikin Type O Negativen vuoro näyttää mihin he pystyvät. En ollut tutustunut bändiin aikaisemmin, joten kaikki oli uutta minulle vihreästä lavashowsta lähtien. Itse musiikki oli joskus lupaavan synkkää eepostelua, joskus taas hieman hilpeämpää meininkiä. Kaikin puolin musiikkia vaivasi kuitenkin sekavuus. Ehkä kyseinen musiikki oli vain liian hienoa minulle, ehkä olen vain tyhmä. Ainakin edessä näytti faneilla olevan hyvä meininki.
 
Lauantai meni itseltäni vähän ohi Heaven and Hellia odotellessa. Sabatonin keikan jätin kokonaan väliin, ja koitin saada mahdollisimman hyvän paikan DT:n lopetellessa. Fiksu veto, sillä vähänkään aikailemalla en olisi päässyt enää kovinkaan eteen katsomaan. Sainkin hyvän paikan juuri Iommin kohdalta, noin viiden metrin päästä turva-aidasta. Intron aikana tunnelma kohosi pilviin, ja odotus oli sietämätön. Hetken päästä tyyneyden perikuva Iommi asteli lavalle, kumarsi yleisölle ja alkoi soittaa Mob Rulesin riffiä. Pieni mies Dio kuulosti loistavalta, kuten aina. Yleisö oli heti mukana menossa, ja bändi näytti olevan aivan yhtä mielissään. Iommi ja Dio olivat yhtä hymyä koko keikan ajan. Geezerin bassottelu ja Appicen tanakka komppi toimivat hyvin, mutta minun huomioni kiinnittyi enemmän Iommin kitaratyöskentelyyn. Eihän hän ole mikään tilujumala tai muu tekniikan mestari, mutta miehellä on aivan uskomaton tatsi soittimeensa. Ja kyllähän ne legendaariset riffit toimivat livenäkin.
 
Settiin kuului tasaisesti parhaita biisejä kaikilta kolmelta levyltä. Lisäksi kuultiin uusi biisi, joka toimi sekin yllättävän hyvin livenä, vaikka se onkin tuntemattomampi. Pariin biisiin oltiin saatu pitkät jammailuvenytykset, ainakin Voodoon lopetus oli pidempi kuin on totuttu. Nimibiisi Heaven and Hell venyi kitarasooloineen ja huudatuksineen aivan eeppisiin mittoihin. Myös ennen Die Youngia kuultiin Iommilta hieman pidempi soolo. Myös Appice pääsi esittelemään taitojaan rumpusoolossa, joka ei kuitenkaan venynyt liian pitkäksi, vaan pysyi jossain määrin viihdyttävänä koko ajan. Vaikka settilista olikin loistava, olisin kaivannut sille paria lisäbiisiä. Miksi kuulimme muutamaa kappaletta lyhyemmän setin kuin Amerikkalaiset? No ei auta valittaa kun makeaa on saatu jo enemmänkin kuin mahan täydeltä.
 
Yleisö oli hyvin menossa mukana intronauhana toimineesta E5150:sta aina Neon Knightsin viimeisiin sointuihin asti. Yhteislaulut toimivat mainiosti. Heaven and Hellin alkuriffin hoilotukset hymyilyttivät bändiäkin. Kaikilla oli hauskaa. Encorea odotellessa yleisö jatkoi Heaven and Hellin alkuriffin laulamista, ja bändi todellakin huudettiin takaisin lavalle eikä vain odoteltu. "Emme voi jättää soittamatta teille tätä biisiä" sanoi Dio tultuaan takaisin lavalle, ja Neon Knights lähti soimaan. Voiko keikka paremmin loppua? Kuinka ollakaan, biisin jälkeen jäähyväisten aikana Iommi otti taskustaan muutaman plektran ja heitti ne vähän matkan päähän minusta. Ihmiset kaatuivat kuin dominopalikat kaikkien rynnätessä metsästämään plektroja. En valita, sillä löysin itsekin yhden. Loistavaa.
 
Kaikenkaikkiaan, kuten kirjoituksestani varmaankin osasitte päätellä, oli kyseessä loistava keikka, joka on paras millä olen tähän mennessä käynyt. Kiitos, Dio, Iommi, Butler ja Appice, loistavasta konsertista. En unohda.

Saunassa yksi kovimpia näkemiäni keikkoja ... "kaikkien aikojen top-3:ssa" on nyt sitten kaksi Black Sabbathia. Aivan käsittämättömän hieno veto niin bändiltä, kuin yleisöltäkin - vuorovaikutus oli kunnossa. En ole millään festarikeikalla kuullut samanlaista meteliä kuin lauantaina Saunassa. Iommi oli jälleen oma tyylikäs, murhaava itsensä ja Dio lauloi nuoremmat suohon. Myös hieman sivurooliin jääneet Butler ja Appice todisitivat olevansa vedossa ja etenkin Butler vakuutti jälleen virtuoosimaisuudellaan.
 
Setti oli enemmän kuin hyvä, tosin loppui liian aikaisin. Kyllä sinne yksi After All olisi vielä hyvin mahtunut :) ... kohokohtina setissä Sign Of The Southern Cross, Children Of The Sea, Falling Off The Edge Of The World, Computer God ja tietenkin se "one and only" eli Heaven And Hell.
 
Kiitos Ronnie, Tony, Vinny ja Geezer ... toivottavasti ette koskaan kuole.
 
EDIT: Sain muuten Iommin plektran ... the pick of destiny is mine? :D

EDIT: Sain muuten Iommin plektran ... the pick of destiny is mine? :D
 
niitä lenteli vissiin aika lailla ku melkee kaikki on saanu niitä, mutta minä sainkin 2 ;D

Mylvikö Dio soolojen aikana sitä mmmmmm...oouuoouuhhh! huutoa? Näin tossa joku aika sellasen bootlekkikeikkapätkän, jossa herra mylvi Tony Iommin soolojen päälle koko ajan ja Tony oli todella vihainen siitä. Iommi ei katsonut yhtään kertaa Diota kasvokkain koko keikan aikana. Diokin oli enimmäkseen Geezer Butlerin nurkassa, koska taisi huomata Tonyn ilmeestä mitä oli mennyt tekemään. Jeff Scott Sotohan aikoinaan sai kenkää ruotsalaisen kitarasankarin soolojen kohdalla mylvimisestä. Luulenpa että Iommi on ottanut Dion puhutteluun tuon keikan johdosta, jossa on sovittu pelisäännöistä, että milloin saa ulvoa ja milloin se ei ole soveliasta. Harmittaa kyllä, ettei ite päässyt livenä näkemään, mutta onhan sieltä lohdutukseksi sentään tulossa DVD.

Ei pahemmin, yleisön laulatus kohtakin tuli ennen kuin Heaven & Hell biisi alkoi edes kunnolla, ja myöhemmin ihan lopussa. Taitaa olla sovittu juttu tosiaan, jos esim vertaa vanhempiin Black Sabbath keikkoihin tai vaikka Rainbow keikkoihin joissa Dio lauloi melodioita mukana useinkin.
 
Ja onhan tuosta eilisestäkin bootlegi :)

Mitä sunnuntain keikan perusteella voin itse sanoa, niin näytti siltä, että äijät tulevat todella hyvin juttuun. Ovat kuitenkin sen verran ammattmiehiä, että tuskinpa pienet asiat laittavat välejä poikki ja sen lisäksi miehillä vielä pitkä yhteinen historia takana.
 
Mutta show toimi ja oli tajuttoman kova! I ja Falling off the edge of the world olivat itselle suurimmat yllättykset, toimivat hienosti ja bändi veti erittäin hyvin. Iommin soolosaundista en ite täysin digannut, mutta se on pilkun nussimista kun ukot vielä ovat tuossa kunnossa.

Helvetin hyvä keikka oli Helsingissä, vaikkakin settilista olisi voinut olla pidempi.

Täytyy vielä erikseen hehkuttaa Iommin kitarasaundia. Murea, selkeä ja raskas. Toisin sanoen täydellinen. Näin ainakin lauantaina saunassa.

Täytyy vielä erikseen hehkuttaa Iommin kitarasaundia. Murea, selkeä ja raskas. Toisin sanoen täydellinen. Näin ainakin lauantaina saunassa.
 
samoin sunnuntaina jäähallissa.

Täytyy kyllä myöntää, että bändi oli positiivisesti yllättävä. Enpä odottanut moista virettä. Huomattavasti parempi kuin vanha bändikollegansa muutamaa päivää aikaisemmin.

Aivan mahtava keikka oli. Yleisöstä löytyi tietenkin muutama tunnelman huonontaja, mutta kyllä oli niin mahtava keikka, että loppupeleissä niistä ei ollu mitään väliä. Kolme loisto biisiä jäi kyllä uupumaan. Ennen keikkaa olin ajatellu, että ny ainakin pakko on kuulla Turn up the night, The Devil Cried, Zero the hero ja Heaven and Hell luonnollisesti, mutta vain jälkimmäisen kuuli. Paidankin ostin, enkä kadu yhtään, vaikka kallis oli.

Soittavat Zero The Hero:n kun tulevat nimellä Born Again ;)

Täytyy nyt vastapainoks sanoa, että yksi tylsimmistä keikoista ikinä mitä on tullut nähtyä. Iommin soundit oli aikamoista mössöä vaikka aikamoiset kamat näytti räkeissä olevan, biisien temmot oli jotenkin hitaanlaisia ja Appicen soitto aika ykspuolista. Iommin soolotkin oli ihmeen vaisuja...
Onhan miehet tietenkin legendoja ja oli uskomatonta nähdä nuo läheltä, mutta olipa vaan suuri pettymys.

Onhan miehet tietenkin legendoja ja oli uskomatonta nähdä nuo läheltä, mutta olipa vaan suuri pettymys.
 
Avainsana: läheltä. Hieman kauempaa, eli siinä äänipöydän kohdalla soundit olivat just eikä melkein kohdallaan.

Korroosio.fi haastattelussa: HEAVEN AND HELL (Black Sabbath)
 
http://korroosio.fi/interviews.php?id=149

Korroosio.fi haastattelussa: HEAVEN AND HELL (Black Sabbath)
 
http://korroosio.fi/interviews.php?id=149
 
Hyvä juttu, ei turhan lyhyt ainakaan :)
 
DVD:tä odotellessa.