Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kysyn tältä osastolta, koska täällä on asiantuntemusta. Mulla on sellainen tilanne, että lähetin akustisen kitaran uudelleen nauhoitettavaksi suomalaiselle ammattilaiselle viime talvena ja kitara tuli takaisin hyvässä kunnossa ja nauhatyö oli hienosti tehty. Huomasin heti alussa, että kitaran kaula eli nauhojen päälinen oli luotisuora, mutta ajattelin, että kun kitara on vireessä vähän aikaa, niin reliefiä syntyy kaulaan. Aikaisemmin kitaran kaulassa oli juuri sopivasti reliefiä ja kaularautaa pystyi säätämään kumpaankin suuntaan, joten säätövaraa löytyi.
 
Odotin viikon ja vähän päälle, mutta mitään ei tapahtunut. Kaulassa ei ollut käytännössä yhtään reliefiä, kun painoi kielen 1. ja 14. nauhalta alas, niin kieli makasi nauhojen päällä. Ajattelin että sitten säädän vähän kaularaudasta lisää reliefiä ja löysytän sitä, mutta kun laitoin työkalun kaularautaan ja käänsin, niin yllätyksekseni siellä ei ollutkaan enää varaa löysyttää. Eli, kaularauta oli ainoastaan sen verran tiukalla ettei se särissyt soittaessa. Soitin korjaajalle vähän tuohtuneena, että miksei kitarassa ole enää varaa kaularaudassa löystyttää ja hän ihmetteli asiaa. Kysyin tarkemmin miten hän uudelleen nauhoitti kitarani ja kertoi löysyttäneensä kaularaudan ja laittaneensa kitaran omatekoiseen penkkiinsä, otti nauhat pois ja hioi otelaudan suoraksi ja laittoi uudet nauhat takaisin.
 
Nyt tuosta on kulunut liki vuosi eikä kitaraan ole tullut oikeastaan yhtään reliefiä ja kun kyse on akustisesta kitarasta, niin soittaminen vähänkin kovempaa saa kielet särisemään, mikä on huono juttu. Olen tutkiskellut tätä asiaa ja epäilen, että vika on siinä, että hän joko a) ei sahannut nauhauria auki ennen uudellen nauhoitusta tai b) laittoi liian leveät nauhat nauhauraan nähden ja tämä on vaikuttanut siten, että kaula on kääntynyt hieman kuperaksi. Eli, se entinen pieni relief on vaihtunut täysin luotisuoraksi kaulaksi, jota ei enää pysty säätämään. Olen lukenut, että kitaroissa joissa ei ole kaularautaa ja joihin on ajan kuluessa muodostunut liian suuri relief tehdään tätä temppua juuri siitä syystä, että kaulasta saada pois reliefiä. Eli, laitetaan vähän leveämmät nauhat nauhauriin nähden ja tämä saa painetta ebenpuuotelautaan, joka taas suoristaa kaulaa. Kuulostaa järkevältä, voisiko joku asiantunteva vahvistaa havaintoni..?
 
Korjaaja ehdotti korjaukseksi asiaan jonkin sortin kaulan lämmittämistä ja vääntämistä jolla saataisiin keinotekoisesti luotua sitä reliefiä siihen takaisin. Minusta tämä kuulostaa kakkosluokan ratkaisulta ja eikö kunnon korjaustapa olisi nauhoittaa kitara uudestaa ja tällä kertaa sahata nauhaurat sen levyisiksi mitä nauhat vaativat tai sitten laittaa ohuemmat nauhat jotka menevät paikoileen ilman suurta voimaa.

Kyllä toi nauhan tangin leveys voi vaikuttaa kovastikin kaulan reliefiin.
Tuon kaulan korjaukseen en kuitenkaan lähtisi uusimaan nauhoja (pahimmassa tapauksessa nauhaurista tulee liian väljät ja taas ollaan ongelmissa irtoavien nauhojen kanssa)
Lämmittämällä uudelleenmuotoilu on hyvä ratkaisu. Itse olen korjannut yhden kaulan tällä tavalla ja hyvä tuli.
Omatekeleissä käytänkin aina kakstoimista kaularautaa, jolloin kaulan voi aina säätää molempiin suuntiin.

Onko se lämmittäminen pysyvä ratkaisu vai joutuuko sen uusimaan myöhemmin ja onko sulla mitään käsitystä miten hyvin se toimii kitarassa jossa viisipalainen vaahterakaula (vaahtera-viilu-vaahtera-viilu-vaahtera)?

Aikaisempaa leveämmät ja korkeammat tangit lienee syynä.
 
Yksi ratkaisu olisi lisätä kaularaudalta vielä vähän lisää fortzaa niin että kaulan kuperuus menee "yli", sitten hioa nauhat suoriksi. Kun rauta sitten taas löysätään, on nauhoihin tehty faikki-relief.
 
...Tuo oli sitten vaan ikään kuin villi arvaus, tiedän että tuolla lailla voidaan fiksailla otelautoja (siis ilman nauhoja), mutta en kyllä ole kuullut että tuolla lailla toimittaisiin nauhojen kanssa. Ehkä joku jossain...

Yksi ratkaisu olisi lisätä kaularaudalta vielä vähän lisää fortzaa niin että kaulan kuperuus menee "yli", sitten hioa nauhat suoriksi. Kun rauta sitten taas löysätään, on nauhoihin tehty faikki-relief.
 
Joo, tätä minäkin ajattelin yhdeksi ratkaisuksi, mutta koska maksoin yli 200e uudelleen nauhoittamisesta, niin tuntuisi melko oudolta, että nauhat hiotaan "pilalle" alle vuoden vanhana. Vaikuttaa muuten negatiivisesti akustisen soundiin mikäli joutuu pitämään kaularautaa löysällä ja kaulassa ei ole yhtään kuperuutta. Jää sellainen jämäkkyys ja jäykkyys puuttumaan kitarasta. Ero ei ole kovin suuri, mutta se on olemassa. Olen odottanut asiassa siitä syystä näin pitkää, että ajattelin katsoa miten kuivakausi vaikuttaa kitaraan, koska yleensä talven kuivat ilmat saavat otelaudan vähän käpristymään ja reliefiä syntyy hieman lisää, mutta tätä ei ole tapahtunut.
 
Muutenkin olen joutunut kikkailemaan kitaran kanssa saadakseni sen soitettavaksi. Jouduin tekemään korkeamman tallaluun jotta kielet eivä särisi pahasti -> tästä taas seuraa, että kielet ovat vähän epämukavan korkealla ylemmilta nauhoilta ja soitettavus kärsii. Kun kaulassa on sopivasti reliefia omaan attactin lujuuteen tai herkkyyteen nähden, niin soittaminen on todella mukavaa ja kieliä voi pitää matalalla, eikä kitara särise. Kitarassa oli alunperin kuluneet nauhat ja vein sen toiselle korjaajalle Tampereella, jotta uusisi nauhat. Hän sanoi, että jos hiottaisiin ne ensin. Sanoin että jos siitä ei tule hyvä, niin uusitko nauhat ja maksoin siitä muistaakseni n. 60e. Hiotut nauhat olivat liian matalat ja taas särisivät kun kielen painoi vähänkin taaempaa kiinni nauhaan (koska sormi painoi sen otelautaan asti ja kunnon kontaktia nauhan kanssa ei syntynyt). Kiitti vitusti, pitäisi vaan joka kerta olla itse vahtimassa seläntakana että saisi nämä säätö- ja asennushommat kerralla kuntoon. Tai sitten tehdä kaikki itse...

Vaikuttaa muuten negatiivisesti akustisen soundiin mikäli joutuu pitämään kaularautaa löysällä ja kaulassa ei ole yhtään kuperuutta. Jää sellainen jämäkkyys ja jäykkyys puuttumaan kitarasta. Ero ei ole kovin suuri, mutta se on olemassa.
 
Mielenkiintoinen havainto. En todellakaan aio kyseenalaistaa tuota, mulla mulle on taas jääny päinvastainen mielikuva sähkiksistä - tuntuu että ihmisten omatekoisissa käytetään niin pirun jäykkiä laadukkaita vaahteroita ja muita puita ettei rautaa liiemmin tartte auki pitää ja soundit on mun mielestä hyviä, erinomaisia.
 
Itte oon ryhtynyt käyttämään vain 2-t rautoja, että kauloihin edes saisi sen reliefin tarvittaessa kun en kuitenkaan mitään .014 -settejä halua käyttää :o)

Onko se lämmittäminen pysyvä ratkaisu vai joutuuko sen uusimaan myöhemmin ja onko sulla mitään käsitystä miten hyvin se toimii kitarassa jossa viisipalainen vaahterakaula (vaahtera-viilu-vaahtera-viilu-vaahtera)?
 
Lämmittäminen on pysyvä ratkaisu. (taivutetaanhan akkarin sivutkin lämmöllä)
Laminoidun kaulan vaikutuksesta ei ole mitään kokemuksia, joten en uskalla sanoa mitään varmaa. Ainakin lämpötilan kanssa pitää olla hyvin tarkka, ettei liimasaumat aukea.
Suosittelen ottamaan kitaralle vaikka muutamalta korjaajalta mielipiteen.

laittaneensa kitaran omatekoiseen penkkiinsä, otti nauhat pois ja hioi otelaudan suoraksi ja laittoi uudet nauhat takaisin.
 
Minä jäin ihmettelemään tuoka kohtaa "hioi otelaudan suoraksi". Mietityttää vaan, että mihin siinä nauhojen vaihdossa otelaudan hiontaa tarvitaan. Olisiko tässä hionnassa otelaudan muoto pituussuunnassa voinut jotenkin muuttua ?

Mietityttää vaan, että mihin siinä nauhojen vaihdossa otelaudan hiontaa tarvitaan. Olisiko tässä hionnassa otelaudan muoto pituussuunnassa voinut jotenkin muuttua ?
 
En nyt jälkikäteen ole tuosta 100% varma, mutta muistaakseni näin sanoi. Kitara on kuitenkin jo yli 10 vuotta vanha, joten ehkä hän vain tasoitteli pientä elämistä otelaudassa lähinnä kopan päällä, johon tuppaa muodostumaan kohoumaa kitaroihin. Soitin äsken korjaajalle ja kyllä on asiallinen kaveri ja heti valmiina korjaamaan homman kuntoon, joten hyvältä vaikuttaa. Kitaran kaulaan tehdään se lämpökäsittely, jolla saadaan lisää sitä reliefiä. Jos se ei auta tai on liian ongelmallinen johtuen tuosta viiden palan laminaattikaulasta, niin sitten lähdetään veistämään otelautaa, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse lähteä.

Dan Erlewine muistaakseni käsittelee kyseistä aihetta (compression fretting) kirjassaan "How to setup, maintain and repair electrics and acoustics". Sieltä löytyis ainakin asiantuntevaa tekstiä aiheesta ja mahdollisista korjaustavoista.

Dan Erlewine muistaakseni käsittelee kyseistä aihetta (compression fretting) kirjassaan "How to setup, maintain and repair electrics and acoustics". Sieltä löytyis ainakin asiantuntevaa tekstiä aiheesta ja mahdollisista korjaustavoista.
 
MOI
Komppaan. Samoin "Guitar Pläyer Repair Guide".

Kitara on kuitenkin jo yli 10 vuotta vanha, joten ehkä hän vain tasoitteli pientä elämistä otelaudassa lähinnä kopan päällä, johon tuppaa muodostumaan kohoumaa kitaroihin.
 
Veikkaisin tätä. Akustisessani on myös tämä ongelma. Ja nauhat kuluneet. Ja itse asiassa otelautakin kulunut kuopille, kolmelta ekalta nauhalta selvästi, siitä ylöspäin vähemmän. Mutta töitten hinta on sitä tasoa, että ei mahda kannattaa.

Kitara tuli takaisin lämpökäsittelyn jäljiltä, jota annettiin kaulaan ja nyt siitä löytyy sopivasti reliefiä ja kaularautaa pystyy kiristämään joten ongelma tuli ratkaistua hienosti. Tämä vaan tiedoksi, että lämpökäsittely jossa kaulaa väännetään kuperaksi on todellakin helpohko ja toimiva ratkaisu tälläisiin ongelmiin!

Kitara tuli takaisin lämpökäsittelyn jäljiltä, jota annettiin kaulaan ja nyt siitä löytyy sopivasti reliefiä ja kaularautaa pystyy kiristämään joten ongelma tuli ratkaistua hienosti. Tämä vaan tiedoksi, että lämpökäsittely jossa kaulaa väännetään kuperaksi on todellakin helpohko ja toimiva ratkaisu tälläisiin ongelmiin!
 
No sen mitä olen kitaroitani huollossa käyttäny niin tätä lämmityshommaa eivät ole suositelleet koskaan muuta kuin viimeiseksi ratkaisuksi. On kuulemma kaikkein epävakain tapa korjata. Lopputuloksesta ajan mittaan ei ole mitään takeita.
 
Kysyin tarkemmin miten hän uudelleen nauhoitti kitarani ja kertoi löysyttäneensä kaularaudan ja laittaneensa kitaran omatekoiseen penkkiinsä, otti nauhat pois ja hioi otelaudan suoraksi ja laittoi uudet nauhat takaisin.
 
Jos korjaaja on tämän jutun tehnyt sanasta sanaan näin, niin hän on mitä ilmeisimmin pilannut kitarasi.
 
Tää tarkottas sitä että sillon kun sun kitaras on mennyt huoltoon niin siinä on ollut juuri sopiva relief, mutta säätövara ihan loppu. Sitten kaveri on ottanut nauhat pois ja hivaissut kaulan suoraksi ja kas, enää ei reliefiä kaulaan sitten saatukkaan. Ihmettelen tosin että kukaan todellinen ammatti-ihminen tällaista tekisi.
 
Tän varmaan tiesitkin sanomattakin. Sanoin kuitenkin.
 
Jos kitara on ollut nauhoja lukuunottamatta kunnossa kun se on mennyt huoltoon, niin jotain on nyt mennyt pieleen. Omasta mielestäni tällaista ei nauhojen vaihdossa kuulu tapahtua ellei laiteta väärän kokoisia nauhoja.

No sen mitä olen kitaroitani huollossa käyttäny niin tätä lämmityshommaa eivät ole suositelleet koskaan muuta kuin viimeiseksi ratkaisuksi. On kuulemma kaikkein epävakain tapa korjata. Lopputuloksesta ajan mittaan ei ole mitään takeita.
 
Miksei lopputulos olisi vakaa, koska taivutetaan kitaran muita puuosia rakennuksen yhteydessä eikä esim. akustisen sivut siitä miksikään elä vuosien saatossa? Olen kyllä kanssa sitä mieltä, että työssä joku vaihe kusi, koska relief lähti kaulasta, mutta en ole täysin varma enää siitä mitä hän sanoi tehneensä ja mitä teki. Kyllä pitäisi olla ammattinsa osaava kaveri ja ainakin halukkuus korjata ongelmat olivat niin hyvää luokkaa, että itse olen tyytyväinen.
 
Keskustelimme pidempään kitaroiden kauloista ja siitä miten minunkin kitaraani olisi todennäköisesti vuoden parin sisällä tullut reliefiä, jos sitä olisi pitänyt kielten avulla jännityksessä. Tämä tieto ei tietenkään soittajaa paljon helpota, jos kitaran on sen aikaa soittokelvoton. Näitä lämmitysoperaatioita on tehty mm. 50-luvun Gibson L-5 jazz kitaralle jonka arvo on lähellä kaksion hintaa ison kaupungin keskustassa, joissa vaahterakaula on syystä tai toisesta vuosien varrella mennyt kuperaksi. Otelaudan hiomisessa on se ongelma, että ainesta poistoa varten ei ole kovin paljon ja pienen määrän poistaminen vaikuttaa kaulan jäykkyyteen tai siitä voi olla yllättäviä seurauksia. Klassisissa kitaroissa tätä operaatiota käytetään yleisesti korvaamaan pieleen mennyt kaulan kulma, jolloin otelauta hiotaan niin, että läheltä viritinkoneistoja otetaan paljon ja tasaisesti vähennetään kohti koppaa, jolloin kaulankulma muuttuu paremmaksi suhteessa tallaan. Klassisissa kitaroissa kun kaulan irroitus on hyvin riskialtis ja usein mahdoton operaatio.

No sen mitä olen kitaroitani huollossa käyttäny niin tätä lämmityshommaa eivät ole suositelleet koskaan muuta kuin viimeiseksi ratkaisuksi. On kuulemma kaikkein epävakain tapa korjata. Lopputuloksesta ajan mittaan ei ole mitään takeita.
 
Itse olen käsittänyt, että nuo "lämpökäsittelyllä" oikaistut kaulat palaavat ennemmin tai myöhemmin kieroon muotoonsa... Lämpötilan pitäisi olla satakunta astetta korkeampi (kuin mitä noissa käsittelyissä voidaan käyttää), että sillä olisi pysyviä vaikutuksia kaulapuuhun.
 
Mutta itsellä ei ole kaulan oikaisumielessä kokemusta lämpökäsittelystä, joten varmaksi en asiaa tiedä.

Keskustelimme pidempään kitaroiden kauloista ja siitä miten minunkin kitaraani olisi todennäköisesti vuoden parin sisällä tullut reliefiä, jos sitä olisi pitänyt kielten avulla jännityksessä.
 
En tiedä miten on akustisten puolella, mutta sähkökitaroihin ei mitään reliefiä saada parissa vuodessa pelkästään kielien jännityksellä. Sellaisen infon minä olen saanut soitinrakentajalta. Ja uskon tähän jo ihan senkin takia että jos puu kääntyy halutessaan vuosien saatossa väärään suuntaan vaikka kielet ovatkin paikoillaan, en näe mitään syytä miksi se jatkossa kääntyisi enää takaisin, varsinkaan parissa vuodessa.
 
Minä en tätä asiaa kiveen mene hakkaamaan, mutta eräs ammattilaisrakentaja on minulle tämän tarkkaan selittänyt ja paljon myös muuta.
 
Tässä korkeintaan siis todistetaan se miten erilaisia kommentteja saattaa rakentajilta saada.
 
Minä itse pidän tuota sinun tapaustasi jotenkin hämäränä ja soitinhuoltajan kommentteja erikoisena, ihan siltä pohjalta että olen itsekkin keskustellut rakentajien kanssa hyvin paljon ja nimenomaan kauloista.

Pitää seurata tuota kitaran kaulaa ja reklamoida uudestaan jos vaikuttaa siltä, että kaula ei pysy kuosissa vaan pyrkii oikaistumaan taas uudestaan luotisuoraksi. Nyt vaikuttaa hyvältä. Eli, kielten jännityksessä kaulaan on tullut melkein enemmän reliefiä kuin että se olisi pyrkinyt suoristamaan itseään, mutta pidemmällä aikavälillä totuus kyllä paljastuu. Netissä hakemalla "guitar neck heat treatment" sanayhdistelmällä löysin paljon tekstiä aiheesta, jossa sanotaan että sillä pystytään korjaamaan monia ongelmia, mutta voi olla tai sitten ei, että kaula kääntyy takaisin vanhaan muotoonsa.
 
Korjaaja muuten sanoin minulle, että mikäli lämpökäsittely ei auta, niin sitten tehdään uudelleen nauhoitus ja otelaudan suoristus, joten uskon asian tulevan kuitenkin kuntoon mikäli elämistä lähtee tapahtumaan. Toivottavasti eläminen vain tapahtuu nyt vuoden sisällä eikä tyyliin parin vuoden päästä, jolloin takuu ym. asioiden hoitaminen olisi taas paljon vaikeampaa. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa, että lämpökäsittely tehosi ja kitara on tuhat kertaa parempi soittaa ja kuulostaa paremmalta, kun särinöitä ei enää esiinny.