Media ja viihde ›

Mad Max
****
 
Vähän hävettää, etten tätä(kään) Mel Gibsonin maineeseen potkaisemaa kulttiklassikkoa ollut aiemmin nähnyt. Toisaalta eipä Suomijulkaisua taida olla olemassakaan, eikä ilmeisesti televisiossakaan tätä ensimmäistä osaa ole nähty aikoihin. Liekö koskaan?
 
Monasti nämä kulttileffat osoittautuvat enemmän tai vähemmän pettymyksiksi, mutta tämä oli piristävä poikkeus. Huolimatta simppelistä juonestaan ja ajoittaisesta editoinnin hämmentävyydestä (pari kertaa piti kelata taaksepäin, että mitäs tässä nyt oikein tapahtui) elokuva imaisi todella hienosti mukaansa. Saw-leffan keskeinen sahaukseen liittyvä juonikuviokin on ilmeisesti lainattu suoraan tästä?
 
Dvd:ssä kummastusta herätti ääniraita: englanninkielinen dubbaus oli vakioasetuksena päällä ja alkuperäinen australialainen ääniraita oli ekstraääniraidan nimellä viimeisenä listalla. Siis häiritseekö amerikkalaisia pieni murre niin paljon, että mielummin katsotaan dubattua leffaa? Hah.
 
Friday the 13th part 2
**
 
Huonompi kuin muistelinkaan. Jason ei vielä ole löytänyt koko sarjan logoksi muotoutunutta jääkiekkomaskiaan ja seikkailee pottusäkki päässään. Pyllyjä, tissejä, kirkumista ja tahatonta huumoria. Ehdoton lempparikohtaus se, kun tyttö piileksii sängyn alla ja hoksaa lattialla juoksentelevan hiiren. Pari sekuntia myöhemmin Jason tajuaa tyttelin piilopaikan, koska sängyn alta valuu pissivana valtoimenaan! Ja tytsillä oli vielä farkut jalassa, taisi pissittää ihan urakalla!
 
Olikohan se sitten kolmososa, joka oikeasti onnistui naurattamisen lisäksi hetkittäin pelottelemaankin. Täytyy vielä tsekata se, siinähän muistaakseni tuo hokimaskikin löytyi ja loputon ja pohjaton alamäki alkoi.

Mistäs tällainen tieto?
 
Elokuvan erikoistehosteista vastaavan firman edustaja haastattelussa:
http://www.vfxworld.com/?atype=articles&id=3127
 
****SISÄLTÄÄ CHILDREN OF MEN SPOILEREITA*****
Even more complex was a shot in which the camera follows Theo in the middle of an urban battlefield and inside a building. At one point, in a remarkable cinematic sleight of hand, the camera actually becomes the character's point of view. The shot was captured in five separate takes over two locations. The exterior section of the shot was split into only two takes and the interior split into three. On top of the already demanding transition effects, Double Negative also had to deal with a huge amount of set and action enhancements. Some buildings were painted out, others were extended with extra stories, new structures were added in; hundreds of bullet hits were also composited in, using practical elements.
...
The most complex shot of all probably was a nine-minute long scene in which the characters have an extensive dialog while driving a car, and are then ambushed by a group of anarchists, resulting in one of the character being shot dead on its seat. The shot was filmed in six sections and at four different locations over one week and required five seamless digital transitions.
 
Yhdellä tai sadalla otolla, hienoja kohtauksia.

Yhdellä tai sadalla otolla, hienoja kohtauksia.
 
Jep... sen verran saumatonta jälkeä on kuitenkin saatu aikaan, että eipä niissä mitään suurempia kikkailuja edes huomaa. Erikoistehosteethan ovat parhaimmillaan silloin kun ne eivät vaikuta erikoistehosteilta. Hämmästyttävän intensiivisiä kohtauksia saatu tähänkin elokuvaan.

Jep... sen verran saumatonta jälkeä on kuitenkin saatu aikaan, että eipä niissä mitään suurempia kikkailuja edes huomaa. Erikoistehosteethan ovat parhaimmillaan silloin kun ne eivät vaikuta erikoistehosteilta. Hämmästyttävän intensiivisiä kohtauksia saatu tähänkin elokuvaan.
 
Khyl khyl, upea leffa ja mahtavia kohtauksia, erityisesti juuri nämä edellä kuvatut pitkät otokset. Hienon niistä teki juuri se, että ne vaikutti koostuvan yhdestä leikkaamattomasta otoksesta. Vaatii melkoista koreografiaa ja ajoitusta, että moisen saa onnistumaan.
 
Nyt, tämä tieto, että ne olisikin koostettu digitaalisesti eri otoksista, ei voi muuta kuin viedä niiden hohtoa pois. Vaikka hienoja kuinka ovat. (Uudelleen katselussa täytynee syynätä näitä kohtauksia lähemmin)
 
Noh, saumatonta jälkeä joka tapauksessa, ja yhden katkeamattoman otoksen illuusio ainakin saavutettu, jos aikaisempi paikkaansa pitää.
 
Toisaalta miksipä nykyjään nähdä "vaivaa", haaskata aikaa, kun toisella puolella aitaa on huima, rahaa ja aikaa säästävä, tietokoneteknologia.
 
Se, että tämän teknologian tekee näkymättömäksi, vaatiikin jo taitoa ja visiota. =)

Repoman. Kertakaikkiaan aivan loistava elokuva.
 
Mikäli Kalifornian Punk-scene 80-luvun alusta kiinnostaa kandee tsiigaa.

Children Of Men **
 
En tykänny kauheesti, synkältä, ahdistavalta ja sekavalta vaikutti tämä. Tulevaisuudenkuva näytti tosiaan suht uskottavalta, mut ei niissä pitkissä otoissakaan mun mielestä mitään erityisen hienoa ollu, vaikka ne kieltämättä jotenkin sopivat tähän leffaan, toivat hiukan semmosta fiilistä, niinku ois itekin ollu enempi mukana siellä tapahtumien keskipisteessä, eikä pelkästään katsojana. Mut tarina sinänsä ei mua sen kummemmin onnistunu koskettamaan.
 
Snakes On A Plane *
 
No tää nyt oli ihan pelkästään pöljä. Olihan siellä pari ihan heh-heh-hauskaa repliikkiäkin mukana, mut mitä hauskaa siinä muka on, että joku Sam Jackson sanoo "matöfakin" sitä ja "matöfakin" tätä? En mä tätä halua enää toista kertaa nähdä.

Richard Linklater: Hämärän vartija (Scanner Darkly)
 
Tämähän olisi minun pitänyt käydä katsomassa jo ajat sitten jo työn puolesta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja kyllä tuo tosiaan näkemisen arvoinen oli. Rotoscope-animaatio teki elokuvaan juuri sopivan vieraantuneen ja huumehöyryisen tunnelman. Ja jotenkin vielä hommaa paransi, että leffan hahmoista ensimmäisenä nähty Freck oli ulkonäöltään ja olemukseltaan aivan erään hörhötuttavani kaksoisolento...
 
Lienee epäilemättä paras tähän asti tehty Philip K. Dick -filmatisointi. 9/10 jo pelkästään siitä.

Lienee epäilemättä paras tähän asti tehty Philip K. Dick -filmatisointi.
 
Joo, se mullekin jäi tosta leffasta päällimmäisenä mieleen, että se onnistu ehkä parhaiten luomaan sen vastaavan tunnelman mitä tulee niitä kirjoja lukiessa.
 
Mut nyt on tullu katteltua vähän muunlaisiakin animaatioita tässä...
 
The Incredibles ****
 
Tämä oli erittäin positiivinen ylläri. Aattelin, että tää on varmaankin ihan vaan joku tyypillinen, tyhmä, huono vitsi koko leffa; ikääntyvät supersankarit perustaa perheen ja siitä sitten revitään huumoria minkä pystytään. Onneks satuin kuitenki leffan katteleen, sillä ennakkoluuloni oli taas kerran ihan väärässä. Ei tää oikeestaan ollu ees komedia, tai olihan siellä tietysti niitä vitsejäkin, mutta se ei todellakaan jäänyt siihen. Noi animaatiohahmot tuntu itse asiassa paljon elävämmiltä ku monet oikeet näyttelijät joissakin huonommissa leffoissa. Jotenkin siinä vaan aika pian "unohti" kattelevansa animaatiota. Ilmeisen kova kaarti oli ääninäyttelijöitä saatu mukaan, jopa Matöfakin Samuel El Jaksonenkin. Ja tarina oli tarpeeks kiinnostava ja tuntui muutenkin sopivan ehyeltä, turhia tai "tyhjiä" kohtauksia en juur huomannu, mielenkiinto pysy hyvin yllä loppuun asti. Ja leffa myös näytti tosi hyvältä. Ei ehkä ihan täydellinen paketti sentään, mut hiton hyvä kumminkin. Suosittelen.
 
The Lion King *****
 
Leijonakuningas on ehkä paras Disney-animaatio ikinä. On huumoria, on jännitystä, on herkkiä hetkiä ja suuria tunteita. Juonesta ei varmaan tarvi mitään sanoo, kun aika moni on tän varmaan joskus nähny. Joskus vuosia sitten näin suomeksi puhutun version, sekin oli tosi hyvä, mut sillon jäin miettimään miten paljon parempi se oiskaan alkukielisenä, kun animointi näytti olevan niin taitavaa, että hahmojen huulilta pystyi suoraan lukemaan monia englanninkielisiä sanoja ja lauseitakin. No, nyt katoin sit vihdoin englanninkielisenä, mut täytyy kyl sanoa, ettei se NIIN paljon parempi tainnut kumminkaan olla. Tai siis et se suomenkielinen toteutuskin tais tosiaan olla TODELLA hyvä. Erityisesti Jukka-Pekka Palo ilkeän Scarin äänenä on jäänyt lähtemättömästi mieleen; oli AINAKIN yhtä hyvä ku Jeremy Irons tässä alkukielisessä. Tää on kyllä jokseenkin täydellinen leffa, tässä on vähän kaikkea ja just sopivissa suhteissa. Suositella voi lämpimästi niin lapsille kuin vanhemmillekin.
 
The Lion King II: Simba's Pride ****
 
Yks parhaista jatko-osista koskaan, ainakin mun mielestä. Tai kyllähän tää luultavasti toimis ihan itsenäisenä tarinanakin, vaikka ei ois tota alkuperästä ikinä ees nähny. Alotin muuten tällä kertaa näitten leffojen kattelun tästä, kun en ollut tätä ennen nähnytkään. Ja myönnettävähän se on, että tippa tuli linssiin parhaissa kohdin ihan yhtä lailla ku joskus tota ykkösosaa enskertaa katellessani; se ois varmaan hirveetä kattoo, kun tämmönen iso, läski, kalju, karvanaama poraa ihan täysiä jotain lasten piirrettyjä kattellessaan, mut onneks ei ollu kukaan muu tällä kertaa näkemässä. Nää musiikit näissä toimii erityisen hyvin, vaikka tässä ei tainnutkaan mitään ihan niin isoja hittejä olla mukana ku tossa ekassa. Kyllä tääkin kannattaa mun mielestä kattoo, ainakin jos on tosta ekasta tykänny. Ei tää kumminkaan ihan saman tarinan toisinto oo, teemat on hiukan erilaisia sentään. Huumoria tais olla hiukan vähemmän ku ekassa, ainakin mulle jäi hiukan semmonen vakavamielisempi fiilis tästä. Mut tosi hyvä leffa tämäkin.
 
The Lion King 1 1/2: Hakuna Matata ** 1/2
 
No jos tosta edellisestä huumoria vähän puuttuikin, niin tässä ei sitten taas tuntunu juur muuta olevankaan. Vitsejä tosiaan tuntu riittävän, paikoin melko roisiakin juttua, mut se jokin, mikä tekee noista edellisistä niin loistavia, se jäi mun mielestä tästä puuttumaan. Ehkä se on sitten ne itketyskohtaukset. Tää kertoo siis saman tarinan ku alkuperänen Leijonakuningas, mut enempi Timonin ja Pumban vinkkelistä nähtynä. Monet alkuperäsen leffan kohtaukset saa ihan uudenlaiset selitykset, niinku esim. se, kun ne savannin eläinlaumat kumartuivat vastasyntyneen Simban edessä. Aika sekavaa sähläystä edestakaisin ajassa ja paikassa tää kuitenkin tuntu olevan, mut kyllähän tän nyt kerran ihan mielellään katteli ja naureskeli, mut vähän niinku se Timonkin siinä lopussa sano, että ei sitä viittis ihan heti perään kyllä uudestaan ruveta kattoon...
 
E: Tavalliset puolikkaat katos mystisesti jonnekin, korjasin 1/2:lla ja testaan näkyykö nää nyt:
 
E: Ei näy. Kummallista...

Lienee epäilemättä paras tähän asti tehty Philip K. Dick -filmatisointi. 9/10 jo pelkästään siitä.
 
Oho, aikamoista. Itselle oli pettymys. Ei huono mutta ei erityisen hyväkään. Visuaalisesti hieno mutta lopulta sekin puoli alkoi tökkiä.

My Summer Of Love
 
Englantilaisten vastine Fucking Åmäl/Thirteen-tyyppiselle elokuvalle nuorten naisten ystävyydestä. Kaksi hyvin erilaiset taustat omaavaa tyttöä siis ystävystyvät, ja hieman enemmänkin. Molempia yhdistää angsti ja kuulumattomuuden tunne, myös rikkonainen perhetausta on yhdistävä tekijä. Juonesta on turha selittää sen enempää.
 
Leffa oli tehty huomattavasti hillitympään tyyliin kuin alussa mainitsemani "virkaveljensä", ja tunnelma olihuomattavasti intensiivisempi ja aistikkaampi. Tyyli oli paljon ns. englantilaisempi. Dialogi oli suhteellisen säästeliästä, mutta sitäkin parempaa. Näyttelijät olivat hyviä. Oikein onnistunut elokuva.
 
4/5
8 1/2

Prestige
 
Diggasin. Elokuva taikureista ja mystiikan maailmasta petoksineen ei voi olla ihan täysin tuhoontuomittu idea. Leffassa oli sopivasti tunnelmaa ja jännitystä. Ja se sai vähän hämillleenkin. Ehkä lienen sitten vähän väsynyt, koska jotkut tajusivat kesken leffan miten elokuva päättyy. Kelpaa toinenkin katselukerta.
 
Its all about love
 
Thomas Vinterbergin vuonna 2002 ohjaama leffa siitä kuinka ihmiset taistelevat olemassaolostaan. Leffassa eletään vuotta 2021... Lunta sataa heinäkuussa, ihmiset lähtevät lentoon, yhtenä päivänä kaikki vedet jäätyvät, kloonausta. Leffa on kuitenkin pääpiirteittäin rakkaustarina kuten nimi vähän vihjaakin, jonka ympärillä tapahtuu nuo kaikki ilmiöt. Ei mikään perinteinen tieteisleffa siis. Unenomainen voisi olla omiaan kuvaamaan. Ihan jees...

Prestige
 
Diggasin. Elokuva taikureista ja mystiikan maailmasta petoksineen ei voi olla ihan täysin tuhoontuomittu idea. Leffassa oli sopivasti tunnelmaa ja jännitystä. Ja se sai vähän hämillleenkin. Ehkä lienen sitten vähän väsynyt, koska jotkut tajusivat kesken leffan miten elokuva päättyy. Kelpaa toinenkin katselukerta.
 
Mä katsoin eilen ja pakko sanoa, että hakkasi kevyesti kilpakumppaninsa The Illusinionistin. Molemmat tietysti on katsomisen arvoisia leffoja samasta aiheesta, mutta tykkään Nolanin synkähköstä tyylistä.
 
The Illusinonist 7
The Prestige 9

+ Käsikirjoitus
+ Ohjaus
+ Kuvaus
+ Leikkaus (ja leikkaamattomuus)
+ Hahmot
+ Tökkivät näyttelijäsuoritukset
+ Bennettin viikset & chainmail -yhdistelmä
+ Värimaailma
+ Vajakohtaus
+ Musiikit
+ Alun tukinkantokohtaus
+ Alun perheonni-montaasi, jossa Matrix syö jäätelöä ja syöttää peuraa tyttärensä kanssa
+ Kumivene/varustelukohtaus rannalla
+ Huikaisevat one-linerit

Katsoin Stanley Kubrikin Full Metal Jacket elokuvan ties monettako kertaa ja se on outo mutta kiehtova tutkielma sodasta, tappamisesta, itsemurhasta, väkivallasta, sadismista,armosta ja huorista. Erittäin suositeltava elokuva mutta ei ehkä lapsille.

Children Of Men
Vuonna 2027 ihmisen tilanne on se, ettei kukaan voi saada enää lapsia ja koko maailman nuorin ihminen on 18-vuotta. Eikä siinä vielä kaikki.. Ainoa elin kelpoinen maa on Englanti, jonne virtaavat pakolaiset suljetaan tylysti slummeihin. Eletään epätoivoista terroristien ja vallankumouksen siivittämää aikaa jossa ihmisen henki ei ole minkään arvoinen. Toisin sanoen tämä leffa oli loistava valinta apaattisen krapulapäivän jatkoksi.
9

Eikä sit mitään kymmeniä "WROOONG!!1" tai "BUUULLSHIT!!" tms. kommentteja tähänkään, kiitos.
 
En kuulu Commando -lahkoon, joten uskaltanen kommentoida. Itse elokuva oli ihan viihdyttävä pätkä. Kornia Toimintaa ja omassa "aivot narikkaan ja lyijiä munille" kategoriassaan varsin toimiva. Ehjempi kokonaisuus kuin vaikkapa äskettäin näkemäni Rambo 2. Jos tämän olisi nähnyt n.10 vuotiaana niin kyseessä olisi tietenkin helvetinmoinen nostalgia klassikko, mutta nyt siis pelkkä "viihdyttävä pätkä". Anyway, tälläisiä pirteitä elokuvia voitaisiin tehdä nykyäänkin -kaikkien elokuvien ei tarvitse olla 100 miljoonan dollarin monikerroksisia taideteoksia.
 
Itse olen pitänyt lehtiin elokuva-arvosteluja kirjoittavia kriitikkoja jokseenkin homogeenisenä sakkina: "Citizen Kanelle 5 tähteä, muille vähemmän" -tyylinen meno näyttää olevan monessakin lehdessä valoillaan. Nyt kuitenkin seiskapäivän kriitikko (lehden telkkaripalsta on huomattavasti laadukkaampi kuin muu lehti) tempaisi ennakkoluulottomasti 3 tähteä Commandolle. Siis kolme tähteä! Kriitikko kuvaili Commandoa "Arnoldin kulta-ajan pullistelupätkäksi" ja muutenkin oli positiivinen tämä lehden (pikku)arvio. Ihan mukava, että kriitikotkin osaavat karsinoida Commandon tyyppiset rainat oikeisiin lokeroihin. HS:n Nytti jatkoi sitten perinteisellä "actionille 1 tähti" -linjalla.

Anyway, tälläisiä pirteitä elokuvia voitaisiin tehdä nykyäänkin -kaikkien elokuvien ei tarvitse olla 100 miljoonan dollarin monikerroksisia taideteoksia.
 
80-luvun toimintaelokuvissa todellakin on "sitä jotain". Osan viehätyksestä tekee tietenkin se nostalgisuus, mutta vaikka noita kasaripätkiä katsoisi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla, niin olennainen välittyy siltikin. Yleinen asenteellisuus ja reipas tekemisen meininki, niin ylilyödyssä macho-väkivallassa kuin ikuisiksi ajoiksi mieleen syöpyvissä one-linereissakin, ovat tärkeitä elementtejä!
 
Itse olen pitänyt lehtiin elokuva-arvosteluja kirjoittavia kriitikkoja jokseenkin homogeenisenä sakkina: "Citizen Kanelle 5 tähteä, muille vähemmän" -tyylinen meno näyttää olevan monessakin lehdessä valoillaan. Nyt kuitenkin seiskapäivän kriitikko (lehden telkkaripalsta on huomattavasti laadukkaampi kuin muu lehti) tempaisi ennakkoluulottomasti 3 tähteä Commandolle. Siis kolme tähteä! Kriitikko kuvaili Commandoa "Arnoldin kulta-ajan pullistelupätkäksi" ja muutenkin oli positiivinen tämä lehden (pikku)arvio. Ihan mukava, että kriitikotkin osaavat karsinoida Commandon tyyppiset rainat oikeisiin lokeroihin. HS:n Nytti jatkoi sitten perinteisellä "actionille 1 tähti" -linjalla.
 
Täällä pohjoisessa Lapin Kansa -lehden kriitikkokin taisi antaa Commandolle jopa kolme tähteä, joka on paljon se.

3 tähteä Commandolle. Siis kolme tähteä!
 
No jokseenkin kolmen tähden leffa se on kyllä munkin mielestä, ehkä jopa neljän, riippuu vähän mihin sitä vertaa. Otin jopa nauhalle nyt. Mulle se lopun räiskintäpläjäys ei ehkä kuitenkaan oo ton leffan parasta antia, kun en niin kova toimintafani kuitenkaan oo. Arskan monet VAN LAINERIT ja runsas (osin tahatonkin?) huumori sen sijaan iskevät edelleen kovaa, tuntuu paranevan vaan vanhetessaan.
 
Nää lukusat selvästi huumorimielellä (?) postatut "täys kymppi tai ehkä ykstoista" -postaukset vaan vähän rupee rasittaan. Vaikka mistä mä tiedän, ehkä Commando sit tosiaan on niin monen mielestä se elokuvataiteen suurin saavutus ikinä, että parempi ois ehkä vaan pitää turpansa kii ja antaa ihmisten rölöttää rauhassa...

Lötköjen Yö (Night of the Creeps)
****
 
Suurkiitokset Neloselle kulttuuriteosta! Dvd-versiota on toivottu turhaan jo pitkään, joten leikkaamaton laajakuvaversio tv:stä oli suurten aplodien arvoinen suoritus.
 
Tämähän on ehdottomasti neljän tähden leffa, joskin näkemieni lehtiarvioiden perusteella tähdet olivat eksyneet toisistaan ja liidelleet eri artikkeleihin. Okei, faktahan on se että tästä leffasta digatakseen täytyy varmastikin olla kauhugenren ystävä. Toisekseen auttaa huomattavasti, jos kuuluu heihin jotka sattuivat vuokravideon ilmestyessä olemaan juuri sopivassa iässä ottaakseen kasetin kainaloon.
 
Leffahan on selkeästi tehty faneilta faneille, jo roolihenkilöiden sukunimet kertovat paljon; Romero, Raimi, Cronenberg, Carpenter-Hooper, Landis, Gordon... Tämän lisäksi leffa suorastaan vilisee viittauksia alan klassikkoleffoihin jopa kuvakulmista lähtien.
 
Tom Atkins toistaa tutun 80-luvun kauhuleffojen perusroolinsa viskiä naukkivana, ketjupolttavana ja apaattisen oloisena onelinereitä laukovana etsivänä. Nauroin nyt paremmin kuin silloin aikoinaan, vaikka kasettikopio tuli varmasti kulutettua loppuun.
 
Zombeja, räjähteleviä päitä, aivoihin sukeltavia matosia, kirvesmurhaaja ja päättäjäistanssit. Klassikko.
 
Detective Cameron: "What is this? A homicide, or a bad B-movie?"
 
Detective Cameron: "I got good news and bad news girls. The good news is your dates are here".
Sorority Sister: "What's the bad news?"
Detective Cameron: "They're dead."