Studiotyöskentely ›

Mä olen monessa asiayhteydessä sanonut että hyvä soundi esimerkiksi levyllä on tulosta saumattomasta yhteistyöstä miksaajan ja soittajan välillä.
 
Aika harvoin.
 
Kuitenkin siinä vaiheessa kun miksaaja alkaa tiskin tuoltapuolen jo virittämään instrumentteja, homma alkaa olla vähän huteralla pohjalla. Toki on ymmärrettävä että äänitystekniikka asettaa omat ehtonsa, joten soittajienkin on ehdottomasti mukauduttava niihin. Kumpikin siis kunnioittakoon toisen tonttia hyvässä hengessä.
 
Entä jos miksaaja (tarkoitat varmaan äänittäjä) osaa virittää ne kamat niin, että äänitys soundaa hyvälle, ja esim. rumpalin viritystaito jää akustisen soundin ruuvaamiseen?
 
Ongelma mikä minusta näissä piilee on usein se, että jos on soittajilla pinttynyt käsitys hyvästä soundista, niin sitä on myös valitettavan monilla miksaajilla. Soittajan puutteita ei paikkaa sekään, että usein miksaajat haluavat tehdä biisistä tai levystä pelkästään oman käsityksensä mukaan "hyvän" kuuloisen.
 
Miksaajilla on soundi siinä kuin soittajillakin, ja toivottavasti juuri sen soundin takia se miksaaja on siihen hommaan valittu.
 
Juuri tässä vaiheessa miksaaja saa yleensä sen legendaarisen tittelin "mulkku".
 
Juuri tässä vaiheessa soittaja ei tajua palvelevansa kokonaisuutta. Tosin mulkkujakin on, molemmin puolin.
 
Siinä pakkaa unohtumaan se raaka fakta, että miksaaja ei tee biisejä eikä niiden sisältöä. Sen vuoksi biisin tulee kuulostaa sen tehneeltä bändiltä, eikä vain miksaajan näkemykseltä hyvästä soundista. Miksaajan tehtävä on koota se koko paketti yhtenäiseksi nipuksi, ja pyrkiä kaivamaan esiin ne puolet joita bändikin haluaa korostaa.
 
Tää on vaan yksi vaihtoehto. Lisää yhtälöön vaikka tuottaja niin homma on jo ihan eri.
 
Edelleen muistutan, että miksaajilla ei tarvi olla resursseja instrumentin virittämiseen etc., vaan heillä tulee olla näkemys siitä yleis-soundista jota tavoitellaan.
 
Toi on kyl niin soittajapojan läppä, että suosittaisin perehtymään aiheeseen uudemman kerran. Itse oon sitä mieltä että mitä enemmän tietää kaikesta sitä parempaa tulee lopputuloksesta. Lähtien perus-äänihommista soittimien korjaamiseen, kitaroiden intonaatiohin ym. ym.
 
Ne artistit jotka on hyviä kokonaisuuden hahmottajia useiten just on kamoistaan kaikista eniten pihalla, ja ne jotka ei ole ei sit muuta kelaakaan kun omia kamojaan ja omaa soittoaan.
 
Ja jos nyt tässä vaiheessa vedettäisiin kaikki jäitä hattuun?
 
??

Tässä nyt vähän kärjistetään turhaan yksinkertaista asiaa, nimittäin näkemyseroja.
 
Ei minulla ole tarkoitus väittää että on olemassa vain yksi ja ainoa tapa mikittää rummut, tai ylipäänsä katsoa koko äänitysjuttua yhdestä näkökulmasta. Ei se ole niin. Mä en vain käsitä että kaikki jauhaa jotain "mambo-jamboa" jostain bassarin mikin käytöstä lattiatomissa, sensijaan että joku avaisi edes vähän sanallista arkkuaan vastatakseen kysyjälle omien kokemuksien pohjalta. Siis ihan konkreettisia vinkkejä, eikä mitään "tää on tosi woodoota".
 
Ja jos nyt tässä vaiheessa vedettäisiin kaikki jäitä hattuun?
 
Roberto tossa jo tiivisteli aika hyvin, mutta pakko tähän jäitä hattuun kommenttiin sanoa...
 
Topicissa kysytään mitä olisi tehtävissä tietynlaisen soundin löytämiseksi lattiatomista, äänimiehet kehottavat äänittämään bassarimikillä (teen itsekin usein niin, ja olen nähnyt ns. isojen poikien tekevän samaa). Tähän tulee rumpali kertomaan, kuinka kaikki tuollaiset äänimiehet ovat puukorvia, eli siis toisinsanoen kertomaan heille, etteivät he osaa työtään. Sitten rumpalille yritetään kertoa, että koko setin mikitys vaikuttaa soppaan ja se on mambojamboa.
 
En voi sanoa muiden puolesta, mutta itse pyrin tekemään projektin artistin kuuloiseksi, tuoden oman näkemykseni mukaan soppaan. Toivon hartaasti, että artistilla olisi itsellään jonkinlainen näkemys kokonaisuudesta, mutta valitettavan usein tämä näkemys koskee vain artistin omaa instrumenttia ja sen soundia (joka yleensä pitäisi olla jotain muuta kuin mitä se on, ja joko kovemmalla tai hiljemmalla artistin itsetunnosta riippuen). Tässä tilanteessa on itse pakko kantaa se vastuu siitä kokonaisuudesta, koska äänimies on juuri tasa niin hyvä kuin hänen viimeisin duuninsa. Soittajat voivat aina pistää paskat soundit äänimiehen syyksi, mutta tämä ei voi syytellä soittajia.

Mä en vain käsitä että kaikki jauhaa jotain "mambo-jamboa" jostain bassarin mikin käytöstä lattiatomissa, sensijaan että joku avaisi edes vähän sanallista arkkuaan vastatakseen kysyjälle omien kokemuksien pohjalta.
 
No herranen aika. Sä itse teet tästä mambojamboa. Jos ammattiäänittäjät (niinkuin hyvin moni täällä) sanoo et lattiatomissa toimii bassarimikki, ni mikset sä usko sitä? Tai miksi se on sun mielestä mambojamboa? Se on hyvin simppeli juttu. Ja miten niin ei kerrota omien kokemuksien pohjalta? Moni on nimenomaan tehnyt niitä äänityksiä. Sinä ilmeisesti et ole kovin kokenut rumpuäänittäjä. Tai sitten ainakaan kovin monipuolinen.
 
Okei. Mä avaan nyt sanallisen arkkuni lyhyesti, ja kerron että niistä kaikista kerroista kun olen äänittänyt lattiatomia osana settiä, olen lyönyt sinne joko bassarimikin tai isokalvoisen kondensaattorin, joka on lähes aina eri mikki kuin räkkitomeissa. Ok?
 
Mitä tästäkin kysyjä saa vastaukseksi, jos sanotaan että "se on vähän vuotoääntä ja lähimikin ääntä sekä niiden sekoitusta, ja pikkusen vielä tilamikkejä"? Mitä siis pitää tehdä, lisätä vuotoääniä? Vai..ööö..hä?
 
Tajuu miten tajuut. Mä vaan esitin pointtini että rumpusaundi on osiensa summa. Eli: overheadien sijoittelu, mikin valinta sekä EQ/dynamiikanhallinta on hyvin olennainen osa tomisaundia. Sitäpaitsi, kaveri just hehkutti puhelimessa että oli saanut kolmella mikillä aivan loistavan saundin setistä. Bassarin eteen ja overheadit. Kolmella mikillä on tehny todella monta onnistunutta äänitettä. Suosittelen kaikkia kokeilemaan tällaisia ratkaisuja, ja tutkimaan, miltä yksittäiset pöntöt kuulostaa overeista ja/tai tilamikeistä. Siinä vaiheessa yksi lähimikki on ihan yks hailee, noin periaatteessa. Käytännössä lattiatomin saundi on vaikein yksittäinen soitin setissä saada äärimmäisen hyvän kuuloiseksi. Mutta se todellakin vaatii sen että rumpalilla on hyvä soitin, joka on viritetty hyvin.
 
Mä olen monessa asiayhteydessä sanonut että hyvä soundi esimerkiksi levyllä on tulosta saumattomasta yhteistyöstä miksaajan ja soittajan välillä.
 
Niinpä. Harvoin. Mietis nyt termit uudestaan. Äänitteellä on yleisimmin kolme työntekijää. Äänittäjä, miksaaja ja tuottaja. Voi olla sama tai eri henkilö tai kaikkien sekoitus. Mutta se kuka laittaa mikin settiin ja keskustelee asiasta on äänittäjä ja/tai tuottaja.
 
Kuitenkin siinä vaiheessa kun miksaaja alkaa tiskin tuoltapuolen jo virittämään instrumentteja, homma alkaa olla vähän huteralla pohjalla.
 
Ei ole. Onko se äänittäjän vika jos soittaja ei osaa virittää soitintaan. Satuitko tietämään että monella ammattimuusikolla on olemassa soittimia studiota varten ja soittimia treenejä ja keikkoja varten. Tiesitkö ettei esim. normaali flyygeli välttämättä sovellu täydelliseen studioäänitykseen, polkimet nimittäin natisee aika pahasti nauhalla. Ammattijätkät tietää mikä toimii studiossa ja mikä ei.
 
Mä oon äänittäny Steinwayta Sibiksen konserttisalissa, soittajana oli joku vuosisadan lahjakkuus. Mä en ollut silloin kovin kokenut äänimies, mut kyllä mä sanoin ääneen että noi polkimet natisee ja kolisee ihan kauheasti. Ei tää soittaja uskonu millään. Kun flyygeli kuulostaa soittajalle ja saliin täydelliselle, ni se on sit siinä, heidän mielestään. Mutkun ei oo. Mun teki mieli dempata ja öljytä polkimet, mutta koska se olisi ollut sopimatonta, niin äänitteestä tuli loppujen lopuksi täyttä kuraa. Ja vain siksi että soittajan mielipide oli laki, eikä hän tiennyt äänittämisestä tuon taivaallista.
 
Sitäpaitsi, kumpi on sulle tärkeämpää, se, että soittaja virittää soittimensa itse itselleen akustisesti "oikein" vai se että äänittäjä osaa neuvoa jotta lopputuote eli äänite olisi mahdollisimman hyvänkuuloinen? Usein amatöörisoittajien kanssa nyt vain sattuu käymään niin, että äänittäjä osaa sanoa studionsa toiminnasta sen verran mikä sanelee tiettyjä juttuja sekä soittamiseen että saundiin.
 
Vai laitetaanko levynkansiin kommentti, että "nää rummut kuulostaa akustisesti tosi hyvältä. Oikeesti!" Tiesitkö sitä, että monet äänittäjät myös haluavat pellit niin ylös tomeista kun ikinä mahdollista, jotta vuodot saadaan minimiin? Tässäkin on ongelmia. Jos äänittäjällä ei ole auktoriteettiä ja/tai rumpali on mulkku, se ei onnistu. Moni ammattiäänittäjä on sanonut että kaikkien kovimpien ammattirumpalien (sessiorumpalien esim) kanssa ei ole koskaan tullut ongelmaa, koska ne vetää komppinsa vaikka pellit olisi katossa kiinni ja niitten täytyisi kiivetä tikkailla niitä lyömään. Mut jos rumpali ei suostu, ni sit ei suostu. Silloin äänittäjän tehtävä on hoitaa homma kunnialla muuten, kitisemättä. Tässä yksi esimerkki saumattomasta yhteistyöstä. Mutta 90% ajasta levyt tehdään muussa hengessä kuin täysin saumattomasti.
 
Toki on ymmärrettävä että äänitystekniikka asettaa omat ehtonsa, joten soittajienkin on ehdottomasti mukauduttava niihin. Kumpikin siis kunnioittakoon toisen tonttia hyvässä hengessä.
 
No nyt puhut asiaa. Ensimmäistä kertaa.
 
miksaajat haluavat tehdä biisistä tai levystä pelkästään oman käsityksensä mukaan "hyvän" kuuloisen. Juuri tässä vaiheessa miksaaja saa yleensä sen legendaarisen tittelin "mulkku".
 
No nyt sä puhut demoista ja kaiken maailman projektijutuista. Ammattimiksaajat palkataan aina saundinsa takia, niinkuin täällä jo sanottiin.
 
Siinä pakkaa unohtumaan se raaka fakta, että miksaaja ei tee biisejä eikä niiden sisältöä. Sen vuoksi biisin tulee kuulostaa sen tehneeltä bändiltä, eikä vain miksaajan näkemykseltä hyvästä soundista. Miksaajan tehtävä on koota se koko paketti yhtenäiseksi nipuksi, ja pyrkiä kaivamaan esiin ne puolet joita bändikin haluaa korostaa.
 
Ei ihan noin. Olet oikeassa että miksaaja ei tee biisiä, mutta vaikuttaa vahvasti sen sisältöön. Tiesitkö että USA:ssa parhaimmat miksaajat saavat rojalteja. Ja tekevät myös "miksaajan sovituksia" jossa itse miksaaja katsoo parhaaksi vaikkapa poistaa jonkun komppikitararaidan jos se häiritsee vakavasti miksauksen valmistumista. Oon mäkin joskus tehnyt bändejä jossa on 3 kitaristia, ja jokaisen oli pakko soittaa ne 4 raitaa eri juttuja sisään, soolot ja melodiat ja kompit ja väliosat ja kaikki mahdollinen. 24 raitaa paskaa. Sitten kaikki piti kuulua samaan aikaan. Siinä ne ristiriidat tuleekin. Miksaajalla tulee olla tarpeeksi auktoriteettiä sanoa että noita kitaroita nyt vaan on liikaa, jotta tästä tulisi onnistunut miksaus. Toisaalta, soittajalla tulee olla tarpeeksi järkeä ettei tarjoa tällaista mahdottomuutta miksattavaksi. Siinä sulle yhteistyötä.
 
Edelleen muistutan, että miksaajilla ei tarvi olla resursseja instrumentin virittämiseen etc., vaan heillä tulee olla näkemys siitä yleis-soundista jota tavoitellaan. Ei formula-1 tallin insinöörikään aja kovinta kierrosaikaa radalla, eikä vastaavasti kuljettaja välttämättä tiedä autonsa tekniikasta juuri tuon taivaallista.
 
Ei tarvitsekaan. Mutta tässä maassa, näissä piireissä ja näillä palkoilla sen on suotavaa.
 
E: tårta på tårta

Siinä pakkaa unohtumaan se raaka fakta, että miksaaja ei tee biisejä eikä niiden sisältöä. Sen vuoksi biisin tulee kuulostaa sen tehneeltä bändiltä, eikä vain miksaajan näkemykseltä hyvästä soundista. Miksaajan tehtävä on koota se koko paketti yhtenäiseksi nipuksi, ja pyrkiä kaivamaan esiin ne puolet joita bändikin haluaa korostaa.
 
Mä en ole ihan yhtä kova jätkä kuin koopop tai roberto, mutta mut ainakin palkataan sitä varten että bändi kuulostais äänitteellä siltä kuin bändi luulee kuulostavansa. Usein se on aika eri juttu kuin miltä bändi oikeasti kuulostaa.
 
Jos vaihtoehto on se, että bändi saa pitää päänsä ja äänite on paras mahdollinen dokumentti siitä, miltä bändi aikuistenoikeesti kuulostaa, mä tiedän odottaa että puhelin kohta soi.
:-D
 
PS. Se ei muuten ollut kukaan meistä joka tarjosi sitä Sound Replaceria kehiin heti kättelyssä. Vaikka hyvä laite onkin, niin lisää vaivaa otetaan vasta todellisen tarpeen myötä. Yleensä juttujen soittaminen kerralla kunnolla on se nopein tapa ratkaista ongelmat.
 
Ja jos nyt tässä vaiheessa vedettäisiin kaikki jäitä hattuun?
 
Hm. Kenenkäs hatussa tässä pihisi?
:-D

Tappio on nieltävä kuin mies kun tähän tilanteeseen tullaan. Hyvä siis on, luotetaan yleiseen demokratiaan ja tässä tapauksessa enemmistön ääneen.
 
Jokainen miksaaja (äänittäjä) on tosin ollut joskus samassa tilanteessa; enemmistö on aina oikeassa. Vai onko sittenkään? Eihän vain ole studiossa koskaan ollut se tilanne, että se joka koviten huutaa on eniten oikeassa?
 
Mä edelleen mikitän rumpusettini tomit samoilla mikeillä keskenään, koska siten saan soinnin ja soundin balanssin automaattisesti (ja helposti) kasaan. Ihan kokemuksesta, ja ihan "itse".
 
Koopop ja Robertokin kovasti kantavat huolta minun mielipiteestäni, mutta niin vähän tuntevat tarvetta vastata kysyjälle.

Eihän vain ole studiossa koskaan ollut se tilanne, että se joka koviten huutaa on eniten oikeassa?
 
Ei koskaan. Nillittäjät lähtee maitojunalla.
:-D
 
PS. Koopop vastasi keskikokoisen tietosanakirjan verran. Eikö riittänyt?

Ei koskaan. Nillittäjät lähtee maitojunalla.
:-D
 
PS. Koopop vastasi keskikokoisen tietosanakirjan verran. Eikö riittänyt?
 
"No herranen aika. Sä itse teet tästä mambojamboa. Jos ammattiäänittäjät (niinkuin hyvin moni täällä) sanoo et lattiatomissa toimii bassarimikki, ni mikset sä usko sitä? Tai miksi se on sun mielestä mambojamboa? Se on hyvin simppeli juttu. Ja miten niin ei kerrota omien kokemuksien pohjalta? Moni on nimenomaan tehnyt niitä äänityksiä. Sinä ilmeisesti et ole kovin kokenut rumpuäänittäjä. Tai sitten ainakaan kovin monipuolinen."
 
"Tajuu miten tajuut."
 
"Niinpä. Harvoin. Mietis nyt termit uudestaan."
 
"Ei ole. Onko se äänittäjän vika jos soittaja ei osaa virittää soitintaan. Satuitko tietämään että monella ammattimuusikolla on olemassa soittimia studiota varten ja soittimia treenejä ja keikkoja varten. Tiesitkö ettei esim. normaali flyygeli välttämättä sovellu täydelliseen studioäänitykseen, polkimet nimittäin natisee aika pahasti nauhalla. Ammattijätkät tietää mikä toimii studiossa ja mikä ei."
 
"Sitäpaitsi, kumpi on sulle tärkeämpää, se, että soittaja virittää soittimensa itse itselleen akustisesti "oikein" vai se että äänittäjä osaa neuvoa jotta lopputuote eli äänite olisi mahdollisimman hyvänkuuloinen?"
 
"Vai laitetaanko levynkansiin kommentti, että "nää rummut kuulostaa akustisesti tosi hyvältä. Oikeesti!" Tiesitkö sitä, että monet äänittäjät myös haluavat pellit niin ylös tomeista kun ikinä mahdollista, jotta vuodot saadaan minimiin? Tässäkin on ongelmia. Jos äänittäjällä ei ole auktoriteettiä ja/tai rumpali on mulkku, se ei onnistu."
 
"No nyt puhut asiaa. Ensimmäistä kertaa."
 
"No nyt sä puhut demoista ja kaiken maailman projektijutuista."
 
"Ei ihan noin. Olet oikeassa että miksaaja ei tee biisiä, mutta vaikuttaa vahvasti sen sisältöön."
 
Jaa, vissiin meikäläisellä nupissa heittää jo aika muhevasti, kun en moneen kertaankaan lukemalla löydä näistä teksteistä mitään asian tynkää. Henkilökohtaisuuksia toki pulppuaa senkin edestä.

Tappio on nieltävä kuin mies kun tähän tilanteeseen tullaan. Hyvä siis on, luotetaan yleiseen demokratiaan ja tässä tapauksessa enemmistön ääneen.
 
Meinasin pistää tähän kommenttia, poliittinen korrektius voitti. Itkuraivari on kuitenkin aina hyvä tapa saada sympatiaa.
 
Jokainen miksaaja (äänittäjä) on tosin ollut joskus samassa tilanteessa; enemmistö on aina oikeassa. Vai onko sittenkään? Eihän vain ole studiossa koskaan ollut se tilanne, että se joka koviten huutaa on eniten oikeassa?
 
Maksava asiakas on tosiaan aina oikeassa (ja tämä ei aina tarkoita enemmistöä), mutta jos hommat tehdään alusta lähtien kunnolla, ei tarvitse tulla sellaista tilannetta, jossa pitäisi toimia asiakkaan tahtoa vastaan. Tämä voi tietysti olla joidenkin ihmisten kohdalla mahdotonta, koska 3 päivässä pitäisi saada Metallican Black-albumin soundit, ja on tietysti äänittäjän vika ettei niitä saatu.
 
Mä edelleen mikitän rumpusettini tomit samoilla mikeillä keskenään, koska siten saan soinnin ja soundin balanssin automaattisesti (ja helposti) kasaan. Ihan kokemuksesta, ja ihan "itse".
 
Onnea vaan. Mitä sitten enää tuhlaat aikaa täällä, kun voisit selvästi tienata leipäsi äänialan ammattilaisena? Tilanteita voi olla erilaisia, sinun tilanteessasi tuo kaikki samalla mikillä voi toimia. Ei minulla ole koskaan ollut mitään vaikeuksia sovittaa eri mikillä äänitettyä lattiatomia muuhun settiin. Saattaa tietysti johtua siitä, että kuuntelen aina kokonaisuutta, lattiatomi (vaikka hienoa ja käyttökelpoinen instrumentti onkin) ei ole kuitenkaan se syy miksi suurin osa ihmisistä kuuntelee musiikkia. Kokonaisuus on se mikä ratkaisee, tietysti tämä voi olla vaikea nähdä muusikon näkökulmasta, mutta usko pois: Suomessa ei ole kovin montaa rumpalia, jotka ovat ainoa syy levyn ostamiseen (tai ylipäätänsä biisien kuuntelemiseen).
 
koopop selitti ainakin minusta erittäin ymmärrettävästi miten overit ja muut mikit vaikuttavat myös tomien sointiin. Hyvässä tilassa hyvin viritetty setti ei paljoa muuta tarvitsekaan. Lähimikitys sitten tukee tuota soundia. Tietysti tästäkin voidaan olla montaa mieltä, ja tämä ei välttämättä toimi hevimusiikkiin, missä bassari tikkaa konekivääritulitusta. Rumpujen soundi on aina paljon muutakin kuin lähimikitys, tilat ja keinotekoiset tilat vaikuttavat tuohon sointiin todellan paljon. Jos kaikuja osaa käyttää, niillä voi tehdä uskomattoman jysäyksen äänen josta sellaista ei kuivana ikinä uskoisi.
 
Tuosta henkilökohtaisuuksiin menemisestä: Jos itse avaat keskustelun haukkumalla jokaista bassarimikin käyttöä suositellutta (ja sellaista ikinä käyttänyttä) äänimiestä puukorvaksi, voitko olettaa että he eivät ota siitä itseensä? Kerrotko minulle missä olet töissä, niin tulen maanantaina kertomaan sinulle, kuinka huonosti hoidat hommasi ja tämänkin voisi tehdä paremmin ja ja ja. Ja perään hymiö, koska en oikeasti tekisi sellaista, kukapa tekisi? :)
 
Että hatut jäihin ja kepillä kiveksille sitä joka vanhoja muistelee ;)

Käytännössä lattiatomin saundi on vaikein yksittäinen soitin setissä saada äärimmäisen hyvän kuuloiseksi.
 
Nämä lohdun sanat asiansa osaavalta ihmiseltä lämmittävät tällaisen harrastelija hipin mieltä. Oon aina kuvitellu vaan olevani tosi huono kun ei tomit kuulosta samalta kun Jimmy Millerin tuotoksissa.

Koopop ja Robertokin kovasti kantavat huolta minun mielipiteestäni, mutta niin vähän tuntevat tarvetta vastata kysyjälle.
 
Bullshieeeet! sivulla 1 kysyin jo alkuperäiseltä kysyjältä: "Mikä tomi, mitkä kalvot, millasta musaa?" ja vastausta saamaatta sivulla 2 ehdotin: "laita mikki johonkin perus-normaali-mestaan, rumpalille luurit päähän ja sano että virittää itse niin että kuulostaa luureissa hyvältä. Kun vire alkaa lähestymään toivottua käy etsimässä mikille se kaikkein paras mesta. Ihan sama miltä se akustisesti soundaa."
 
Mikki-, etuaste ja kompura-asetuksia tms. en oikeesti enää jaksa alkaa kirjoittamaan, ne on täälläkin ja kiljoonaan kertaan selitetty.

lattiatomi (vaikka hienoa ja käyttökelpoinen instrumentti onkin) ei ole kuitenkaan se syy miksi suurin osa ihmisistä kuuntelee musiikkia.
 
Siis täh! Ei Vai?

Henkilökohtaisuuksia toki pulppuaa senkin edestä.
 
Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Me väitellään!

Mä edelleen mikitän rumpusettini tomit samoilla mikeillä keskenään, koska siten saan soinnin ja soundin balanssin automaattisesti (ja helposti) kasaan. Ihan kokemuksesta, ja ihan "itse".
 
Hieno homma! Se toimii silloin kun se toimii. ;)

Eihän vain ole studiossa koskaan ollut se tilanne, että se joka koviten huutaa on eniten oikeassa?
 
Se joka koviten huutaa ja on _aina_ oikeassa, on tuottaja ;)

lattiatomi (vaikka hienoa ja käyttökelpoinen instrumentti onkin) ei ole kuitenkaan se syy miksi suurin osa ihmisistä kuuntelee musiikkia.
 
Täytyy himppasen nostaa tuon nöyränä ja vaatimattomana toolpillaan seisovan, nurkumatta rytmiä palvelevan luotto pakin (rumpujen Sami Hyypiä?) kissan häntää.
 
Buddy Hollyn Peggy Sue, Stray Catsin Runaway Boys, Reidin veljesten Jesus and Mary Jane, Bo Diddleyn tuotanto, Keith Moon I Can See for Miles kipaleessa ja monet muut hienot palat, niissä on luottopakki paikallaan.

Buddy Hollyn Peggy Sue, Stray Catsin Runaway Boys, Reidin veljesten Jesus and Mary Jane, Bo Diddleyn tuotanto, Keith Moon I Can See for Miles kipaleessa ja monet muut hienot palat, niissä on luottopakki paikallaan.
 
Iso Jeh!!! kaikkiin edellisiin! Ja olihan se Ramonesin Blitzkrieg Bopinkin kohokohta kun biisi menee alussa tomikompille.
 
Sanoisin vielä New York Dolls - Stranded in the jungle, Brownsville Station - Question of temperature, Eddie Cochranin koko tuotanto...
 
Kyllä mulle lapsena se kun rumpalit veti tomikomppeja, olipa kyse School's out'in filleistä tai Bo Diddleyn mahtavasta nimikkokompista (jota tuli treenattua oikein urakalla) oli se mikä sai mut ajattelemaan, että rumpali on ehkä bändin makein jäsen. Mulle nimen omaan rumpali oli aina se mistä bändi lähtee, valitettavasti mulla ei ollut riittävää koordinaatiota siihen hommaan, ja onneksi kylliksi itsekritiikkiä ymmärtää se.

Oikein sielu lepää kun demobänditason instrumentalisti keskustelee ammattiäänittäjien kanssa mikityksistä. Parasta vintage m.nettiä tämä.

Oikein sielu lepää kun demobänditason instrumentalisti keskustelee ammattiäänittäjien kanssa mikityksistä. Parasta vintage m.nettiä tämä.
 
Pohjanmaalla demobänditkin soittaa stadioneilla...
:-D

Pohjanmaalla demobänditkin soittaa stadioneilla...
:-D
 
Notta Nurmon painistadikalla kävimmä rymistääs :-D
(meniks toi hymis sinne päinkään)