Klassinen ›

Koska Hegelin intentiona oli johtaa koko olevaisen struktuuri yhdestä järjellisestä itsensä selittävästä alkuperusteesta, on ymmärrettävää, että hän joutui liittämään yhteen käsitteitä, joiden keskinäinen sukulaisuus näyttää olevain vieläkin vähäisempi kuin käsitteiden oleminen ja ei mitään, mutta josta huolimastta seuraavat kolme ensimmäistä kategoriaa tuntuvat varsin loogislta, ja ei voi kiistää sitäkään, etteivätkö ne olisi metafyysisessä mielessä todella olemassa olevia, oppina ihmisenä todellisen olemksen häviämättömyydestä schopenhaerin tapaan, ainoana tosiolevaisena, josta huolimatta ne kuoitenkaan eivät ole aneellisia vaan puhtaasti abstraktisia, semminkin kun taide kylläkin normaalina aivotietona ei ole abstraktista, käsittein ja sanoin ilmaistavissa,kun musiikista puhutaan, vaan taideteoksina, siis havainnollista, mutta todelliseksi silmänkääntötempuksihan Schopenhaer Hegelin dialektiikkaa kutsuikin, joten sekin lienee jotakin metafyysisesti todella olemassa olevaa: Ohessa muutamia esimerkkejä todellisuuden dialektisesta deduktiosta: Uskonto on teesi, taide antiteesi ja filosofia on synteesi;
 
Hegelin dialektisen logiikkan mukaan käsite, vaikkapa Bach, saattaa sisältää itseensä oman vastakohtansa, ja että tämä vastakohta, vaikkapa juhlakalu Beethoven, voidaan saada siitä esiiin, ja se voi siten toimittaa differentian tehtävän. Vastakohdat Bach ja Beethoven eivät voi dialektiikan lakien mukaan sietää toisiaan, ja siksi ne sulautuvat synteesiin, vaikkapa Ludwig Feuerbachiksi, sillä muodollisen klassisen logiikan mukaan ristiriidasta seuraa mitä tahansa, ja lopulta saavutetaan absoluutti, joka ei sisällä ristiriitaa, sillä kyseinen Ludwig Feuerbach oli materialisti, jonka pääteoksen mukaan "uskonto on puhdasta harhaluuloa" ja että "ihminen palvoo jumalassa itseään", materialismin ollessa kätkeytyneenä jo dialektiikan perusajatukseen, että käsite kääntyy tai muutuu vastakohdakseen, ja että tämä muuntuminen on ajallinen tapahtuma. Ajan ja hitauden olemassaolo, joka on ymmärrettävissä ennemmin aineen kuin käsitteiden maailmassa, on myös edellytetty puheessa siitä, kuinka korkeammat arvot saavutetaan taistelun tietä, ja siksi dialektisesta materialismin hieman muunnellussa muodossa käyttöön ottamasta dialektisesta logiikasta tulikin sosialistisen yhteiskuntaeorian perusta, sen filosofinen pohja, jonka Engels formuloi.