Mulle on jostain tarttunut päähän, että Beta olisi suunniteltu läheltä laulamista silmälläpitäen, eli lähietäisyydeltä voimistuvat bassoäänet (ns. proximity effect tai ehkä juuri se "mutaisuus"?) ovat Betassa vaimeampia. Omien (laulu) kokemusten perusteella sanoisin, että kyllä se ainakin 0 - 5 sentin etäisyydeltä toimii aika miellyttävästi. Rokkia laulava kaveri, joka on kokeillut molempia sanoi myös pitävänsä Betaa parempana.
Miksaustiskin takaa kuunnellen Beta ottaa hentoisemmankin naisäänen kyllä ihan mukavasti ja toimii silloinkin, kun solisti vaihtaa lennossa laulun huiluun. Useimmiten varsinkin naisäänistä joutavat matalat taajuudet (keskikohta 60-75 Hz) melkein pois, mutta ei ihan (hana saataa ääriasennossaan leikata yllättävän ylhäältä) . Eli se, mitä ko. taajuksilta tyypillisimmin nais laulajan tapauksessa kuuluisi, olisi taustameteliä.
Parastahan olisi jos saisitte vaikka jostain yhdeksi illaksi molemmat mallit lainaan, että voisitte kuunnella niitä kämpällä bändin kanssa... Erot, joita ei muuten huomaa saatavat siinä tilanteessa yllätää, mutta onko ero sitten hintansa väärti, on jokaisen mietittävä itse.
Herkkyys: Noh ... tarttee vähämmän gainia :) ja joissain tapauksissa ehkä pärjää häiriösignaaleille paremmin. Muistaakseni Betan ylärekisteri oli käyränä _hiukan_ siistimmän näköinen ("selkeys" ja "ässät"...)
Herttakuvio: Suoraan takaa ei kuulu suunnilleen mitään. Voimakkus nousee tasaisesti, kun mikrofoni pyöräytetään etuperin.
Superhertta: Suuntakuviota on pyritty kaventamaan niin, ettei sivulta kuuluvat äänet tule mikrofoniin niin voimakkaasti (eli erottaa laulajan paremmin metelissä) mutta kaupanpäälle on saatu pieni keila, joka ottaa ääntä suoraan takaa päin.
Täältä löytyy periaatepiiroksia, kun rullaa tarpeeksi alas:
http://en.wikipedia.org/wiki/Microphone_pick_up_patterns -- tosin kuvasarja hyppää supercardioidista yli ja esittelee sen seuraavan vaihtoehdon. Todellisempia kuviota löytyy valmistajien manuaaleista, mutta ainakin Shuren sivut tuntuvat takkuavan silloin, kun Amerikoissa on päivä ;)
Periaatteessa hertakuvioiselle mikille monitorin paras paikka olisi suoraan mikrofonin takana. Superhertalle (super-cardioid) taas ~120 asteen kulmassa keskiakseliin nähden, eli mikki vaakasuoraan ja monitori laulajan eteen lattialle. Käytännössä erot ei ainakaan monitoroinnin kannalta ole niin isoja, ettei kiertoa jokatapauksessa saisi aikaan ja harvemminpa se mikki nyt samassa kohtaa pysyy koko iltaa kuitenkaan...
...joo ... tulipahan lyhyt ja ytimekäs ....
insight
Ra.
cake
Apricot
santtus