Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Elokuussa tuli hommattua Blood Insidea, joka soikin viikon putkeen soittimessa. Eilen posti kantoi laatikkoon Perdition Cityn ja paikallisesta FRS:stä kävin vielä Themes From William Blake's The Marriage of Heaven and Hellinkin ostamassa. Upeita levyjä, joista ei tunnelmaa puutu. Ulver on nopeasti noussut yhdeksi suosikkibändikseni.

Jos oon käsittänyt oikein, niin kolme ekaa on jonkin verran bläkkisvaikutteisia... Mikäköhän niistä on paras?
 
Kaikki kolme ovat kerrassaan loistavia. Itse en kykene löytämään kovin montaa muuta yhtyettä, jonka kolme ensimmäistä pitkäsoittoa olisivat kaikki viiden tähden kamaa.
 
Kuitenkin, voisin vielä yrittää lisätä tuohon Nahkiksen kirjoitukseen jotain omia ajatuksiani.
 
Bergtatt on tosiaan bläkkiksen ja rauhallisemman fiilistelyn yhteensulautuma. Paikoitellen kaahataan blastilla ja sahataan kitaroilla, välillä luotetaan akustisempaan ilmaisuun. Levyn viidestä biisistä kaksi on laulettu kokonaan puhtaasti, jännästi kuorolaulua jäljitellen. Lopuissa kappaleissa kuuluu sitten myös Garmin rääkymistä. Läpi levyn kulkeva konsepti kertoo ilmeisesti naisesta, joka eksyy metsään ja kohtaa vuorenalaisen kuninkaan. Tai jotain, tämä nyt äkkiä ulkomuistista kaiveltuna.
 
Kveldssånger keskittyy, kuten Nahkis jo totesi, pelkkään akustiseen tunnelmointiin. Kauniita sävellyksiä useammalle kitaralle ja Garmin "kuorolaulua". Sellot ja huilut mainittiinkin jo, mutta kerta kiellon päälle. Tämäkin levy on häikäisevän hieno teos, varsinkin Utreise ja Solfjeldsbilde (tjsp.) ovat erittäin kauniita.
 
Nattens Madrigal taas runnoo likimain koko kestonsa verran pelkkää bläkkismättöä. Ensimmäisessä kappaleessa on lyhyt akustinen väliosio, mutta muuten mennään eikä meinata. Soundipuoli on tarkoituksellisesti erittäin rupinen ja tunnelma talvisen kylmä. Melodioitakin kuitenkin löytyy, eikä rumpali junnaa blastia kuitenkaan koko ajan. Yön madrigaali kertoo yksinkertaistettuna vertaiskuvallista tarinaa miehestä, joka on ihmissusi. Tällä kertaa lyriikoista saa jopa selvää, ne kun on painettu myös englanniksi vihkoseen. Vanhan tanskan osaaminen on ainakin meikäläisellä melko heikkoa... Nattens Madrigal on Bergtattin ja Emperorin Anthemsin sekä Nightside Eclipsen ohella parasta kuulemaani black metallia.
 
Huh, tulipa aika tarina. Jokainen näistä levyistä on ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen, Bergtatt lienee sinänsä paras aloituslevy, että siinä on bläkkis-Ulverin molemmat puolet. Siitä voi sitten oman makunsa mukaan siirtyä joko Kveldssångeriin tai Nattens Madrigaliin.
 
Pitääpä vielä sen verran mainita, että kansitaide on erittäin hienoa kaikissa kolmessa levyssä. Ja teksteissä käytetty fontti on kyllä syvältä hanurista.
 
Ulverin myöhemmästä tuotannosta en osaa sanoa hirveästi, en ole kuullut kuin Perdition Cityn ja Blood Insiden. Molemmat ovat kuitenkin mielestäni loistavia.
 
Täältä tähän.

Tattista så mycket! Tää selvensikin jo melkoisesti. Toi Bergtatt kuulostaa kieltämättä loogiselta aloituslevyltä...

Vähän offaria;
 
Mitäs muita "akustisia" synkkiä/raskaita levyjä kuin Ulverin "tuutulevy"?
 
Ehdottakaa.

Mitäs muita "akustisia" synkkiä/raskaita levyjä kuin Ulverin "tuutulevy"?
 
Joku Tenhin levy? Väre tai Kauan?
http://www.tenhi.com

Luin vaan tämän ja edellisen sivun, mutta kukaan ei liene maininnut Svidd Neger levyä. Itse tutustunut sen kautta ulveriin. Ja ainoa hyvä älppy Perditionin ohella. Muihin olen yrittänyt tutustua, mutta kun ei iske niin ei vaan iske.
 
Svidd Neger on sulaa neroutta. Sanon minä. Kyllä yhdeksi lempilevyistä nousee, ehdottomasti. Kysyn vuorostani, mistä lisää tuon tyylistä musiikkia?

Nostetaanpa vielä.
 
Mulla on joku ikivanha Ulverin sinkku pahvikansilla. Kaverilta rupes kuola valumaan heti sen nähtyään. Onko noilla vanhoilla jotain ihan keräilyarvoakin? Näin kaveri ainakin asian esitti.

Mulla on joku ikivanha Ulverin sinkku pahvikansilla.
 
Tällaisia kysellessä kannattaa antaa hieman tarkempikin kuvaus, kuin vain "joku ikivanha Ulver sinkku", eli mistä levystä on kyse?

Tällaisia kysellessä kannattaa antaa hieman tarkempikin kuvaus, kuin vain "joku ikivanha Ulver sinkku", eli mistä levystä on kyse?
 
Just tätä mä mietin ennen postausta, mut päätin sittenkin laittaa tänne. :)
 
Olisin mä tietenkin sen kertonut, jos mä nyt tässä sen tietäisin, mutta se levy on treenikämpällä. Sinne kun tuli vietyä kaikki levyt, joita ei tuu ikinä kuunneltua, josko joku muu innostuisi niistä.

Tällaisia kysellessä kannattaa antaa hieman tarkempikin kuvaus, kuin vain "joku ikivanha Ulver sinkku", eli mistä levystä on kyse?
 
Onko niitä muita kuin Vargnatt-demo?

Sitä vaan, että bongasin tänään Oulun Levykauppa Äxän heavyhyllyltä Blood Insiden samettiboxin. Hintaa vaan ei näkyny..
 
Garm on muuten kova Kiss-fani ja saikin taivuteltua muut bändin jätkät nauhoittamaan viime vuoden norjalaiselle Gods Of Thunder -tribuutille Strange Waysin. Sampleakin löytyi, Real Audiona tosin.. :
http://www.amazon.de/gp/music/clips … u_sam_ra001_017/028-3936223-2692502

Tuli mieleeni, että näin tuossa äskettäin kaverini luona hänen tarkoin varjellun aarteensa, Ulverin Vargnatt-LP ja ensimmäiset "varsinaiset" tuotokset kuva-älppäreinä. Helvetti, että olivat TYYLIKKÄITÄ.