Klassinen ›

Moi,
 
omasta (kovasta) halustani aloin soittaa n. 7-vuotiaana, oman pianon sain 9-vuotiaana. Kaikenlaista on tullut soitettua vuosien varrella, lähinnä omaksi iloksi. Tunneilla en ole käynyt kohta kymmeneen vuoteen.
 
Kun pitkähkön tauon jälkeen hetki sitten istahdin taas tuon massiviisen ja paikallaanpysyvän soittimen ääreen, ja hetken koetin pölysistä koskettimisista saada jotain musiikkia aikaan (lähinnä Sibeliusta ja Baddingia) tajusin: En saa tästä mitään iloa, koko homma tuntuu tylsältä, kun soittaa vain itsekseen, pianon äänikään ei tuottanut enää mitään väristyksiä..
 
Pitäisikö tilata pianonvirittäjä, hakeutua jonnekin luoville tunneille, johonkin kokoonpanoon (älkää ampuko pianistia) - vai myydä koko vehje iäisiksi ajoiksi pois nurkista tilaa viemästä?!
 
Lapsen (4 v) kanssa on enää hauskaa välillä kokeilla soittamista ja laulamista yhdessä, sitäkin tulee tehtyä vain todella harvoin.

Sinuna saattaisin kokeilla ainakin tuota yhteissoittoa. Porukassa on useimmiten mukavampi soittaa kuin yksin, ja jos löydät kivat soittokaverit saattaa soittoilo löytyä uudestaan. Esim. pianotriolle on kaikenlaista soitettavaa kevyestä klassiseen.

1. Yhteissoitto
2. Hanki itsellesi jostain esiintyminen, niin eiköhän treenimotivaatiota löydy.

Humppapändiin pianistiksi ja tanssihumppakeikalle. Saat ilon takaisin elämääsi. :)

Mitenkäs sitten saisi ilon takaisin jouluun? Sitä ei enää odota samalailla kuin lapsena eikä irtoa samoja fiiliksiä.

Mitenkäs sitten saisi ilon takaisin jouluun? Sitä ei enää odota samalailla kuin lapsena eikä irtoa samoja fiiliksiä.
 
Joulu, Uusi Vuosi ja Loppiainen kun ovat jonkin ajan kuluttua ohi, niin alan taas elää.

Pitäisikö tilata pianonvirittäjä
 
Hyvin todennäköisesti aiheellista.
 
hakeutua jonnekin luoville tunneille
 
Hyvä ajatus, jos löydät sopivan kuvion joka innostaa.
 
johonkin kokoonpanoon (älkää ampuko pianistia)
 
Miksei!
 
Lisäksi mä ehdottaisin, että hakisit itsellesi (vaikkapa kirjastosta ensi alkuun) ison kasan niin helppoja nuotteja että osaat soittaa ne jokseenkin vaivatta prima vistana. Sillä tavalla pääsee mukavasti "soittimen tuolle puolen"; soittamaan musiikkia eikä niinkään soitinta; tunnustelemaan ja maistelemaan. Se on kivaa ja mukava juttu tehdä vaikkei varsinaista motivaation puutetta kokisikaan!

2. Hanki itsellesi jostain esiintyminen, niin eiköhän treenimotivaatiota löydy.
 
Pelottavan totta :) (mullakin eka esiintyminen ens vuonna ja kyllä pidän huolen siitä että ne kappaleet on täydellisesti takaraivossa ja näpeissä kun lavalle astun,hoho)

Aloin soittaa n. 7-vuotiaana, oman pianon sain 9-vuotiaana. Kaikenlaista on tullut soitettua vuosien varrella, lähinnä omaksi iloksi.
 
Tiedän yhden joka tais aloittaa 3-vuotiaana, mutt otti rummut toiseks soittimeks joku 15-vuotiaana. En oikein usko, ett se jaksais soittais paljon mitään nykyään, jollei sais vaihtelua toisesta soittimesta.
 
Kun pitkähkön tauon jälkeen hetki sitten istahdin taas tuon massiviisen ja paikallaanpysyvän soittimen ääreen, ja hetken koetin pölysistä koskettimisista saada jotain musiikkia aikaan (lähinnä Sibeliusta ja Baddingia) tajusin: En saa tästä mitään iloa, koko homma tuntuu tylsältä, kun soittaa vain itsekseen, pianon äänikään ei tuottanut enää mitään väristyksiä.
 
Siis soittaa jotain muiden tuotoksia ? T-y-l-s-ä-ä. En mää ainakaan jaksais tänä päivänä. Mutt jos on ihan pakko, niin vedän ne omina sovituksina eli "jos tää olis mun tekemä, niin..." pohjalta. Ei tuu Mozart tai Beethoven valittamaan tosta - siis ainakaan henk.koht...
 
Omia on kyllä sata kertaa hauskempaa soittaa siltikin. Ainakin mun mielestä.

Omia on kyllä sata kertaa hauskempaa soittaa siltikin. Ainakin mun mielestä.
 
Onks ne yhtä hyviä kuin Bachin, Chopinin, Listz'in??

Älä huolestu, jos et ole pitkään aikaan soittanut, niin siinä voi mennä vähän aikaa, että "korvat aukeaa".
Vaikka ennen opittu motoriikka löytyisikin nopeasti, niin siinä voi mennä aikaa ennen kuin keho ja mieli taas toimivat yhdessä.
Tsaikovskyn sanoin: Sinun täytyy elää joka nuotti jonka soitat.
..nautiskele..

Olen katkerasti katunut sitä, etten aikoinani opetellut/opiskellut pianonsoittoa. Nyt se on jo myöhäistä. Minusta olisi voinut tulla vaikka kuinka hyvä pianisti-luulisin.

Nyt se on jo myöhäistä.
 
Tä? Kuinka niin?

Tä? Kuinka niin?
 
Ei riitä pitkäjänteisyys opiskeluun/harjoitteluun ja rahat soittimen hankintaan. Siksi.
Sekoilen vain tämän koneeni kanssa ja väännän sillä musaani, mitä nyt sitten milloinkin sillä väännän. Vuodenvaihteessa taidan päivittää konekantaani hieman, jos suunnitelmat menee, kuten toivon.

Ei riitä pitkäjänteisyys opiskeluun/harjoitteluun ja rahat soittimen hankintaan. Siksi.
Sekoilen vain tämän koneeni kanssa ja väännän sillä musaani, mitä nyt sitten milloinkin sillä väännän. Vuodenvaihteessa taidan päivittää konekantaani hieman, jos suunnitelmat menee, kuten toivon.
 
Helsingissä saa vuokrattua pianoja 40€/kk tai allekin, vuokra hyvitetään, jos sattuisi ostamaan. Jossain seurakuntasalissa/nuorisoseuratalossa/vastaavassa saattaa olla piano, jolla voi käydä harjoittelemassa kun ei muuta toimintaa.
Ei sitä tarvitse sen pitkäjänteisemmin harjoitella kuin päivä kerrallaan!

Yksi äärimmäinen motivointikeino itsellä on aina ollut jonkun mukavan kappaleen etsiminen, että sitten myös haluaa soittaa ja paljon oppiakseen sen.

Yksi äärimmäinen motivointikeino itsellä on aina ollut jonkun mukavan kappaleen etsiminen, että sitten myös haluaa soittaa ja paljon oppiakseen sen.
 
Jeps: Mulle sellainen piisi oli Kuutamosonaatti. Kun en koskaan oppinut Presto Agitato osaa, vaikka kuinka treenasin, vaihdoin genreä ja musta tuli humppapianisti.

Jeps: Mulle sellainen piisi oli Kuutamosonaatti. Kun en koskaan oppinut Presto Agitato osaa, vaikka kuinka treenasin, vaihdoin genreä ja musta tuli humppapianisti.
 
Kelpo humppapianisti oletkin ja ole ylpeä siitä. :)

Jos et vielä osaa, niin opettele soittamaan sointuja sointumerkeistä tai etsi itse kivan kuuloisia sointukiertoja. Niitä voi sitten fiilistellä, niin että se alkaa sujua. Voit alkaa siihen sitten improvisoimaan pieniä melodioita laulaen tai soittaen. Ja hyvien levyjen päälle on myös kiva soittaa. Jos löydät kolmisoinnut pianosta, niin ota itsellesi projektiksi etsiä jonkun hyvän yksinkertaisen biisin soinnut pianosta, ja sitä voit sitten soitella ja laulella ja jammailla... Fiilis on musta ainakin tosi hieno, kun huomaa, että on oppinut soittamaan jonkun jutun, jota on aina ihaillen kuunnellut.
 
Niin, anteeksi, tämä nyt meni ulos tuosta klassisen musiikin teemasta..