Yleistä keskustelua musiikista ›

Meshuggah - I (21:00min)
 
ja tietenkin Led Zeppelin - Moby Dick livenä soolon kera (~30min)
 
+Ja mikäs se saksalainen kirkko oli jossa soitetaan viisua joka ei ole edes valmis vielä, vaan sitä sävelletään kokoajan?

Napalm Death - You suffer (1.5s)
 
:D

Napalm Death - You suffer (1.5s)
 
:D
 
Woah. Vois ostaa levyn pelkästään tän piisin takia.

Mikas se monta vuotta kestävä biisi oli? oli täällä m.netissäkin juttua siitä muistaakseni joskus.
 
e: Tämä vissiin http://digg.com/music/Longplayer,_the_world_s_longest_song_
 
Voisko joku vähän selventää että mikä tässä on ideana?

Mikäs se Erik Satien kappale olikaan, joka periaatteessa ei sinällään ole pitkä mutta kun se pitää esitysohjeen mukaan kerrata muutama sata kertaa niin, että kesto on lopulta jotain vuorokauden luokkaa..?

Godspeed You! Black Emperorilla on aika mittavia biisejä.

Ei varmasti pisin, mutta Atom Heart Motherin tavoin mielenkiintoinen eepos sinänsä: Kuha. - Kalifi myy mustaa valoa (24:33)
http://www.kuha.fi/tursas/mp3/files/kuha_kalifi_myy_mustaa_valoa.mp3

Mikas se monta vuotta kestävä biisi oli? oli täällä m.netissäkin juttua siitä muistaakseni joskus.
 
e: Tämä vissiin http://digg.com/music/Longplayer,_the_world_s_longest_song_
 
Tuo on kyllä armotonta huijausta, lol.

Godspeed You! Black Emperorilla on aika mittavia biisejä.
 
Ja aivan tajuttoman hienoja.

Hassua ettei ole mainittu:
 
Fantômas - Theatre of Operations (74:17) eli Delìrium Còrdian ainokainen biisi
 
Tässä vielä lisäksi muita vähintään 20 minuuttisia studiobiisejä, joissa ei ole perässä bonusbiisiä ja tyhjää:
 
Boris - Flood, Part 3 (20:38)
Boris - Flood, Part 4 (21:35)
Cathedral - The Garden (26:58)
Dream Theater - A Change of Seasons (23:09)
Dream Theater - Six Degrees of Inner Turbulence (42:00)
Dream Theater - Octavarium (24:00)
Edge of Sanity - Crimson (40:00)
Frank Zappa - The Adventures of Greggery Peccary (20:59)
Fredrik Thordendal's Special Defects - Sol Niger Within (43:14)
Fredrik Thordendal's Special Defects - Sol Niger Within v3.33 (37:16)
Lee Ritenour - Mizrab (21:25)
Lee Ritenour - Every Little Thing She Does Is Magic (31:13)
Meshuggah - I (21:00)
Opeth - Black Rose Immortal (20:14)
Ornette Coleman - Free Jazz (37:03)
Pan.Thy.Monium - 1 (21:49)
Pink Floyd - Atom Heart Mother (23:44)
Pink Floyd - Echoes (23:31)
Porcupine Tree - The Cross (20:44)
Porcupine Tree - The Sky Moves Sideways (Alternate Version) (34:42)
Raison D'être - The Eternal Return and the Infinity Horizon (20:09)
Robert Fripp - The Outer Darkness (23:37)
Ulver - Silence Teaches You How to Sing (24:04)
Yob - Catharsis (23:40)
Yob - The Illusion of Motion (26:10)
Yob - The Mental Tyrant (21:23)
 
Vielä kotimainen ässä hihasta:
 
Waltari - Yeah! Yeah! Die! Die! Death Metal Symphony In Deep C (59:57)

Haasteelisempaa siitä kuuntelusta tosiaan tulee, mutta hyvässä mielessä. Kiva idea omasta mielestäni.
 
Ja siinä on se etu, että ainakaan ihmiset joutuvat kuuntelemaan sen koko levyn läpi, kun ei pääse mitään biisejä skippailemaan. Toisaalta se on sitten huono puoli, että jos ne molemmat biisit on huonoja niin sitten jää koko levy kuuntelematta. :D

Hassua ettei ole mainittu:
 
Fantômas - Theatre of Operations (74:17) eli Delìrium Còrdian ainokainen biisi
 
Edellisellä sivulla mainitsin :)

Kyllähän näitä tietysti on. Suurimman osan voisi pätkiä osiin niinkuin levyt yleensä jaetaan, eipä siinä mitään. Jos biisissä on 8 erillistä osaa ja se kestää puoli tuntia, siinä pitäisi jo hälytyskellojen soida. Aika turhaa kikkailua. Mutta samapa tuo, taiteilijan vapaus.
 
No vaikka Melvinsin biisejä:
Lysol (31.21)
Pigs of the Roman Empire (22.29)
The Colossus of Destiny (59.23)

Meshuggahin I (21.00) on ainoa pitkä kappale jonka olen kuullut, joka jaksaa pysyä mielenkiintoisena (paitsi intro)

Pitkät biisit on....lähes aina perseestä. Niinkuin Ramones joskus totesi: kolmessa minuutissa se täytyy pystyä heittämään.
 
Ja kolmessa soinnussa!

Mike Oldfield - Amarok (60:04)

En koe tarpeelliseksi alkaa listaamaan jotain 9 minuutin tai edes 20 minuutin biisejä, sillä kyllähän niitä aina löytyy pilvin pimein.
 
Pitkät biisit on parhaita. Mitään tiettyä minuuttimäärää ei voi sanoa, minkä jälkeen kappale muuttuu huonoksi tai ylipitkäksi, sillä puolen tunnin kappalekin voi perustella hyvin olemassaolonsa, kun taas jossain kuuden minuutin rokkibiisissä voi olla 2-3 minuuttia liikaa (monissa Oasiksen kappaleissa on näin). Kaikki progejutut kuten Yes, Oldfield, Transatlantic, Van Der Graaf Generator, The Flower Kings jne. on sitten erikseen, noilla bändeillä kun on sääntönä se, että melkein joka levyltä löytyy ainakin yksi kahdenkymmenen minuutin kappale. Näin härskisti yleistäen.

Meshuggahin I (21.00) on ainoa pitkä kappale jonka olen kuullut, joka jaksaa pysyä mielenkiintoisena (paitsi intro)
 
Täytyy sanoa että minusta asia on hieman toisinpäin vaikka onhan se koko biisi mahtava :)

Symphony X:llä myös pari yli 20min kappaletta.
 
The Divine Wings of Tragedy - 20:42
The Odyssey - 24:07